Häpeällisen huono-onninen ja ontuva suoritus, josta voimme sanoa, että sen korut ja kuvat ovat samalla tasolla. Tämänkin valmistumisesta on syytä kiittää ainoastaan pitkämielistä opettajaamme, jonka väsymättömällä opastuksella julkaisu on nyt tässä. Ei jaeta Oscareita, mutta erityiskiitokset kaikille yhdessä tätä työstäneille.
Haluanko lapsenlasteni käyvän läpi saman? Kyllä, mielellään. Kieltämättä tämäkin kasvattaa hermoja ja istumalihaksia, erityisesti ilman mahdollisuutta käyttää omaa konetta, mutta muuten ehdottoman hyödyllistä. Ja hauskaa. Haluanko sitten, että lapsenlapseni näkevät tämän julkaisun? Tai yleensä kukaan? Enpä juuri.
The idea of a talent stack is that you can combine ordinary skills until you have enough of the right kind to be extraordinary.
Scott Adams
Skill stacking, eli taitojen kasaaminen
on käsite, joka on saanut yhä enemmän huomiota viime vuosina erityisesti urakehityksessä ja henkilökohtaisessa kasvussa. Se viittaa siihen, kuinka yhdistämällä useita erillisiä taitoja voi luoda itselleen ainutlaatuisen osaamisprofiilin, joka erottuu muista ja avaa uusia mahdollisuuksia. Tämä lähestymistapa on hyödyllinen nykymaailman monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa työelämässä. Taitojen kasaaminen mahdollistaa yksilön kehittymisen tavalla, joka on paljon enemmän kuin pelkkä erikoistuminen yhteen asiaan.
Perusidea
Taitojen kasaamisen ajatus perustuu siihen, että yhdistämällä eri alueilla hankittuja taitoja, luodaan kokonaisuus, joka on arvokkaampi kuin yksittäisten taitojen summa. Esimerkiksi, jos hallitset ohjelmointikielen ja samanaikaisesti osaat markkinointia tai viestintää, voit toimia vaikkapa teknologisten tuotteiden lanseerauksessa, jossa pelkkä koodaus tai markkinointi yksinään ei riitä. Taitojen yhdistäminen tarjoaa siis synergiaetuja, jotka voivat tehdä yksilöstä erittäin arvokkaan asiantuntijan monilla eri aloilla.
Esimerkki skill stackingista
Esimerkkinä voisi olla henkilö, joka on sekä graafinen suunnittelija että tietoinen käyttäjäkokemuksesta (UX). Pelkästään graafinen suunnittelija saattaa tehdä kauniita ja visuaalisesti houkuttelevia tuotteita, mutta jos hänellä on myös ymmärrys siitä, kuinka ihmiset kokevat ja käyttävät tuotteita, hän voi luoda visuaalisia ratkaisuja, jotka ovat paitsi esteettisesti miellyttäviä myös toiminnallisia ja käyttäjäystävällisiä. Tällaisen taitojen yhdistelmä antaa hänelle kilpailuedun työmarkkinoilla, sillä hän pystyy tarjoamaan laajempaa osaamista verrattuna muihin suunnittelijoihin.
Taitojen kasaamisen hyödyt
Nykyään monet alat kehittyvät ja muuttuvat nopeasti, ja osaamisvaatimukset voivat muuttua yllättävänkin nopeasti. Taitojen kasaaminen antaa mahdollisuuden siirtyä joustavasti yhdestä roolista toiseen ja selviytyä muutoksista. Esimerkiksi, jos olet IT-asiantuntija, mutta sinulla on myös kokemusta liiketoiminnan kehittämisestä, voit toimia roolissa, jossa yhdistetään tekninen osaaminen ja strateginen liiketoiminta-ajattelu.
Toinen etu on se, että se avaa ovia eri aloilla ja voi helpottaa urasi suuntaamista uusille alueille. Jos yhdistät taitojasi niin, että pystyt hallitsemaan useita alueita, voit löytää itsesi tekemässä työtä, joka on täysin uudenlaista ja luovaa, kuten vaikkapa itsesi työllistäminen freelancerina, jossa taitojen yhdistäminen on avain menestykseen.
Haasteet skill stackingissa
Vaikka taitojen kasaaminen voi olla erittäin palkitsevaa, siinä on haasteensa. Yksi suurimmista haasteista on ajan ja energian hallinta. Useiden taitojen oppiminen ja hallitseminen vie aikaa, ja on tärkeää pystyä priorisoimaan opiskeltavat taidot. Taitojen kasaaminen vaatii myös kykyä nähdä kokonaisuus ja yhdistää eri osa-alueet toimivaksi kokonaisuudeksi.
Lisäksi, vaikka useat taidot voivat olla hyödyllisiä, ei kaikilla yhdistelmillä ole samanlaista arvoa. Taitojen kasaaminen toimii parhaiten silloin, kun osaat valita ja yhdistää taidot, jotka tukevat toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden, jolla on selkeä käyttötarkoitus. Esimerkiksi, jos hallitset ohjelmoinnin, markkinoinnin ja valokuvaamisen, mutta et tiedä, kuinka näitä taitoja voidaan soveltaa toisiinsa, voi olla vaikeaa löytää oikea suunta urallesi.
Päätelmä
Skill stacking, taitojen kasaaminen, on tehokas tapa luoda itselleen monipuolinen ja arvokas osaamisprofiili. Se antaa mahdollisuuden erottua työmarkkinoilla ja luoda uusia urapolkuja. Taitojen yhdistäminen lisää kilpailuetua ja avaa mahdollisuuksia toimia useilla eri alueilla ja sopeutua nopeasti muuttuviin työelämän tarpeisiin. Taitojen kasaaminen voi olla haasteellista ja vaatii tarkkaa suunnittelua, sen edut ovat kiistattomat ja voivat olla avain henkilökohtaiseen ja ammatilliseen menestykseen.
A cameo is a method of carving an image or design into a material, often a gemstone, shell, or other layered material, where the design stands out in raised relief against a contrasting background. The most common type of cameo used in jewelry is a small, carved pendant or brooch featuring portraits or scenes, often set in rings, necklaces, or earrings.
The key characteristic of a cameo is that the design is carved in relief — the figure or image is raised above the background, creating a three-dimensional effect. The material used for cameos often has at least two distinct layers, which allows the carver to contrast colors and create depth.
Types of Cameos
Shell cameos are made by carving into natural shells, with the different layers of the shell providing contrast for the image
Gemstone cameos are carved from materials like agate, onyx, and sardonyx, which have multiple layers that can be separated to form a design
Glass or resin cameos Modern cameos can be made from glass or synthetic materials, which are molded and painted to resemble traditional shell or gemstone cameos
Cameo Techniques
The process of creating a cameo is highly labor-intensive and requires significant expertise. The carver typically starts with a material that has at least two distinct layers, which gives the carving depth and contrast. For example, in the case of a shell cameo, the outer layer is usually a light color like white or cream, while the inner layer may be a darker shade, such as brown or black.
Cameo carving is a slow, meticulous process. The artist begins by sketching the design onto the material, then uses fine tools such as chisels, knives, and abrasives to carve away the upper layers, leaving the image in relief. The skill of the carver lies not only in the precision of the carving but also in the ability to exploit the natural layers of the material to create realistic textures and depth. Some cameos also feature fine details such as facial expressions, intricate hairstyles, or flowing drapery, which contribute to the overall sense of movement and life in the design.
History Cameos have been used for ornamental purposes, often depicting portraits, historical figures, gods and goddesses, or mythological scenes. In the past, they were sometimes used as signet rings or seals, while today, they remain a popular form of vintage jewelry due to their intricate craftsmanship and historical significance.
The term “cameo” refers to a method of carving an image into a material, typically stone, shell, or ivory, where the image stands out in relief. Cameo jewelry, in particular, involves setting these carvings into rings, brooches, necklaces, and earrings. The roots of cameo carving can be traced back to ancient civilizations such as the Egyptians, Greeks, and Romans. In these societies, cameos were often used as signet rings, which were used to mark documents and possessions.
During the Roman Empire, cameos reached a level of refinement and elegance that would influence Western art for centuries. Roman cameos often depicted deities, rulers, and mythological scenes. These early cameos were carved from hard stones like agate, onyx, and sardonyx, materials known for their contrasting layers, which allowed the carver to create depth and contrast in the design.
The Renaissance period in Europe saw a revival of cameo artistry. During this time, Italian craftsmen in particular became renowned for their cameo creations, elevating the art form to new heights. They began using delicate materials like shell and coral, and their designs were often inspired by classical antiquity.
Cultural Significance
Cameo jewelry has carried different meanings and associations throughout history. In ancient Rome, cameos were used as symbols of power and prestige. They were often worn by emperors or important figures to convey their wealth and social status. Over time, cameos evolved to depict not only rulers and gods but also romantic or familial themes, reflecting the growing interest in personal expression and individual identity.
In the 19th century, particularly during the Victorian era, cameo jewelry became highly fashionable. Queen Victoria herself was an admirer of cameos, and her influence helped popularize the art form. Cameos during this period were often sentimental in nature, representing themes of love, loss, and memory. They became symbols of personal connection, often given as gifts to loved ones or passed down through generations.
In addition to their use as symbols of status and sentiment, cameos have often been seen as a bridge between the classical past and the present. The revival of interest in cameos during the Renaissance and later during the 19th century reflects the continued fascination with antiquity and the desire to connect with past traditions.
Cameo Jewelry in Modern Times
In the modern era, cameo jewelry continues to be appreciated for its craftsmanship and artistic merit. Today, many cameos are still made using traditional techniques, though some artisans have incorporated modern materials like glass and resin to create more affordable versions of this art form.
Contemporary cameo jewelry often features designs inspired by historical motifs, including classical figures, flowers, and portraits. However, modern artists are also experimenting with new themes, blending the old with the new in creative ways. Some cameos now feature abstract designs or representations of modern life, allowing the art form to evolve and remain relevant in a contemporary context.
Cameo jewelry remains a popular choice for those seeking unique, heirloom-quality pieces that carry a sense of history. Its timeless nature makes it an enduring symbol of craftsmanship, beauty, and tradition. Additionally, cameo jewelry is often regarded as an investment, as high-quality pieces can appreciate in value over time, particularly if they are created by renowned artisans or feature rare materials.
One of the most famous and historically significant cameo jewelry pieces is
the “Cameo of Augustus”, also known as the Augustus of Prima Porta Cameo:
Historical Significance
This cameo is a magnificent example of ancient Roman art, depicting Emperor Augustus, one of the most important figures in Roman history. It was created to commemorate his reign and accomplishments, making it an iconic piece of Roman imperial propaganda. The cameo is believed to have been carved during Augustus’s rule, around the 1st century BCE.
Material The cameo is carved from onyx, a gemstone with distinct layers that enabled the artist to create a striking contrast between the foreground (the emperor’s portrait) and the background.
Design The image of Augustus is beautifully detailed, showing him in profile with a laurel wreath on his head and a dignified expression, reinforcing his status as a ruler of peace and prosperity. The cameo is a powerful representation of Augustus’s political propaganda, as it highlights his divine right to rule and portrays him as a near-godlike figure.
Current Location
The famous Cameo of Augustus is housed in the Antikensammlung museum in Berlin, Germany, as part of its collection of ancient Roman artifacts.
An other example: Empress Josephine of France’s Cameo Tiara
was created by Marie-Etienne Nitot in 1809 for the first wife of the Emperor Napoleon I
This is a famous tiara worn by Princess Victoria of Sweden on her wedding day to Prince Daniel in 2010. It was loaned to Princess Victoria by her mother, Queen Silvia of Sweden, for her wedding day and is part of the royal Swedish collection.
Arkkitehti (INTJ) on harvinaisimpia persoonallisuustyyppejä (2 %), naisarkkitehtejä on vieläkin vähemmän, 0,8 %. Arkkitehti on tämän mukaan itsevarma introvertti, intuitiivinen, ajatteleva ja arvioiva, nokkela ja aidosti inhimillinen itsenäinen luonne. Hän on kekseliäs mutta päättäväinen, kunnianhimoinen, syrjäänvetäytyvä, utelias, mutta keskittynyt. Hän nauttii mahdollisuudesta toteuttaa innovatiivisia ideoita ja menestyy tehtävissä, joissa pääsee hyödyntämään strategista ajattelutapaa ja ongelmanratkaisutaitoja. Arkkitehti suuntautuu usein tieteen, teknologian tai liiketoimintastrategian kehittämisen aloille.
Arkkitehdin vahvuudet
Strateginen visionääri, analyyttinen pohdiskelija, itsenäinen ajattelija, tehokas
Arkkitehdin heikkoudet
Vaativa korkeat vaatimukset voivat joskus hidastaa edistymistä ja turhauttaa kollegoita
Vastahakoisuus rutiineihin
Suorasukainen viestijä suora kommunikaatio saatetaan kokea ankarana, erityisesti herkempien kollegoiden toimesta
Ylenpalttisen itsenäinen työskentelee mieluiten yksin, mikä saattaa hankaloittaa yhteistyötä ja ryhmädynamiikan toteutumista
Arkkitehdit ovat täynnä ristiriitoja. Ulkopuolelta katsottuna nämä ristiriidat saattavat vaikuttaa hämmentäviltä, mutta ne käyvät kuitenkin järkeen, kunhan Arkkitehdin mielen toimintatapa tulee ymmärretyksi.
On hämmentävää, miten muutamalla valintakysymyksellä voidaan sanoittaa näin mykistävän osuva luonnekuvaus. Heittämällä paras, mihin olen törmännyt. Mutta hetki nyt, mikä meissä on se ristiriita? Tunnistan ja tunnustan, että luotan strategiaan, en sattumaan ja pohdin ennen päätöksen tekemistä. Työskentelen mielelläni yksin ja priimaan, tietty, pyritään. Ihmissuhteissa arvostan syvyyttä, aitoutta ja älyllistä yhteyttä. Erittäin kyllä. Olen anteeksiantamattoman huono pitämään yhteyttä toisiin vain yhteydenpidon itsensä takia ja parhaimmillanikin olen enemmän asiaorientoitunut. Teen päätöksiä huomaamattani kysymättä kenenkään muun mielipidettä. Ja Kyllä. Jos olen alamaissa, vetäydyn, enkä totta vie halua tulla lohdutetuksi. Niitä ristiriitatilanteita on tämän mukaan, kun tietenkin unohdan kertoa näistä omista toimintatavoista muille. Varmasti. En siltikään osaa pilata päivääni, mikäli keittiön kaapissa lautaset on pinottu toisin, kuin itse pinoan. Olen lapsesta saakka tehnyt asiakaspalvelutyötä. Se ehkä on osaltaan muokannut tätä arkkitehtia.
Arkkitehtinä tarvitsen siis tunneälyä ja ihmissuhdetaitojen kehittämistä.
Salovey ja Meyer määrittelivät v1990 kirjassaan Emotional Intelligence tunneälyn kyvyksi tarkkailla omia ja toisten tunteita, havaita tunteiden erot, ja käyttää tätä tietoa oman ajattelun ja toiminnan ohjaamiseen. Tunneälyä voi kehittää tahdonalaisella harjoittelulla, joka kohdistuu tunne-elämän tiedostamiseen ja tunteiden säätelyyn.
Olen aina halunnut tehdä työtä siellä, missä tapahtuu, erilaisten ihmisten ja tilanteiden parissa. Paljon minulla on yhä kehittämistä siinä, että ensin malttaisin hetken, sietäisin rutiineja ja muistaisin myös ihmisten eritahtisuuden. Itsestäni löytyy aina parannettavaa, myös rutiiniensieto on jatkuva kehitys- ja siedätyskohteeni.
Opettajan avustuksella tehty logo ja käyntikortti. Logo on suunniteltu omasta tatuoinnistani.
Tämä tehtävä oli minulle vaikein, koska minulla ei syttynyt ajatusta millainen logoni voisi olla. Minulla ei ole nyt suunnitelmissa yritystä, johon tarvisin itseäni edustavaa logoa, joten tätä oli vaikea miettiä ja tehdä. Myös uuden ohjelman opetteleminen ja käyttö tuotti hankaluuksia tässä tehtävässä. Olen onnellinen että se on ohi. Kiitos Harrille! 🙂
INFP-T personaalisuustyypit usein ovat kuvailtu ”idealistiksi” tai ”sovittelijaksi”. INFP-T tyypilliset ihmiset yleensä ovat introvertit, luovat, idealistilliset ja auttavaiset. He haluavat, että maailmasta tulee parempaa paikkaa olla ja vaikka he ovat introvertit, he ovat tosi empaattiset ihmiset, ketkä pidä huolta toisistaan. He myös haluavat ymmärtää enemmän itsestänsä ja muista ihmisistä. INFP-T-ihmiset viettävät paljon aika tutkia omansa tarkoituksensa elämässä ja miten he voivat käyttää omansa taitojansa auttamaan toisia ihmisiä ja ihmiskuntaa yleisesti. He kuitenkin ovat introvertit ja haluaa viettää aika eniten yksin, perheensä kanssa tai pienen ystäväryhmän kanssa. Elämässä he ovat intuitiiviset ihmiset ja keskittyvät kokonaiskuvaan, ei pieniin yksityiskohtiin. He voivat huolehtia tosi paljon projekteista mitkä kiinnostavat heitä kovasti, mutta sivuuttaa ”tylsiä” yksityiskohtia. Kun he tekevät päätöksiä, he haluavat, että kaikki mahdolliset vaihtoehdot ovat auki niin kauan kuin mahdollista. Tarkoittaa, että joskus he odottavat ja eivät päättää heti, koska tilanne voisi vielä muuttua. Heidän päätöksensä yleensä johtuvat enemmän intuitiosta tai tunteista kuin logiikasta.
INFP-T heikkoudet 16personalities-nettisivun mukaan: – Perfektionisti (vähän yliperfektionistinen) – Itseään epäilevä – Emotionaalisesti herkkä – Viivyttelijä – Vaikeuksia ilmaista itseään – Konfliktien välttely – Oman tilan tarve
Big Five:
Agreeableness: Miellyttävyys/Sopusointu on monimutkainen piirre millä on hyviä ja huonoja puolia. Tosi miellyttävät ihmiset ovat ystävällinen, huolehtiva ja yhteinen, mutta he välttyvät konflikteja ja usein piilottavat heidän tunteensa ja mielipiteet. He ovat anteeksiantava, kärsivällinen ja huolehtiva. Huonolla puolella heidän konfliktivälttyvyytensä aiheuttaa, että helposti muut ihmiset voivat käyttää tuo konfliktivälttyvyys ja auttavaisuus heidän hyväksi.
Compassion: Ihmiset ketkä ovat tosi myötätuntoinen huolehti toisten ihmisten ja muiden olemisten, eritysesti kun he ovat nuoret tai avuttomat. He erittäin haluavat auttaa muita ihmisiä välttymässä negatiivisia tunteita. He ottavat enemmän aika muille ihmisille ja auttavat enemmän muita ihmisiä, vaikka se voi häiritä omansa tarpeidensa ja tavoitteensa hoitamista. He ovat myös tosi empaattinen ja huolehtiva, mutta koska he huolehtivat niin paljon muista ihmisistä, neuvotteleminen heidän omansa puolellensa voi olla vaikea heille ja sen takia he eivät aina saa mikä he ansaitsevat (esim. ammattilisiin saavutuksiin töissä).
Politeness: Tosi kohteliaat ihmiset ovat yllättävästi tottelevaiset auktoriteettiin ja epätavallisesti kuuliaiset. He ovat usein kunnioittava ja vihaavat vaikuttaa tunkeilevalta. Heillä yleensä on epämukava kun he pitävät haastaa toisia ja he huolellisesti välttyvät konflikteja. Heillä on kova halu välttää konfrontaatiota ja riitoja.
Conscientiousness: Ihmiset ketkä eivät ole kovasti tunnollinen usein viivyttelevät, on helppoa harhauttaa heidät ja he ovat sekaisia ja kaoottisia ihmisiä. He eivät ole päättäväisiä ihmisiä ja eivät työskentele tai opiskele erittäin hyvin strukturoiduissa ympäristössä. Heidän rentoutunut asenne kuitenkin voi olla hyödöllistä luovilla tehtävillä.
Industriousness: Keskimääräistä ahkeruuden tasoa olemassa ihmiset menestyvät yleensä koulussa ja johtotehtävissä, erityisesti jos he ovat älykkäitä. He tekevät heidän tehtäviänsä ja töitänsä, mutta he arvostavat heidän vapaa-aikaansa ja eivät aina priorisoi töitä. He joskus viivyttelevät tai eivät saa tehtävät tehty ajoissa. He eivät keskittyä pelkkä tehokkuuteen ja voivat saada tehtävät hyvin tehty, kun he ovat tarpeeksi motivoitunut. He eivät ole tuomitseva ja heillä on ”Elää ja anna elää”-asenne. He uskovat, että ahkera työskentelemistä on tärkeä menetykseen, mutta tunnistavat että muita asioita myös vaikuttavat siihen.
Orderliness: Ihmiset, jotka ovat hieman matalalla järjestelmällisyyden tasolla, eivät huolehti sotkuista tai kaaoksesta, joskus he edes huomaa sitä. He eivät tunnista asiat musta-valkoiseksi ja eivät tuomitse muita ihmisiä ja heidän elämäntyyliä. He harvoin seuraa aikatauluja tai rutiineja ja vaan menevät omansa tahdissa, sekasortoja suunnitelmissansa eivät häiritse heidät vakavasti. Pitää muistuttaa heidät usein heidän tehtävistä ja he tarvitsevat usein ohjausta, mutta he helposti osaavat käsitellä sotkut ja kaaos mitkä luovat tehtävät usein aiheuttavat.
Extraversion: Introverttiset ihmiset (introversio on extraversion vastapuoli) ovat hiljaisia, varautuneita ja he kokevat sosiaaliset tilanteet väsyttäväksi. He tarvitsevat yksinäisyyttä että he voivat ladata oman sosiaalisen akun ja he eivät osallistuu sosiaalisiin tapahtumiin niin usein. He ovat enemmän pessimistisiä ja he helposti voi olla masentunut ja he voivat helposti olla epävarma itsestänsä. Nämä ihmiset pitävät ajatuksensa itsellänsä ja he eivät tykkää ryhmätilanteistä. Sosiaaliset ammatit tai ammatit millä pitää puhua julkisesti eivät ole sopiva heille ja he voivat kokea nämä vaikeaksi. He eivät ole impulsiivisia ja he keskittyvät opiskeluun tai työskentelyyn yksin.
Enthusiasm: Ihmiset, joilla on kohtalaisen matala innostuneisuus ovat yleensä varautuneita, eivät helposti innostu ja eivät ole kovin puheliaita. He keskustelevat asioista mikä kiinnostavat heitä, mutta ovat usein yksityisiä ihmisiä ja eivät tykkää suureistä sosiaalisista tilanteista. He tykkäävät yksinäisyydestä ja eivät ole kovasti seurallisia, mutta he voivat sietää sosiaalisia tilanteita jos ei ole liian iso ja liian usein. Nämä ihmiset eivät halua olla huomion keskellä ja tykkäävät rauhallisista aktiviteeteista
Assertiveness: Ihmiset, kenellä on matala itsevarmuutta, eivät ole luonnollisia johtajia. He harvoin ilmaisevat heidän mielipeiteitänsä ja eivät haluaa hallinta sosiaalisia tilanteita. Heiltä puutuvat ne viestintätaidot, joita liittyvät johtajuuteen ja he eivät pystyy herättämään ryhmien kiinnostusta. He eivät ole impulsiivisia ja antavat toisia ihmisiä johtaa ja aina ajattelevat ennen kuin he toimivat.
Neuroticism: Ihmiset, jotka ovat neuroottinen korkealla tasolla, ajattelevat usein, että asiat ovat menneet pieleen menneisyydessä, menevät pieleen nyt ja menevät pieleen myös tulevaisuudessa. He kokevat itsensä usein onnettomiksi ja ahdistuneiksi. Heillä on matala itsevarmuutta ja neuroottisuus on yhteydessä korkeampaan riskiin ahdistus- ja masennushäiriölle.
Withdrawal: Ihmiset, jotka ovat poikkeuksellisesti korkealla vetäytymisen tasolla, kokevat äärimmäistä ennakoivaa ahdistusta. On vaikea heille kokea tilanteita mitkä ovat uusia, epävarmoja, odottamattomia, uhkaavia tai monimutkaisia. Sen sijaan he yleensä vältellevät tai vetäytyvät tuntemattomien ja odottamattomien tilanteiden edessä. He tuntevat usein surua, yksinäisyyttä ja murehtimista ja heillä on erittäin korkea epävarmuuden ja huolen taso, he tulevat helposti nolostuneiksi ja ovat itsekriittisiä. He ovat hyvin herkkiä sosiaaliselle hylkäämiselle ja heitä voivat loukkaantua helposti.
Volatility: Ihmisillä, joilla on keskimääräinen vaihtelevuus, mieliala on tasainen ja heitä ei ärsyttää erittäin helposti. He kokevat vain tavallisia pettymyksiä, kipua ja sosiaalista eristäytymistä. He ilmaisevat nämä tunteet kohtuullisesti, mutta ei liiallisesti. Vaikka he saattavat suuttua tai ärsyyntyä, he rauhoittuvat melko nopeasti. He eivät riitele enemmän tavallista ja harvoin oikeasti menevät hermot heiltä. Jos heitä provosoidaan riidassa, he reagoivat samalla tavalla, kuitenkin he pysyvät yleensä rauhallisena.
Openness: Korkeasti avoimiset ihmiset nähdään yleensä älykkäinä, luovina ja uteliana. He tykkäävät oppimisesta, uusien ideoiden tutkimisesta ja abstraktista ajattelusta. Heitä kiinnostavat erityisesti filosofiaa, taidetta ja kulttuuria ja he ovat innokkaita lukijoita, joilla on iso sanavarasto. He tykkäävät ratkaista monimutkaisia ongelmia ja tykkäävät kirjoittamisesta. He etsivät muutosta ja ovat usein innovatiivisia ajattelijoita, jotka kokeilevat uusia tapoja tehdä asioita. Rutiinit ja hierarkkisia työpaikkoja voivat olla vaikea heille. Heidän laaja kiinnostuksensa voi vaikeuttaa keskittymistä yhteen polkuun elämässä tai selkeän identiteetin luomista. Tästä voi johtaa epävarmuutta ja ahdistusta, mitkä estävät heitä toteuttamasta luovia ideoita.
Intellect: Ihmiset, joilla on kohtalaisen korkea älykkyys, ovat uteliaita, tykkäävät abstrakteista ideoista ja osallistuvat syvempiin keskusteluihin. He rakastavat ratkaista ongelmia ja oppia uutta, usein he lukevat tietokirjoja ja keksivät luovia ideoita. He osaavat selittää ajatuksiaan hyvin ja heillä on iso sanavarasto. Nämä ihmiset tykkäävät työpaikoista, joissa on muutoksia ja haasteita. He eivät ole tyytyväisiä rutiinitöihin, joissa asiat eivät muutu ja heillä voi olla tylsää tällaisissa tehtävissä.
Aesthetics: Ihmiset, joilla on korkea esteettinen arvostus, ovat hyvin luovia ja arvostavat kauneutta. He tarvitsevat luovan kanavan heidän hyvinvointiin ja haluavat ympäröidä itsensä taiteella, käsitöillä ja kauniilla asioilla. He tykkäävät väreistä, arkkitehtuurista, musiikista ja voivat itse olla taiteellisia tai musikaalisia. He uppoutuvat helposti kirjoihin, elokuviin tai omiin ajatuksiinsa ja reagoivat vahvasti kauneuteen ja luovuuteen. Kuitenkin he voivat olla käytännönläheisesti heikompia ja heillä voi olla vaikeuksia saada luovuutensa muutettua rahaksi tai uraksi. Silti heidän luovuutensa voi olla arvokasta johtotehtävissä, kuten juristi-alalla, joissa tarvitaan uutta näkökulmaa ja visiota.
Oma pohdinta ja pikkukorjaukset: Minulla oikeasti on monta näistä piirteistä, mikä oli testien tuloksissa. Luulen, että ainkin Big Five-testi on ihan tarkka ja kannava tehdä. Kyllä olen tunneälykäs, empaattinen ja mietteliäs itsestäni ja minä myös olen ainakin jonkin verran emotionaalisesti herkkä ja välttelen konfliktia. Kuitenkin se ei tarkoittaa, että en voi ”lyödä pöytään” ja kertoa avoimesti, kun joku tekee jotain mitä oikeasti ei ole hyväksyttävä minun mielestäni. Vaati paljon, että kerron jollekin ”Hei, en ole sama mieltä tästä asiasta” ja sitten ehkä sanon sen vielä kohteliaasti, mutta kuitenkin kun asia on tarpeeksi iso ongelma tai tarpeeksi tärkeä minulle, kyllä kerron minun mielipiteeni avoimesti. Myös huolehdin muista, mutta en jättää omat tarpeet täysin sivuun toisten ihmisten takia, vaikka yritän ”saada kaikki yhden katon alle”. Epäilen itseääni paljon ja olen yliperfektionistinen, mutta kuitenkin saan työt tehty, koska lopun lopuksi pystyn sanoa ”Jo, ok, nyt riittää ja on tarpeeksi hyvä näin”. Voin ottaa kritiikkiä hyvin, mutta se pitää olla avulias ja konstruktiivinen. Jos ei ole näin, vaan kritiikkiä minkä tarkoitus on olla loukattava, sitten kyllä se helposti sattuu emootionaalisesti. Myös olen kaoottinen ihminen, mutta minun tapauksessani se on ”hallittu kaaos”. Itseni pärjään hyvin minun omani kaaoksessani ja yleensä saan kaikki tehtävät tehty ajoissa, vaikka viivyttelen joskus. Olen introvertti, mutta minun introversioni riippuu tosi paljon tilanneesta ja ympäristöstä. Jos koen itseni turvallisessa ympäristössä, kuin hyvien kavereiden kanssa, äidin ja isän kanssa tai luokkakavereiden kanssa, voin olla kyllä impulsiivisempi ja puheliaampi kuin arkipäivätilanteissä. En tykkää puhumisestä tuntemattomien ihmisten kanssa, julkisessa tilanneessa ja en tykkää oman ruoan tilaamisesta ravintolassa (koska sitten minun pitää puhua tuntemattomalle ihmiselle.)
Tämä tehtävä oli mieleinen ja sitä oli kiva tehdä, mutta haastava se oli. Oli hyvä muistella mitä kaikkea on tullut tehtyä koulussa ja kirjoittaa niitä auki. Opin myös käyttämään ihan ok hyvin Adobe InDesignia. Sen ohjelman käyttö ei ollu mulle kyllä mitään helppoa, kun on tottunut johonkin PowerPointin käyttöön, mutta kyllä sillä sai monipuolisemman ja hienomman lopputuloksen.
”The idea of a talent stack is that you can combine ordinary skills until you have enough of the right kind to be extraordinary.” – Scott Adams
“Das Konzept von einem talent stack ist, dass man gewöhnliche Kompetenzen miteinander kombinieren kann, bis man genug der Richtigen hat um außergewöhnlich zu sein.” – Scott Adams
Dieses Zitat erklärt eigentlich schon das gesamte Konzept von Skill Stacking.
Im Grunde genommen bedeutet Skill Stacking, dass wir alle gewisse Fähigkeiten und gewisse Kompetenzen haben, die wir zwar alle nicht tadellos oder gar perfekt beherrschen, die uns jedoch miteinander kombiniert dazu verhelfen unsere Ziele zu erreichen.
Fähigkeiten und Kompetenzen aus völlig unterschiedlichen Bereichen können uns dabei helfen, in dem eigentlichen Bereich in dem wir unsere Ziele erreichen wollen, weiterzukommen.
Wenn ich mich selbst als Beispiel nehme, dann würde ich sagen, einige meiner Kompentenzen sind Design, Handarbeit, Belastbarkeit, Pünktlichkeit und das Erlernen von Sprachen.
Diese Fähigkeiten haben zwar auf den ersten Blick nicht wirklich viel miteinander zu tun, jedoch sind beide wertvolle Kompetenzen die in meinem zukünftigen Beruf als Goldschmied und zukünftiger Unternehmer sehr nützlich sein können.
Design und Handarbeit sind gerade als Goldschmied natürlich wichtig, das liegt in der Natur des handwerkerischen Berufes. Jedoch sind auch Pünktlichkeit und Belastbarkeit Fähigkeiten, die als selbstständiger Unternehmer sehr wichtig sind, da man es als solcher öfters mit außergewöhnlichen und herausfordernden Situationen zu tun hat und Pünktlichkeit generell in der Geschäftswelt sehr geschätzt wird, wenn sie nicht sogar Pflicht ist. Das Erlernen von Sprachen hilft in diesem Bereich bei der Kommunikation und auch um neue Geschäftsbeziehungen in anderen Ländern herzustellen, in denen es nicht so selbstverständlich ist, dass jeder einigermaßen gutes Englisch spricht. Zumindest ein paar Wörter oder gängige Phrasen in der jeweiligen Landessprache zu beherrschen, bringt einem durchaus schon mehr Respekt ein.
Oft realisieren wir in unserem Alltag nicht einmal, wie viele verschiedene Fähigkeiten wir eigentlich haben bzw. benutzen, da diese für uns selbstverständlich sind und wir diese Fähigkeiten, die wir selbst nicht als gemeistert ansehen, oft vergessen bzw. nicht weiter darüber nachdenken.
Meiner Meinung nach ist Skill Stacking eine mächtige Hilfe für persönliches und unternehmerisches Wachstum, da wir so unsere Fähigkeiten vielfältig einsetzen können, anstatt uns nur auf einen Bereich zu konzentrieren, den wir gemeistert haben oder in dem wir zumindest besser sind als in anderen Bereichen.
Ich denke, um von Skill Stacking zu profitieren, sollte man sich zunächst einige oder mehrere Fähigkeiten suchen, die nützlich bei dem jeweiligen Vorhaben sein könnten und dann basierend auf diesen zu überlegen, welche weiteren Fähigkeiten zielführend sein könnten bzw. einem dabei weiterhelfen könnten, sein jeweiliges Ziel zu erreichen.
Lavasteita ja rekvisiittaa on ollut hyvin pitkän aikaa jo ensimmäisten teatterien dokumentoinnin jälkeen. Etenkin Antiikin Kreikan teatteria pidetään Euroopassa teatterin perustana. Teatterit rakennettiin rinteisiin, jossa yleisö istui ylempänä kuin esitys. Parhaimmat paikat olivat kuitenkin lähempänä näyttämöä äänen selkeyden ja visuaalisesta ilmeestä johtuen. Aikana ilman tekniikkaa piti varmistaa äänen kulkeutuminen ja rinteeseen rakentaminen varmisti sen, että ääni kulki jopa kauimmalle paikalle. Roomassa rakennettiin molemmin puolin olevia amfiteattereita, joista tunnetuin on Rooman Colosseum (1. Vuosisata jaa.). Täysin pyöreissä amfiteattereissa, kuuluisimmat näytökset tragedioiden ja komedioiden ohella olivat raa’at eläin- ja gladiaattoritaistelut. Eri teatteriesityksissä, eri hahmoilla olivat omat pukunsa, joilla pystyttiin esimerkiksi myös ilmaisemaan näytöksen hahmon sukupuolta. Antiikin aikana asusteiden lisäksi naamioilla oli tärkeä rooli. Naamioilla pystyttiin erottamaan näytelmän hahmojen tunteita, joista tunnetuin symboli on surullinen ja iloinen kasvokuva, tragedia ja komedia. Kasvokuvat ovat vielä nykypäivänäkin tunnistettavia ja käytettäviä symboleita teatterille.
Hypätessämme jälkeen ajanlaskun ajan aikaiseen hetkeen. 1800 –luvun alkupuolella Euroopassa monet teatterit tekivät esityksiänsä ja lavastuskeinot jatkoivat kehittymistään. Lavasteita kulki näyttämön lattiassa sijaitsevissa kiskoissa, jotka näkyivät yleisölle kohtisuoraisina. Myöhemmin luvulla otettiin käyttöön huonekaluja, joilla pystyttiin matkimaan erilaisten pintojen kuvioita tai yksinkertaisesti istumaan alas. 1800 –luvulla keksittiin erilaisia valaisukeinoja, joilla voitaisiin lisätä tunnelmaa ja todellisuuden tuntumaa helpommin näytöksiin. Valaistus eteni hiilikaarilampuista kaasulamppuihin ja vähitellen sähkövaloon. David Belasco San Fransiscossa (1879) otti käyttöön sähkövalon, joka sai suosiota sen paloturvallisuuden vuoksi. Kaasut tuottivat epämieluisia hajuja ja saattoivat altistaa tulipaloille paljon herkemmin. 1884 ja sen jälkeen rakennettiin hissinäyttämöitä, jossa aina ylemmän tason lavastekokonaisuutta rakennettiin sillä välin, kun alhaalla oleva kohtaus oli näytillä. Kohtauksen jälkeen lava siirtyi alaspäin ja tilalle tuli yläpuolelta uuden kohtauksen lavastus. Sillä välin, kun tämä kohtaus oli käynnissä, sen alapuolella asetettiin valmiiksi seuraavan kohtauksen lavasteita.
Hissimekanismi
Hypätessämme nykyhetkeen ja ohittaen 1990 -luvun loppupuolen Berliinin muurin murtumisen ja sen ajan varovaiset teatteriesitelmät, jotka pyrkivät irtautumaan poliittisuudesta, monet eri verkostoitumisen keinot avautuvat. Sosiaaliset mediat, kuten MySpace, Facebook, YouTube ja Twitter saivat alkunsa 2000 -luvun alkupuolella. Vaikka sosiaalisen median ohella tuli erilaisia keinoja muokata omaa minäkuvaa netissä ja näyttäytyä erilaisena ihmisenä kuin mitä oikeasti oli, sosiaalinen media avasi markkinointikeinoja teattereille. Ihmiset julkaisivat kuvia poseeratessaan teatterin edessä tai näytöksen lipusta hehkuttaen uutta näytöstä, jota he pääsisivät katsomaan. Markkinointi siirtyi nopeasti sosiaaliseen mediaan. Nykyään sarja- ja elokuva tuotannossa vieläkin hyödynnetään esimerkiksi valoja, jotta saadaan aikaiseksi erilaisia sääilmiöitä. Tällaiseen tekniikkaan voidaan törmätä vieläkin teattereissa, jossa tärkeämpää on live hetkessä näkyvä ja ajoitettu kuva ja äänimaailma.
Elokuvien lavastukset olivat alkuun katsojaa huijaavia kuvia tai pienoismalleja. Teatterin ohella lavasteet kehittyivät tekemään tiivistä yhteistyötä valojen, perspektiivien ja jälkituotannon kanssa. Vaikuttavinta mielestäni on StarWars sarjoihin kuvatut otokset. Suuressa galaksien välisessä kiistassa oli tärkeää napata kaiken asioiden suuruus, suhteessa siihen kuinka paljon tilaa avaruudessa on. Muistan törmänneeni selatessani mediaa siihen, että katsojaa oli huijattu erilaisilla matte akryyli maalauksilla. Tutustuin asiaan paremmin ja lähdin etsimään hieman lisää elokuvien toteuttamisesta. Valtaosa aluksista oli pienoismalleja, joita pyöriteltiin robottisella varrella sinisellä kankaalla. Siirryttiin tyypillisestä stop motion tyylisestä animaatio tyylistä paljon siistimpään chroma key kuvaukseen. Tekijät olivat huomanneet, että stop motion kuvissa liike oli usein terävää ja katkeilevaa, mutta todellisuudessa kun objektit liikkuivat niiden liikkeessä oli sumuisuutta. Uusi tapa luoda lentäviä aluksia sai kuvan tuntumaan paljon luonnollisemmalta.
pienoismalli chroma taustallapienoismalli chroma keyaamisen jälkeen
Maalaamisessa piti olla tarkka, jotta perspektiivi pysyi samana.
Näyttelijä
Matte maalaus
Kokonaisuus
Toinen kekseliäs keino luoda ilmassa leijailevasta aluksesta illuusio oli asettaa peili aluksen alle, jotta se heijastaisi aavikkoa maasta ja piilottaisi renkaat.
Nykyään kaikenlainen lavastaminen vaikuttaa helpolta. Suomalaisen Sisu elokuvaan oli tehty poltetun alueen raunioita, minne elokuvan päähahmo pakeni natseja. Lavaste oli todella vaikuttava ruudulla, mutta oli upeampaa nähdä lavaste kokonaisuudesta kuva, joka oli ilman kuvausryhmää. Useampiakin esimerkkejä olen nähnyt esimerkiksi Jurassic parkin alkuperäiset dinosaurukset, jotka olivat robotteja. 3D -mallintamisesta tulee jatkuvasti kehittyneempää ja ehkä jopa helpompaa toteuttaa, kuin todellisen tuntuiset ja näköiset lavasteet.
Lavasteiden valmistamiseen menee kauemmin, mutta usein lavasteita sekoitetaan chroma keyaamisen kanssa siten, että pohjalla on vihreä tai sininen tausta ja ne kohdat, joissa näyttelijä on ovat ”oikeita” lavasteita.
vertailua alkuperäisen ja lopputuloksen välillä
Joskus jopa taustanäyttelijät ovat olleet jälkieditoituja tilaan. Jälkieditoidut ihmiset ovat heidän turvallisuutensa kannalta vasta jälkeenpäin tilanteeseen lisättyjä. Kohtaukset sisältävät usein jonkin suuren räjähdyksen, yhteen ajon tai esimerkiksi suuren lentokoneen liikkumisen, jonka turvallisuutta ei osata vakuuttaa.
ennen
jälkeen
ennen
jälkeen
Joskus suuret lavasteet eivät ole yhtä tärkeitä juonen kannalta, kuin pienemmät rekvisiitat. Mieleeni tulevia rekvisiittoja ovat StarWarsin valomiekat, Taru sormusten herrasta trilogian sormus, Matrixin sininen ja punainen pilleri ja Painajainen Elm Streetillä Freddy Kruegerin hanska.
Itse tykästyin ystävieni kanssa katsomamme elokuvaan The beyondin maalaukseen. Maalaus oli velho artistin kuvittama, ja hän suojeli yhtä seitsemästä helvetin portista, ennen kuin hänet surmataan heti elokuvan alussa. Maalaukseen viitataan vielä elokuvan lopussa, joka oli täydellinen lopetus elokuvalle, vaikka sitä oli ajoittain vaikeaa ottaa tosissaan.
osa maalauksen kokokuvasta
Klassisten lavasteiden ohella uskon, että elokuvamaailma tulee hyödyntämään jatkossakin aina vain enemmän chroma keyaamista ja 3d mallintamista, tosin kuin teatterissa. Voi hyvinkin olla, että monia vanhoja lavastuskeinoja tuodaan takaisin riippuen näytelmästä, mutta tuskin palaamme enään kaasuvaloihin. Teatterissa on vielä hyvinkin vaikeaa luoda kolmiulotteisia kuvia pelkälle tyhjälle pohjalle, mutta esimerkiksi La Traviatassa oli hyödynnetty kangasta, joka laskeutui näyttämön eteen. Kankaaseen heijastettiin valoa, ja se sai sen pinnalle sumuisen ja melankolisen sateen tunnelman. Odotan mielenkiinnolla mihin suuntaan teatteri ja media maailman lavasteet ovat ottamassa suuntaa, mutta ajoittain on myös hyvä miettii lavasteiden kestävää kehitystä.
Oli synkkä ja myrskyinen päivä. Logo-päivä. Kun yritykseltäni vaihtui sekä nimi että toimiala. Lähdimme tunnilla etsimään yrityksen logoon vaaleita tai tummia pilviä. Nysväsin pienen myrskyn verran eri reunoista kupruilevia pilviä, jotka jokainen näytti värityskirjasta repäistyltä, vaikka miten niitä viilasin ja pyöritin. Pallottelimme ideoita vielä tunnilla ja haimme taivaankaaren muotoa Rhino-ohjelmalla, Illustraattorilla ja lopulta InDesignillä. Viisas opettajamme heitti ehdotuksen ja loi suurella vaivalla matemaattisen kaavan tästä pilven reunamuodostelmasta, jonka esikuva löytyy 1400-luvulla rakennetun Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkon sarkofagin messinkilevystä… … …
