Persoonallisuustesti

Posted on by

16 Personalities -testin mukaan persoonallisuustyyppini on Protagonisti. Protagonistia kuvaillaan karismaattiseksi, empaattiseksi ja idealistiseksi. Hänellä on kyky inspiroida ja johtaa muita sekä ymmärtää ihmisten tunteita ja motiiveja. Koen tunnistavani näitä ominaisuuksia itsessäni, ja näen niissä paljon yhtymäkohtia myös sisustussuunnittelijan ammattiin.

Asiakaslähtöisyys ja kokonaisuuksien hahmottaminen

Sisustussuunnittelijan työssä asiakas on keskiössä. Koen olevani hyvä kuuntelemaan asiakkaan toiveita ja myös sanoittamaan niitä silloin, kun asiakas ei itse osaa täysin kuvailla, mitä hän tilalta haluaa. Empaattisuudesta on tässä paljon hyötyä, sillä suunnittelijan täytyy pystyä tarkastelemaan tilaa asiakkaan näkökulmasta eikä ainoastaan omien mieltymystensä kautta.

Protagonistia kuvaillaan myös kokonaisuuksien hahmottajaksi. Sisustussuunnittelussa tämä näkyy mielestäni siinä, että tilan tunnelmaa, toimivuutta, värejä, valaistusta ja käyttäjän arkea täytyy ajatella yhtenä toimivana kokonaisuutena. Tällainen kokonaisvaltainen ajattelutapa tuntuu itselleni luontevalta.

Sisustussuunnittelu ei myöskään ole vain materiaalivalintoja tai yksin tehtävää suunnittelutyötä, vaan siihen kuuluu paljon yhteistyötä esimerkiksi urakoitsijoiden, kalustetoimittajien ja muiden suunnittelijoiden kanssa. Luontainen innostavuuteni sekä taipumukseni ottaa vastuuta voivat auttaa minua viemään projekteja selkeästi eteenpäin alusta loppuun. Otan helposti ohjat käsiini ja pyrin aktiivisesti vaikuttamaan projektin tai tiimin suuntaan. Näen tämän vahvuutena erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan päätöksentekoa ja kokonaisuuden hallintaa.

Kehittymisenhalu ja perfektionismi

Luonnetestissä minua puhutteli erityisesti kuvaus jatkuvasta itsensä kehittämisen tarpeesta ja korkeista vaatimuksista itseä kohtaan. Koen samaistuvani tähän erittäin vahvasti. Haluan jatkuvasti oppia ja kehittää itseäni, olla liikkeellä ja päästä kokeilemaan uusia asioita. Uuden oppiminen motivoi minua.

Samaan aikaan tämä ominaisuus on myös yksi suurimmista haasteistani. Minun on vaikea olla tyytyväinen siihen, mitä jo osaan tai missä olen hyvä. Ajattelen helposti, että ollakseni jossakin todella hyvä minun pitäisi jo valmiiksi osata ja tietää lähes kaikki. Olen ajoittain epävarma omasta osaamisestani ja pelkään epäonnistumista, vaikka samalla tiedän osaavani.

Sisustussuunnittelijan ammatissa tämä voi korostua, sillä suunnittelijana ei ole koskaan täysin
”valmis”. Ammattitaito kehittyy jatkuvasti ja erityisesti tekemällä erilaisia projekteja. Tiedän jo nyt, että yksi haasteistani tulee olemaan sen tunnistaminen, milloin suunnitelma on valmis asiakkaalle ja milloin se on riittävä myös itselleni.

Vaikka suunnitelma olisi asiakkaan tarpeiden näkökulmasta valmis ja toimiva, saatan edelleen pohtia, pitäisikö jotakin muuttaa tai olisinko voinut tehdä siitä vielä paremman. Vaarana on, että käytän tarpeettoman paljon aikaa yksityiskohtien hiomiseen, vaikka projekti olisi jo käytännössä valmis. Työelämässä minun täytyykin opetella tunnistamaan, milloin lisätyö todella parantaa lopputulosta ja milloin kyse on enemmän omasta täydellisyyden tavoittelustani. Ammatillisesta näkökulmasta tämä on tärkeää myös siksi, että käytetty aika vaikuttaa suoraan projektin kannattavuuteen.

Empaattisuus – vahvuus ja haaste


Luonnetestissä minua kuvaillaan empaattiseksi, ja koen sen olevan yksi suurimmista vahvuuksistani. Samalla se voi olla myös heikkous. Empaattisuus auttaa luomaan aitoja yhteyksiä ihmisiin ja ymmärtämään asiakkaiden tarpeita, mutta muiden tunteiden voimakas huomioiminen voi aiheuttaa myös tunnekuormitusta.

Esimerkiksi asiakkaan tyytymättömyys tai projektissa ilmenevät haasteet saattavat tuntua minusta henkilökohtaisilta. Saatan kokea epäonnistuneeni, vaikka todellisuudessa kyse olisi suunnitelmasta, jota voidaan vielä kehittää ja muokata – ei minusta ihmisenä tai koko ammattitaidostani. Minun täytyykin opetella erottamaan oma osaamiseni yksittäiseen työhön kohdistuvasta palautteesta.

Empaattisuuteen liittyy kohdallani myös voimakas halu miellyttää muita. Asiakastyössä vaarana voi olla, että haluan asiakkaan olevan niin tyytyväinen, että projektin rajat alkavat huomaamatta hämärtyä ja muutostoiveita kertyy enemmän kuin alun perin on sovittu. Olen ollut huono sanomaan ei, vaikka olenkin viime vuosina opetellut pitämään paremmin puoliani ja asettamaan myös omat tarpeeni etusijalle.

Minulla on helposti ajatus siitä, että sanomalla ei loukkaisin toista ihmistä. Uskon tämän liittyvän juuri empaattiseen puoleeni: en halua aiheuttaa toiselle pettymystä tai muita epämiellyttäviä tunteita, vaan pyrin mieluummin saamaan asiat sujumaan mahdollisimman vähällä kitkalla. Tämän seurauksena saatan myös huolehtia liikaa siitä, pystynkö täyttämään muiden odotukset.

Mitä minun täytyy oppia työelämässä?

Kun tarkastelen luonteenpiirteitäni sisustussuunnittelijan työn näkökulmasta, huomaan, että monet vahvuuteni ja heikkouteni ovat oikeastaan saman ominaisuuden eri puolia. Empaattisuus auttaa minua ymmärtämään asiakasta, mutta ilman riittäviä rajoja se voi kuormittaa minua. Korkeat vaatimukset itseäni kohtaan voivat johtaa laadukkaaseen lopputulokseen, mutta liiallisina ne muuttuvat perfektionismiksi ja tehottomuudeksi. Halu ottaa vastuuta auttaa projektien johtamisessa, mutta samalla minun täytyy osata kuunnella muita ja antaa myös heidän asiantuntemukselleen tilaa.

Tärkeäksi kehityskohteeksi näenkin ammatillisten rajojen rakentamisen. Minun täytyy opetella hyväksymään, että hyvä ja asiakkaan tarpeet täyttävä suunnitelma voi olla valmis, vaikka itse löytäisin siitä vielä loputtomasti hiottavaa. Samoin minun täytyy oppia ottamaan vastaan palautetta niin, etten tulkitse sitä henkilökohtaiseksi epäonnistumiseksi.

Uskon, että yksi tärkeimmistä asioista ammatillisessa kasvussani on oppia luottamaan omaan osaamiseeni. Minun ei tarvitse tietää kaikkea valmiiksi ollakseni hyvä siinä, mitä teen. Ammattitaito syntyy myös siitä, että osaa etsiä tietoa, kysyä, kokeilla, tehdä päätöksiä ja oppia kokemuksista. Tavoitteeni ei siis ehkä pitäisi olla täydellinen suunnittelija, vaan suunnittelija, joka kehittyy jatkuvasti ja samalla oppii tunnistamaan, milloin oma työ on jo riittävän hyvää.

Reginan luonne

Posted on by

Valitettavasti meidän kaikkien lempihahmo, Regina on ESFP-A. Miten hirveäääääää.
Nyt ainakin tiedän miksi koen olevani erityinen. Wää. Peppiinakin on samaa mieltä.
Peppiina on niin paljon samaa mieltä, että kohta kaikilla alkaa napa heilua. Kaikki
maailman ihmiset tykkää Reginasta. WEHHEEE. Njoo. Ööö emmä tiiä mitä mä kirjota.

Vahva visuaalinen silmä. Mulla on sigma silmä, joka näkee ja rakastaa värejä, materiaalisia,
esteettisyisyyys

Tykkään myös ihmisistä ja Harritkin ovat ihan siedettäviä. Mö kuuntelen njääs toiveita

Sit kaiken maailman koriste valot ja musiikki ja kasvit on tooosi tärkeitä.

Haasteina tosin ovat impulsiivisuus, pitkäjänteisyyden haasteet, helppo kyllästyminen, budjetin venyminen ja jos jokin on hankala päätös, se saattaa vähä venähtää.
voi vittu emmä ny noi vaikee voi olla.

Kyl tää tuntuu iha meikäläiseltä. Loppuje lopux njääs mä osaan olla aika vaikee sillai oottaan ja mul tulee helposti mälsää ja tylsää ja mä en haluu tehä samaa hommaa koko loppuikääni ku oon iha liian sigma siihe. Mul ois muutenki tärkeempää tekemistä ku oottaa puol vuotta et jokin tulee valmiiks mut sit toisaalta mä oon ainoo joka ei oo feikki ja mulla on oma persoona

( Sori mut säki oot feikki lol )

Mä oon auntolassakin tosi autistinen. Mä niinku pidän hassui äänii itekseni jos oon ollu liian normaali liian pitkää tai sit vaa jos on tylsää. Mä tosin saan helposti kavereita mun tooosi hyvän sigma huumorintajun takii ja haluun tutustuu kaikkiiiiiin. Mä myös pidän jotku sigma pileet aika perskatin usein.

Mä myös tykkään puhua koko ajan ja välillä olla ärsyttävä tahalleen. Varsinkin kun nään Harrin hehee (:

Yleensä myös tykkään ottaa paikkani jonoissa ohittelemalla, ku en mää malta odottaa. Sori ihmiset. Mut sitten mulla on myös joku pakkomielle poyöriskellä tuolilla, liikuskella, olla olemassa, elää ja näpertää jotain.

Olen tavallisesti ihan olemalla olemassa kuin joku helvetin yhdistelmä ADHD:ta, tornadoa, mielipuolta, mutta pääsääntöisesti positiivisella vibellä.

Ei oo hauskaa by the way.

Mä myös innostun helposti uusista ideoista, mutta viidessä miuutissa teen kyl jotain ihan muuta. Mä myös puhun kymmenestä eri aiheesta samaan aikaan, mutta unohdan esimmäisen aiheen. Mä oon hyvä nostaan tunnelmaa ja saan kaikki maailman tyypit innostettuu mukaan. Saqan helposti uusia ideoita lyhyessä ajassa. Mä hukkaan tavaroita jonka takii joudun piilottaan tärkeet tavarat itseltäni tai koittaa väkisin keksiii vakituisen paikan etten hukkaa tavaroita.

oon lämmin, luova ja humoristinen

Tuotteistajan taskuraamattu

Posted on by

Ensimmäinen kohta Apusen ja Parantaisen kirjassa Tuotteistajan taskuraamattu, jonka kanssa olen samaa mieltä on se, ettei kukaan ole immuuni haloilmiölle. Jokaiseen ihmiseen vaikuttaa heitä ympäröivän kulttuurin käsitykset mm. väreistä. Ihmiset eivät itse tiedosta tekevänsä päätöksiä sattumanvaraisten tekijöiden pohjalta, mutta myyjän kannattaa olla tietoinen ulkopuolisista vaikutuksista. 

Toinen kohta kirjassa käsitteli sitä, että tuotteen tai palvelun hinta antaa asiakkaalle mielikuvan myytävän asian laadusta. Asiakas ajattelee, että kallis tai normaalihintainen tavara on hyvälaatuinen, kun taas halpa tavara on aina huonolaatuista. Täten ei kannata hinnoitella omia tuotteitaan tai palveluitaan liian matalalle, vaikka se olisikin katteen puolesta mahdollista. Muutoin ihmiset muodostavat käsityksen, että tuote ei ole rahan arvoinen tai että tekijä ei ole taitava asiantuntija. 

Kolmas kohta liittyi valinnanvaran runsauteen. Kun asiakkaalla on liikaa valinnanvaraa, hänen on vaikea tehdä päätöstä ja hän helposti jättää tavaran tai palvelun ostamatta. Hän on myös todennäköisemmin tyytymättömämpi päätökseensä, kuin jos hänellä olisi vain muutama vaihtoehto. On järkevämpää antaa pari vaihtoehtoa, jotta asiakas tuntee, että hän on itse saanut vaikuttaa tuotteeseen jollain tavalla ja hänen tyytyväisyytensä kasvaa. 

Kirjassa on monia hyviä lukuja, mutta olen eri mieltä gurun tunnusmerkeistä. Omaa asiantuntemusta on vaikea kartoittaa – voit tietää paljon enemmän tai vähemmän aihepiiristäsi kuin luulet. Se ei johdu vain omien taitojen vähättelystä, vaan vaikeudesta tunnistaa alan laajuus ja tunnistaa yhtymäkohdat muiden alojen kanssa. Jokainen asiantuntija tarvitsee ympärilleen muita, jotka tuntevat alan yhtä hyvin tai paremmin kuin guru itse, jotta hänen tietonsa ja taitonsa päivittyvät ja hänen käsityksensä omista taidoistaan pysyy realistisena. Lisäksi, tulee miettiä, miksi ylipäätään haluaisi guruksi ja miksi haluaa sananvaltaa muiden ihmisten toiminnasta sekä päätöksistä. Usein ne henkilöt, jotka eniten haluavat vaikuttaa muiden mielipiteisiin tekevät sen itsekkäistä syistä, kuten rahanhimosta tai egoismista, joten he ovat vähiten sopivia gurun rooliin. Myös se, että muut siteeraavat sinua, ei tarkoita, että sanojasi kannattaa kuunnella. Monet järjestöt toimivat niin, että heidän rahoittamat tutkimukset siteeraavat muita heidän rahoittamia tutkijoitaan, jotta tutkimukset vaikuttaisivat vakuuttavilta. Siten, siteeraukset eivät aina kuvasta asiantuntemusta, eikä kuluttajalla ole oikeaa syytä uskoa guruhahmoa. 

Ammattialaa koskeva tutkielma

Posted on by

Tudorien aikakausi viittaa vuosiin, jolloin Tudorien suku hallitsi Englantia. Se alkoi vuonna 1485 kuningas Henry VII:n valtaanastumisesta ja jatkui vuoteen 1603, kun hänen jälkeläisensä Elizabeth I kuoli. Tudorien loisteelliset korut nähdään Tudoreista ja heidän tukijoistaan maalatuissa muotokuvissa ja jotkin korut ovat säilyneet tallessa tähän päivään asti. Korut osoittivat omistajan rikkauden ja yhteiskunnallisen statuksen, mutta viittasi myös sukuhistoriaan, poliittisiin liittoumiin, ammattiin sekä henkilökohtaisiin ihmissuhteisiin. Ihmiset jokaisesta yhteiskuntaluokasta käyttivät koruja. Varakkaat suosivat kultaa, hopeaa, helmiä ja harvinaisia kiviä, kun taas köyhemmät käyttivät muita materiaaleja kuten pronssia, messinkiä, tinaa, nahkaa, silkkiä ja hopeoituja metalleja. Korut olivat emaloituja runsailla kirkkailla väreillä ja yksityskohtaisilla kuvilla.

Tudorien aikana miesten asenne korujen käyttöön muuttui pikkuhiljaa. Käsitys siitä, että runsas korujen käyttö oli vain naisille sopivaa käytöstä muuttui neutraalimmaksi asenteeksi korujen sukupuolettomuudesta. Korut monesti kulkivat naisten käsistä miesten käyttöön ja päinvastoin. Miehet käyttivät mm. hattusolkia, sormuksia, riipuksia, korvakoruja ja paksuja kultaketjuja. Aiemmin miesten koruiksi miellettyjen korujen käyttö jatkui myös, kuten virkaa osoittavat ketjut.

Coleridge Collar

Tudorien aikakauden ihmiset ovat tunnettuja mielenkiinnostaan kuolema-aihetta kohtaan. Kuolema oli suurempi osa heidän elämäänsä ja ajatuksiansa kuin nykypäivänä ja he tunsivat vastuuta muistaa kuolleita läheisiään uskonnollisista syistä henkilökohtaisen yhteyden lisäksi. 1400-luvun lopussa ja 1500-luvun alussa muistokorujen tarkoitus oli kannustaa vastaanottajaa rukoilemaan kuolleen sielun puolesta. Kuollut henkilö saattoi testamentissaan mainita haluavansa teettää sormuksia läheisilleen, jotta he muistaisivat rukoilla hänen puolesta.

1500-luvulla memento mori-symbolismi nousi suureksi ilmiöksi koruissa. Memento mori viittaa siihen, että kristityn tulee pitää kuolema mielessään ja muistaa, että elämä jatkuu maallisen kuoleman jälkeen. Monet teettivät koruja, joissa oli mm. pääkallo, luuranko, arkku tai tiimalasi. 1500-luvun lopulla suosittu teema oli kaivertaa kuolleen nimikirjaimet sekä kuolinvuosi sormukseen.

Myös sormukset lyhyillä latinan- tai englanninkielisillä runokaiverruksilla yleistyivät 1500-luvun lopussa. Runoelmat saattoivat olla teettäjän itse keksimiä tai yleisesti tiedossa olevia lausahduksia. Sormukset sopivat moniin tarkoituksiin, etenkin joko muistokoruna tai rakkauden osoituksena. Ne saattoivat toimia vihkisormuksena monelle pariskunnalle.

Sydämenmuotoiset riipukset saavuttivat myös suosiota kuningas Henry VIIIn kautta ja olivat erityisen suosittuja Englannin hovissa. Alla oleva riipus on kyseisen kuninkaan teettämä ja annettiin Catherine of Aragonille heidän häiden kunniaksi. Koru sisältää Tudorien vaakunan punavalkoiseksi emaloituna sekä granaattiomenan, joka kuvastaa Aragonin Catherinea.

Tudor Heart

Skill Stacking

Posted on by

Skill stacking refers to combining sets of skills to use in the job market. It is not necessary to be highly accomplished in any of the fields but rather to create a unique skill set with intermediate knowledge that is hard to replace. A career can be taken into any number of directions when there is a base skill to build on. With many skills, many opportunities open up. 

An advantage of this outlook is that it suits the contemporary job market. There is little chance to have a long career in the same field and the same position because few companies hire people in permanent posts and many hire part-time employees or freelancers back-to-back. Also, in many countries, people need to have multiple sources of income to make ends meet, which necessitates work in several different fields.  

There are disadvantages to skill stacking as well. Firstly, I would argue that skill stacking does not make any person invaluable, which is what many state. Since a person has intermediate or limited knowledge in a given field, it is easy for competitors to gain the same level of skill relatively quickly, whereas expertise takes much longer to develop and just as long to replace. 

Secondly, I think that with intermediate skills comes intermediate work. There is very little mindblowing work done by people who have been only passably knowledgeable or talented in a given field, especially in any field related to the arts. If the goal is simply to make money, there is no problem, but to have pride in one’s career it is difficult for me to accept only passable work. Even if the combination of skills is unique, the weakest skills may still be visible. 

Lastly, it is exhausting to keep up with new developments in multiple fields, especially technology. Since we live in a technologically advanced world, everybody in every field must have some knowledge of how it all works. To stay up to date is a difficult task, particularly when knowledge of a given technological process is only intermediate. It seems to me to end up taking more time and effort than it would if one were to keep up with one or two fields only. Ultimately, I do think skill stacking has its place in the job market, but more effort needs to be put into developing a higher skill level than only passable talent.

101 rusinaa bisnespullasta

Posted on by

Sain Harrin luvalla tehdä tuotteistamisen taskuraamattu kirjan sijaan tehtäväni kirjasta Pölli Tästä, 101 rusinaa bisnespullasta.

Kohdat joista tykkäsin:

89. Vältteletkö vaikeita kysymyksiä?

”Yrittäjäksi aikovat ovat samanlaisia kuin kaikki muutkin. He yrittävät keksiä itselleen äkkiä katsoen järkevältä vaikuttavaa näennäispuuhastelua. Sen varjolla suuret päätökset on helppo lykätä hamaan huomiseen.”

Tämä kohta kuulosti todella järkevältä, ja paikkaansa pitävältä. Sen sijaan että yrittää oikeasti markkinoida yritystään, mennä messuille myymään tuotteitaan, mennä liikkeisiin kysymään saako tuotettani teille myyntiin, on paljon helpompaa keksiä kaikkea muuta tekemistä, ”millaisen logon teen” ”onko minun slogani tarpeeksi osuva” ”mikä tietokone olisi tarpeeksi tehokas yritykselleni” ”käytänkö firman logolla olevaa paitaa vai en”.

Joku joskus sanoi, että pitää olla tarpeeksi ”tyhmä” ollakseen yrittäjä, eli pitää uskaltaa vaan heittäytyä kovaan työhön, koska vain se kantaa hedelmää! Yrityksen perustamis vaiheessa olet täysin tuntematon mahdollisille asiakkaillesi, sinun pitää tehdä itsesi markkinoinnin kautta tunnetuksi. Menestys ei tule hetkessä, ja se vaatii paljon työtä, ja luultavasti olet jo useaan kertaan valmis luovuttamaan, ennen kuin teet läpimurron ja menestyt.

Jos yrittäminen olisi helppoa, kaikki olisivat yrittäjiä, yrittäminen on vaikeaa, aikaa vievää ja vaatii sinnikkyyttä, siksi moni ei menesty. Muistan lukeneeni yrittäjästä jonka ensimmäinen yritys meni konkurssiin, mutta hän silti laittoi toisen yrityksen pystyyn, ja menestyikin sillä. Ihailen hänen luonnettaan ja sinnikkyyttään, monella heräisi epäilys omia taitojaan kohtaan kun yritys menee konkurssiin, mutta hän uskoi itseensä, ja perusti toisen yrityksen, ja onnistui.

69. Verkkosivujesi ainoa tarkoitus

”Harva on todella miettinyt, mikä on hänen yrityksensä verkkosivujen todellinen tarkoitus. Tuloksena on kerta toisensa jälkeen yritys- ja tuote-esittelyjä, jotka myyvät huonosti.”

Tämä herätti aivan uusia ajatuksia minussa! Minulla on ollut sama käsitys verkkosivuista tai some sivuista, että ”kunhan ne ovat siellä ihmisten katsottavissa”, mutta tämä on ollut harhaa. Verkkosivujen sisältö ja rakenne pitää olla suunniteltu niin, että se johdattaa kiinnostuneet konkreettisiin tekoihin, eikä niin että he vain haahuilevat sivuilla.

Tämä sai miettimään omia some sivujani, niitä pitäisi muokata niin, että lisäisin suoran linkin josta koruja voisi ostaa. Muutenkin tämä herätteli uusia ajatuksia minussa, voimme tekstillä jo saada ihmiset paremmin ajattelemaan korun tai muun tuotteen ostamista esim näin: Jos julkaisen kuvan korustani somessa, ja en lisää mitään kuvatekstiä, voisin sen sijaan laittaa kuvatekstiin ”tämä 14k kultasormus tehtiin tilaustyönä asiakkaalle, mutta pystyn tekemään samanlaisen myös juuri sinulle”, tämä herättäisi ihmisessä ajatusta, että hei tuollainen sormushan oisi kiva, ja tämä korun tekijä olisi valmis tekemään sellaisen minulle.

Lisäksi olen nähnyt monella yrityksellä todella vanhan aikaiset sivut, ja tämä ei herätä luottamusta, nykyään pitäisi olla modernimmat sivut, ja tarpeeksi selkeät.

92. Niukkuus tavoitteeksi

”Kokenut myyjä huomaa ennen pitkää, että jos hän kieltäytyy myymästä, silloin asiakas vasta haluaakin ostaa. Niukkuus saattaa lisätä tuotteesi tai palvelusi kysyntää selvästi.”

Pidin tästä kohdasta, koska tämä on täysin totta! Kaikki limited edition mallit saavat ihmiset kiinnostumaan tuotteesta, esimerkiksi rannekelloissa, ”näitä limited edition malleja julkaistaan vain 100kpl”, tämä herättää kiinnostusta tuotteeseen, koska niin harva ihminen tulee omistamaan sen. Myös rajattu erä vaatteita jotka julkaistaan, saa saman reaktion aikaan, eli nyt on pakko saada tuo Marimekon rajatun erän paita! Tämä saa ihmisen kokemaan, että ostopäätös on tehtävä nopeasti, sillä muuten jään ilman tuotetta.

Samankaltainen homma on kun hyvinvointi valmentaja mainostaa somessa ”nyt tammikuun erikoistarjouksena treenioppaat -20%”, tämä saa ihmisen toiminaan nopeammin ostopäätöksen suhteen. Mutta todellisuudessa, sama treeniopas on erikoistarjouksessa ennemmin tai myöhemmin, mutta vain toisella nimellä, ”ystävänpäivä startti treeneihin, treenioppaat nyt -20% mutta vain ystävänpäivän ajan, toimi nopeasti!” Tämä tuote on kertaalleen luotu, ja sitä on helppo myydä eteenpäin, koska se ei vaadi enää mitään vaivannäköä, vaan se tuottaa pelkkää rahaa.

Luksus brändit vievät samankaltaista ideaa vielä pidemmälle, jos haluat ostaa mieluisen Rolexin, et välttämättä pysty hankkimaan sitä, ellet ole ollut Rolexin asiakas jo tietyn aikaa, ja ostoshistoriastasi näkyy merkkiuskollisuus, vasta sen jälkeen sinulle voidaan ”tarjota” tätä haluamaasi kelloa.  Periaatteessa Rolex voisi tehdä noita kelloja ihan kuinka ison määrän tahansa, se on täysin tavallinen kello, mutta se on vain hyville ja pitkäaikaisille asiakkaille, eli he ymmärtävät markkinoinnin päälle.

Samankaltainen asia on Ferrarilla, he eivät halua valmistaa autoja vuodessa tiettyä määrää enempää, vaikka myyntiä olisi, koska he haluavat pitää Ferrarit harvinaisina, ettei Ferrareita näy liikaa liikenteessä, ja näin menettäisi statustaan.

Kohta jos en tykännyt:

22. Kilpailijan mainos hyötykäyttöön.

”Pitsaketju käänsi paljon itseään isomman kilpailijan markkinoinnin kätevästi omaksi edukseen.”

Miten käännät kilpailijasi markkinoinnin omaksi hyödyksesi? En pidä tästä kysymyksestä, tai koko ajatuksesta, miksi kukaan haluaisi tehdä näin? Ajatus tuntuu siltä, että astuisin toisen varpaille ja puuttuisin hänen bisneksiinsä.

Minun luonne ei pysty tuollaiseen, haluan keskittyä täysin omaan työhöni ja yritykseeni, haluan pysyä omalla kaistallani. Kun pysyn omalla kaistallani, koen sen arvokkaaksi ja kunnioitettavaksi. Jos yrittäisin hyötyä toisen markkinoinnista, kokisin sen lapselliseksi ja loukkaukseksi.

Mutta tälläistä on havaittavissa Suomessakin, prisma:n mainokset usein leikittelevät lid:lin kustannuksella ”suomen halvin” ja mitä kaikkea lauseita he käyttävätkään, ja ymmärrän tämän, koska alalla on kova kilpailu, mutta koen sen silti hieman lapselliseksi, miksi he eivät keskity vain omaan brändiinsä, ja koita markkinoida sitä? Lisäksi koen että ihmiset ovat jo ennestään päättäneet mielessään kaupan johon he haluavat keskittää ostoksensa, joko he ovat citymarket, prisma tai lidl ihmisiä, sillä selvä, näin on ainakin omalla kohdallani.