Tuotteistajan pikaoppaasta opin, että tuotteistaminen ei tarkoita pelkästään konkreettisten tuotteiden myymistä, vaan myös erilaisia palveluita voidaan tuotteistaa. Tuotteistamisen tarkoituksena on tehdä palvelusta selkeä kokonaisuus, jota asiakkaan on helppo ymmärtää ja ostaa. Palvelun sisältö, hinta ja toimintatavat kannattaa miettiä etukäteen, jotta sekä asiakkaalle että palvelun tarjoajalle on selvää, mitä ollaan tekemässä.
Erityisesti mieleeni jäi ajatus siitä, ettei jokaista asiakasta tarvitse palvella täysin eri tavalla. Palvelusta voidaan tehdä esimerkiksi erilaisia paketteja tai kokonaisuuksia, joita voidaan kuitenkin mukauttaa asiakkaan tarpeisiin. Sisustusalalla tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi erilaisia sisustussuunnittelupaketteja, joista asiakas voi valita itselleen sopivan. Yksi paketti voisi sisältää esimerkiksi suunnittelun ja materiaalivalinnat, kun taas laajempaan pakettiin voisi kuulua myös kalusteiden hankinta ja toteutuksen suunnittelu. Näin palvelun ostaminen olisi asiakkaalle helpompaa ja myös suunnittelijan työ olisi järjestelmällisempää.
Opin myös, että tuotteistamisessa on tärkeää ajatella palvelua asiakkaan näkökulmasta. Asiantuntijalle oma palvelu voi tuntua selkeältä, mutta asiakkaalle se ei välttämättä ole sitä. Asiakkaalle pitäisi olla helposti ymmärrettävää, mitä hän saa, mitä palveluun kuuluu ja mitä se maksaa. Hyvin tuotteistettu palvelu voi tehdä ostopäätöksestä helpomman ja samalla vähentää asiakkaan epävarmuutta.
Tuotteistaminen voi hyödyttää myös yrittäjää itseään. Kun palvelun sisältö ja toimintatavat on suunniteltu etukäteen, kaikkea ei tarvitse miettiä uudelleen jokaisen asiakkaan kohdalla. Se säästää aikaa ja auttaa pitämään palvelun laadun tasaisena. Mielestäni tuotteistaminen onkin tärkeä taito myös sisustusalalla, koska oman osaamisen muuttaminen selkeäksi ja helposti ostettavaksi palveluksi voi auttaa yritystä erottumaan muista ja tekemään toiminnasta kannattavampaa.
ISFJ on usein erittäin vahva sisustusalalla, koska ala vaatii asiakkaan tarpeiden ymmärtämistä, tarkkuutta ja vastuullisuutta. Suurin kehityskohde on yleensä luova itsevarmuuden vahvistaminen- uskallus ehdottaa uusia ideoita ja pitää kiinni omasta ammatillisesta näkemyksestä silloin, kun se hyödyttää asiakasta. Tämä yhdistelmä voi tehdä sinusta sekä luotettavan että arvostetun sisustusalan ammattilaisen.
Olen tekstin kanssa samaa mieltä siitä, että olen tarkka ja vastuullinen. Teen työni tarkasti ja Vastuullisesti, palautan työni ajoissa.
“Ammatillisessa elämässäsi menestyt ympäristöissä, joissa arvostetaan vakautta, selkeää rakennetta ja mahdollisuutta vaikuttaa konkreettisesti muiden elämään. Poikkeuksellinen tarkkuutesi, vahva työmoraalisi ja luonnollinen halusi tukea muita tekevät sinusta korvaamattoman tiimin jäsenen monilla aloilla.” Tähän minä pystyn samaistumaan todella paljon. Haluankin olla ympäristössä jossa arvostetaan vakautta ja selkeää rakennetta. Silloin on helpompi työskennellä.
“Kuitenkin mieltymyksesi vakiintuneisiin menetelmiin ja epämukavuutesi äkillisten muutosten vuoksi voivat joskus hidastaa ammatillista kasvuasi.” Tykkään siitä miten asiat eivät äkillisesti muutu vaan kaikki ovat tasapainossa ja koen myös saman kun asiat muuttuvatkin äkillisesti hidastun.
“(puolustajat) henkilöt lähestyvät urapolkujaan samalla sitoutumisella, ahkeruudella ja kärsivällisyydellä kuin muilla elämänalueilla.” Osittain samaa mieltä koska välillä kärsivällisyys herpaantuu varsinkin jos ympärilläni on paljon ihmisiä ja ylimääräistä hölinää. Ahkeruudesta olen samaa mieltä, varsinkin jos saan työskennellä yksin hiljaisuudessa.
Vahvuudet: huolellisuus, luotettavuus, hiljainen tehokkuus, yhteistyöhenki, käytännön apu ja rakenteellinen lähestymistapa.
Huolellisuus on tärkeä osa työtä, projektit pitää tehdä huolellisesti ja tarkasti. Luotettavuus on todella hyvä piirre koska asiakkaan pitää luottaa minun ammattitaitoon. Vaikka olen hiljainen teen projektit huolellisuudella ja tarkalla tarkkuudella. Yhteistyönhengellä luon hyvän tahdon ilmapiirin. Ratkaisen arjen ongelmia realistisilla, konkreettisilla ratkaisuilla, jotka aidosti auttavat ihmisiä. Rakenteellisesta lähestymistavasta on hyötyä siinä että, minulla on järjestelmällinen ajatustapa joka auttaa hallitsemaan monimutkaisia tehtäviä tehokkaasti ja pitää projektit oikealla tiellä.
Heikkoukset: vaikeus sanoa ei, saavutusten vähättely, kritiikin ottaminen henkilökohtaisesti ja itsensä mainostaminen.
Vaikeus sanoa ei voi vaikuttaa sisustussuunnittelijaan: Suunnittelija voi ottaa liikaa töitä ja aikataulu voi venyä. Omien mielipiteiden ja ammattitaitoisten näkemysten esiin tuominen voi olla vaikeaa, jos asiakas onki eri mieltä. Työstä tulee todennäköisesti stressaavampaa, jos suunnittelija yrittää miellyttää kaikkia. Saavutuksien vähättely: Suunnittelijana en välttämättä uskalla tuoda esille omia ideoita tai saavutuksia. Saavutusten vähättely voi vaikuttaa itseluottamukseen ja motivaatioon. Kritiikin ottaminen henkilökohtaisesti on hyvä ja huono, koska palauteen antaminen om hyvä mutta jos saankin huonoa palautetta se vaikuttaa työskentelyyn ja jää minun mieleeni. Itsensä mainostaminen on vaikeaa minulle koska en tykkää olla esillä enkä tykkää olla huomion keskipisteenä.
“Todennäköisesti pidät harvemmista, mutta syvistä ja merkityksellisistä sosiaalisista vuorovaikutuksista ja tunnet vetoa rauhallisempiin ympäristöihin.” Olen myös itseni mielestä introvertti, tykkään enemmän olla yksin kuin porukassa, sosiaalisuus väsyttää minua ja jännitän uusia asioita hyvin paljon. Hyvä puoli on se että introvertti voi olla hyvä kuuntelija, tarkka suunnittelija ja huomioida asiakkaan toiveet hyvin. Sisustussuunnittelussa nämä on ovat tärkeitä taitoja.
“Olet todennäköisesti pragmaattinen ja maanläheinen, keskittyen vahvasti siihen, mitä tapahtuu tai hyvin todennäköisesti tapahtuu.” Kyllä minä keskityn vahvasti siihen, mitä tapahtuu enkä tykkää ajatella mitä seuraavaksi tapahtuu vaan elää hetkessä.
“Arvostat todennäköisesti tunteiden ilmaisua ja herkkyyttä, asettaen etusijalle empatian, sosiaalisen harmonian ja yhteistyön.” Omastani mielestä olen empaattinen ja arvostan sitä hyvin paljon. Arvostan myös sitä miten joku ilmaisee selvästi tunteet eikä salaille mitään.
*”Olet todennäköisesti järjestelmällinen, päättäväinen ja perusteellinen, arvostaen rakennetta ja suunnittelua spontaanisuuden sijaan.” Olen järjestelmällinen tykkään sitä miten asiat on järjestyksessä ja tykkään järjestellä menoja siten että minulla on vapaa-aikaa.
“Olet todennäköisesti itsetietoinen, herkkä stressille, menestykseen suuntautunut, perfektionistinen ja halukas kehittymään.” Kyllä minä stressaan paljon varsinkin uusia asioita. Haluan menestyä mutta en ole varma missä asiassa. olen halukas kehittymään varsinkin ihmisenä.
Olen testin tuloksista aika hyvin samaa mieltä ja pystyn samaistumaan moneen kohtaan.
“INTJ-tyyppinä (Arkkitehti) omaat harvinaisen yhdistelmän visionäärisyyttä ja käytännönläheisyyttä. Analyyttinen mielesi pyrkii jatkuvasti ymmärtämään ympäröivää maailmaa, ja sinua ajaa kyltymätön uteliaisuus sekä halu parantaa järjestelmiä ja ideoita. Lähestyt elämää strategisella asenteella, aina askel edellä ja erilaisia vaihtoehtoja suunnitellen. Itsenäinen luonteesi on yksi määrittävimmistä ominaisuuksistasi. Arvostat autonomiaasi ja työskentelet mieluiten yksin, luottaen ylitse muun omaan arviointikykyysi ja taitoihisi. Tällainen taso itseluottamusta yhdistettynä älylliseen kyvykkyyteesi mahdollistaa sen, että pystyt tarttumaan monimutkaisiin ongelmiin itsevarmuudella ja innovoiden.”
16Personalities testin mukaan vahvuuksiini kuuluu: “Innovatiivinen ajattelutapa, pyrkimys jatkuvaan kehittymiseen sekä kyky hahmottaa kokonaisuuksia”
Sisustussuunnittelijan työssä tarvitaan analyyttistä ja innovatiivista ajattelua sekä suunnittelua. Esim. Kokonaisuuksien hahmottamista, selkeitä konsepteja ja toimivia tilaratkaisuita. Tilankäytön yhdistäminen vaatii sekä luovuutta että loogista ajattelua.
Itsenäinen työskentely sopii enemmän INTJ- tyypeille. Tämä on hyvä itsenäisessä suunnittelutyössä mutta jos katsoo suurempaa kuvaa alalta niin sisustussuunnittelu ei kuitenkaan ole täysin itsenäistä työtä vaan siihen kuuluu myös paljon yhteistyötä eri ihmisten kanssa.
Jatkuvaan kehittymiseen näen itseni pyrkivän jatkuvasti. Koen myös itseni aktiivisesti etsivän uusia ideoita ja syventämään tietämystäni haluamalla oppia uusia menetelmiä ja ylipäätään tekemällä parempia ratkaisuja asiassa kun asiassa.
“Vaikka rationaalinen lähestymistapasi elämään palvelee sinua hyvin monissa tilanteissa, se voi toisinaan aiheuttaa haasteita henkilökohtaisissa suhteissasi. Saatat pitää tunteiden ilmaisua ja sosiaalisia hienouksia hämmentävinä tai tarpeettomina, ja suosit suoraa kommunikaatiota ja johdonmukaisia keskusteluja. Tämä taipumus voi saada sinut vaikuttamaan etäiseltä tai välinpitämättömältä muiden silmissä, vaikka välittäisitkin. Olet kyltymätön tiedonjanon ja kehittymisen suhteen. Omaat korkeat standardit sekä itsesi että muiden suhteen, ja pyrit kaikilla elämän osa-alueilla tehokkuuteen. Tällainen täydellisyyden tavoittelu voi olla sekä vahvuus että heikkous, sillä se ajaa sinut saavuttamaan suuria asioita, mutta voi myös johtaa stressiin ja loppuunpalamiseen, jos sitä ei hallita huolellisesti.”
Omat kovat vaatimukset tuo esille haasteita sillä vaikka yleensä pyrin tekemään asioita tehokkaasti on kuitenkin joskus haastavaa pysähtyä hetkeksi ja ajatella omaa kädenjälkeä koska en osaa tyytyä siihen mitä olen tehnyt ja haluan jatkuvasti löytää jotain pientä jota parantaa joka tulee esiin jonkinlaisena perfektionismina.
Testin mukaan heikkouksiini myös kuuluu: “Verkostoituminen on epämiellyttävää; välttelet itsesi esille tuomista ja uusien kontaktien luomista, mikä voi estää urasi etenemistä ja piilottaa todellisen arvosi.”
Tämä on mielestäni vähän ristiriitaista sillä vaikka olen enemmän introvertti kuin ekstrovertti pystyn silti halutessani tuomaan itseäni esille tilanteessa kun tilanteessa sekä luomaan uusia kontakteja. Tavallaan olen vain aluksi introvertti kunnes minuun tutustuu paremmin. Koen että tarvitsen ympärilleni ihmisiä jotka jakavat samantapaisia piirteitä ja jotka ovat tunteellisella tasolla viisaita jotta voin olla täysin oma itseni. Toki, tämä tuo esiin mahdollisia haasteita sisustussuunnittelijan työssä sillä, kuten aikaisemmin mainitsin sisustajat tekee yhteistyötä monien ihmisten kanssa.
Yhtenä tehtävistämme oli suunnitella logo. Tässä on muutama tekoälyn avulla luotu hahmotella millaisesta logosta itse pidän. Tykkään, että on joku tunnistettava kuvio, tässä tapauksessa JN kirjaimista muodostuva monogrammi ja muuten yksinkertainen ja siisti ulkonäkö.
ISFJ:nä (puolustaja) olet yhteiskunnan hiljainen selkäranka, tarjoten horjumatonta tukea ja käytännön huolenpitoa ympärilläsi oleville. Tarkka silmäsi yksityiskohdille ja erinomainen muistisi antavat sinun ennakoida ja täyttää muiden tarpeet, usein jo ennen kuin he edes ymmärtävät, mitä tarvitsevat. Löydät syvää tyydytystä luomalla vakautta ja lohtua läheisillesi ja lähestymällä elämää maanläheisellä ja vastuullisella asenteella.
Luonnollinen taipumuksesi perinteisiin ja vakiintuneisiin menetelmiin palvelee sinua hyvin monilla elämän osa-alueilla. Olet erinomainen järjestyksen ylläpitämisessä ja sitoumusten noudattamisessa, ominaisuuksia, jotka tekevät sinusta korvaamattoman sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Kuitenkin sama mieltymys tuttuun voi joskus estää sinua omaksumasta uusia kokemuksia tai näkökulmia, jotka voisivat rikastuttaa elämääsi.
Oma arvio: Mielestäni tulos kuvaa minua melko hyvin, vaikka en koe kaikkia testin väittämiä täysin omikseni. Erityisesti tunnistan itsessäni sen, että olen vastuullinen, huolehtivainen ja haluan pitää huolta ympärilläni olevista ihmisistä. Jos joku läheiseni tarvitsee apua, olen yleensä valmis auttamaan ja koen tärkeäksi, ettei muiden tarvitse jäädä yksin ongelmiensa kanssa. Myös käytännönläheisyys sopii minuun, sillä pidän enemmän konkreettisista asioista ja siitä, että asioille löytyy oikea ratkaisu.
Testin kuvaus tarkasta silmästä yksityiskohdille sopii minuun myös melko hyvin. Kiinnitän helposti huomiota pieniin asioihin ja saatan huomata sellaisia yksityiskohtia, joita muut eivät välttämättä huomaa. Tämä näkyy esimerkiksi sisustusalan tehtävissä, joissa kokonaisuuden lisäksi myös pienet yksityiskohdat vaikuttavat lopputulokseen. Myös järjestyksen ja asioiden hoitamisen tärkeys tuntuu tutulta. Haluan yleensä hoitaa omat vastuuni kunnolla ja ärsyynnyn helposti, jos asioita ei tehdä sovitusti tai niitä ei hoideta loppuun asti.
Koen myös olevani ihminen, joka kaipaa ympärilleen tietynlaista vakautta ja turvallisuutta. En kuitenkaan ajattele, että olisin täysin vastahakoinen uusille kokemuksille. Pystyn kokeilemaan uusia asioita ja muuttamaan mielipidettäni, jos huomaan jonkin uuden toimintatavan olevan parempi. Siksi testin kohta, jossa mainitaan taipumus tuttuihin ja vakiintuneisiin menetelmiin, ei mielestäni kuvaa minua aivan yhtä vahvasti kuin muut kohdat.
Tunnistan itsessäni myös sen, että saatan pohtia asioita paljon ja olla välillä turhankin kriittinen itseäni kohtaan. Jos jokin asia ei mene omasta mielestäni hyvin, jään helposti miettimään sitä ja pohtimaan, olisinko voinut tehdä jotain toisin. Tässä mielessä testin turbulentti eli T-piirre tuntuu sopivan minuun. Toisaalta en koe olevani jatkuvasti epävarma itsestäni, vaan epävarmuus riippuu paljon tilanteesta.
Sain persoonallisuustestistä vastaukseksi Loogikko (INTP-A). Olen tehnyt saman testin aiemminkin ja sain silloin saman vastauksen. Mielestäni persoonallisuustestit testit eivät ole täysin luotettavia, mutta voivat lisätä itsetuntemusta ja antaa työkaluja itsensä ja muiden ymmärtämiseen.
”Kuten nimikin kertoo, Loogikot tuntevat olonsa kotoisimmaksi logiikan ja rationaalisuuden alueella. Tämän vuoksi he saattavat hämmentyä epäloogisista ja epärationaalisista tavoista, joilla tunteet ja emootiot vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen – myös heidän omaansa. Heillä on taipumus väsyä runsaaseen seurusteluun ja pitkän päivän jälkeen he kaipaavatkin aikaa yksin omien ajatustensa konsultointiin.”
Olen testin kanssa samaa mieltä siitä, että olen enemmän introvertti kuin ekstrovertti. Koen kuitenkin olevani sosiaalinen introvertti eli viihdyn myös ihmisten kanssa ja varsinkin pienemmässä porukassa, mutta silti tarvitsen akkujen lataamista yksinäni.
Välillä ajattelen asioita liiankin monimutkaisesti ja ajatukseni saattavat harhailla jopa epäolennaisiin asioihin. Hyvä mielikuvitus ja luovuus ovat myös vahvuuksiani, joita voin hyödyntää tulevassa ammatissani. Arvostan myös omaperäisyyttä muissa ihmisissä.
”Kykenet katsomaan asioita totuttujen rajojen ulkopuolelta ja ratkomaan ongelmia ainutlaatuisilla tavoilla. Tämän persoonallisuustyypin omaavat haluavat ymmärtää kaikkea maailmankaikkeudessa, josta erityisesti yksi alue on heille mysteeri: ihmisluonto. “
Uskon tästä olevan hyötyä sisustusalalla, että pystyn ratkomaan ja katsomaan ongelmia eri näkökannalta. Olen aina ollut kiinnostunut ihmisten käyttäytymisestä ja maailmankaikkeuden mysteereistä. Mielenkiinnon kohteeni vaihtuvat joskus usein, mutta syvennyn niiden tutkimiseen perusteellisesti. Mielestäni tiedonhalu varmistaa jatkuvan kehittymisen ja kannustaa laajentamaan tietoa ja taitoja säännöllisesti.
”Saatat tuntea olosi luontevammaksi ideoiden parissa kuin sosiaalisissa tilanteissa tai tunne-elämän monimutkaisissa kuvioissa. Taipumuksesi analysoida kaikkea, mukaan lukien sosiaalisia vuorovaikutustilanteita, saattaa aiheuttaa sen, että vaikutat etäiseltä niille, jotka eivät ymmärrä ajatuksenkulkuasi. Kun Loogikot saavat yhteyden henkilöön, joka vastaa heidän henkiseen energiaansa, nämä persoonallisuudet suorastaan syttyvät ja hyppivät ajatuksesta toiseen. Harva asia antaa heille niin paljon energiaa kuin mahdollisuus vaihtaa ajatuksia tai nauttia vilkkaasta keskustelusta toisen uteliaan ja kyselevän sielun kanssa.”
Tämä kuvaa mielestäni itseäni hyvin, sillä analysoin paljon asioita ja saatan vaikuttaa aluksi etäisemmältä tavattuani uuden ihmisen. Tässä näen itsessäni kehitettävää, sillä sisustussuunnittelu on asiakaspalvelua ja oman osaamisensa myymistä. Kuitenkin löydettyäni yhteisen mielenkiinnon kohteen keskustelukumppanin kanssa keskustelut rönsyilevät helposti aiheesta toiseen.
Tunnettuja Loogikkoja: Albert Einstein, Kristen Stewart, Bill Gates
16 Personalities -testin mukaan persoonallisuustyyppini on Protagonisti. Protagonistia kuvaillaan karismaattiseksi, empaattiseksi ja idealistiseksi. Hänellä on kyky inspiroida ja johtaa muita sekä ymmärtää ihmisten tunteita ja motiiveja. Koen tunnistavani näitä ominaisuuksia itsessäni, ja näen niissä paljon yhtymäkohtia myös sisustussuunnittelijan ammattiin.
Asiakaslähtöisyys ja kokonaisuuksien hahmottaminen
Sisustussuunnittelijan työssä asiakas on keskiössä. Koen olevani hyvä kuuntelemaan asiakkaan toiveita ja myös sanoittamaan niitä silloin, kun asiakas ei itse osaa täysin kuvailla, mitä hän tilalta haluaa. Empaattisuudesta on tässä paljon hyötyä, sillä suunnittelijan täytyy pystyä tarkastelemaan tilaa asiakkaan näkökulmasta eikä ainoastaan omien mieltymystensä kautta.
Protagonistia kuvaillaan myös kokonaisuuksien hahmottajaksi. Sisustussuunnittelussa tämä näkyy mielestäni siinä, että tilan tunnelmaa, toimivuutta, värejä, valaistusta ja käyttäjän arkea täytyy ajatella yhtenä toimivana kokonaisuutena. Tällainen kokonaisvaltainen ajattelutapa tuntuu itselleni luontevalta.
Sisustussuunnittelu ei myöskään ole vain materiaalivalintoja tai yksin tehtävää suunnittelutyötä, vaan siihen kuuluu paljon yhteistyötä esimerkiksi urakoitsijoiden, kalustetoimittajien ja muiden suunnittelijoiden kanssa. Luontainen innostavuuteni sekä taipumukseni ottaa vastuuta voivat auttaa minua viemään projekteja selkeästi eteenpäin alusta loppuun. Otan helposti ohjat käsiini ja pyrin aktiivisesti vaikuttamaan projektin tai tiimin suuntaan. Näen tämän vahvuutena erityisesti tilanteissa, joissa tarvitaan päätöksentekoa ja kokonaisuuden hallintaa.
Kehittymisenhalu ja perfektionismi
Luonnetestissä minua puhutteli erityisesti kuvaus jatkuvasta itsensä kehittämisen tarpeesta ja korkeista vaatimuksista itseä kohtaan. Koen samaistuvani tähän erittäin vahvasti. Haluan jatkuvasti oppia ja kehittää itseäni, olla liikkeellä ja päästä kokeilemaan uusia asioita. Uuden oppiminen motivoi minua.
Samaan aikaan tämä ominaisuus on myös yksi suurimmista haasteistani. Minun on vaikea olla tyytyväinen siihen, mitä jo osaan tai missä olen hyvä. Ajattelen helposti, että ollakseni jossakin todella hyvä minun pitäisi jo valmiiksi osata ja tietää lähes kaikki. Olen ajoittain epävarma omasta osaamisestani ja pelkään epäonnistumista, vaikka samalla tiedän osaavani.
Sisustussuunnittelijan ammatissa tämä voi korostua, sillä suunnittelijana ei ole koskaan täysin ”valmis”. Ammattitaito kehittyy jatkuvasti ja erityisesti tekemällä erilaisia projekteja. Tiedän jo nyt, että yksi haasteistani tulee olemaan sen tunnistaminen, milloin suunnitelma on valmis asiakkaalle ja milloin se on riittävä myös itselleni.
Vaikka suunnitelma olisi asiakkaan tarpeiden näkökulmasta valmis ja toimiva, saatan edelleen pohtia, pitäisikö jotakin muuttaa tai olisinko voinut tehdä siitä vielä paremman. Vaarana on, että käytän tarpeettoman paljon aikaa yksityiskohtien hiomiseen, vaikka projekti olisi jo käytännössä valmis. Työelämässä minun täytyykin opetella tunnistamaan, milloin lisätyö todella parantaa lopputulosta ja milloin kyse on enemmän omasta täydellisyyden tavoittelustani. Ammatillisesta näkökulmasta tämä on tärkeää myös siksi, että käytetty aika vaikuttaa suoraan projektin kannattavuuteen.
Empaattisuus – vahvuus ja haaste
Luonnetestissä minua kuvaillaan empaattiseksi, ja koen sen olevan yksi suurimmista vahvuuksistani. Samalla se voi olla myös heikkous. Empaattisuus auttaa luomaan aitoja yhteyksiä ihmisiin ja ymmärtämään asiakkaiden tarpeita, mutta muiden tunteiden voimakas huomioiminen voi aiheuttaa myös tunnekuormitusta.
Esimerkiksi asiakkaan tyytymättömyys tai projektissa ilmenevät haasteet saattavat tuntua minusta henkilökohtaisilta. Saatan kokea epäonnistuneeni, vaikka todellisuudessa kyse olisi suunnitelmasta, jota voidaan vielä kehittää ja muokata – ei minusta ihmisenä tai koko ammattitaidostani. Minun täytyykin opetella erottamaan oma osaamiseni yksittäiseen työhön kohdistuvasta palautteesta.
Empaattisuuteen liittyy kohdallani myös voimakas halu miellyttää muita. Asiakastyössä vaarana voi olla, että haluan asiakkaan olevan niin tyytyväinen, että projektin rajat alkavat huomaamatta hämärtyä ja muutostoiveita kertyy enemmän kuin alun perin on sovittu. Olen ollut huono sanomaan ei, vaikka olenkin viime vuosina opetellut pitämään paremmin puoliani ja asettamaan myös omat tarpeeni etusijalle.
Minulla on helposti ajatus siitä, että sanomalla ei loukkaisin toista ihmistä. Uskon tämän liittyvän juuri empaattiseen puoleeni: en halua aiheuttaa toiselle pettymystä tai muita epämiellyttäviä tunteita, vaan pyrin mieluummin saamaan asiat sujumaan mahdollisimman vähällä kitkalla. Tämän seurauksena saatan myös huolehtia liikaa siitä, pystynkö täyttämään muiden odotukset.
Mitä minun täytyy oppia työelämässä?
Kun tarkastelen luonteenpiirteitäni sisustussuunnittelijan työn näkökulmasta, huomaan, että monet vahvuuteni ja heikkouteni ovat oikeastaan saman ominaisuuden eri puolia. Empaattisuus auttaa minua ymmärtämään asiakasta, mutta ilman riittäviä rajoja se voi kuormittaa minua. Korkeat vaatimukset itseäni kohtaan voivat johtaa laadukkaaseen lopputulokseen, mutta liiallisina ne muuttuvat perfektionismiksi ja tehottomuudeksi. Halu ottaa vastuuta auttaa projektien johtamisessa, mutta samalla minun täytyy osata kuunnella muita ja antaa myös heidän asiantuntemukselleen tilaa.
Tärkeäksi kehityskohteeksi näenkin ammatillisten rajojen rakentamisen. Minun täytyy opetella hyväksymään, että hyvä ja asiakkaan tarpeet täyttävä suunnitelma voi olla valmis, vaikka itse löytäisin siitä vielä loputtomasti hiottavaa. Samoin minun täytyy oppia ottamaan vastaan palautetta niin, etten tulkitse sitä henkilökohtaiseksi epäonnistumiseksi.
Uskon, että yksi tärkeimmistä asioista ammatillisessa kasvussani on oppia luottamaan omaan osaamiseeni. Minun ei tarvitse tietää kaikkea valmiiksi ollakseni hyvä siinä, mitä teen. Ammattitaito syntyy myös siitä, että osaa etsiä tietoa, kysyä, kokeilla, tehdä päätöksiä ja oppia kokemuksista. Tavoitteeni ei siis ehkä pitäisi olla täydellinen suunnittelija, vaan suunnittelija, joka kehittyy jatkuvasti ja samalla oppii tunnistamaan, milloin oma työ on jo riittävän hyvää.
Valitettavasti meidän kaikkien lempihahmo, Regina on ESFP-A. Miten hirveäääääää. Nyt ainakin tiedän miksi koen olevani erityinen. Wää. Peppiinakin on samaa mieltä. Peppiina on niin paljon samaa mieltä, että kohta kaikilla alkaa napa heilua. Kaikki maailman ihmiset tykkää Reginasta. WEHHEEE. Njoo. Ööö emmä tiiä mitä mä kirjota.
Vahva visuaalinen silmä. Mulla on sigma silmä, joka näkee ja rakastaa värejä, materiaalisia, esteettisyisyyys
Tykkään myös ihmisistä ja Harritkin ovat ihan siedettäviä. Mö kuuntelen njääs toiveita
Sit kaiken maailman koriste valot ja musiikki ja kasvit on tooosi tärkeitä.
Haasteina tosin ovat impulsiivisuus, pitkäjänteisyyden haasteet, helppo kyllästyminen, budjetin venyminen ja jos jokin on hankala päätös, se saattaa vähä venähtää. voi vittu emmä ny noi vaikee voi olla.
Kyl tää tuntuu iha meikäläiseltä. Loppuje lopux njääs mä osaan olla aika vaikee sillai oottaan ja mul tulee helposti mälsää ja tylsää ja mä en haluu tehä samaa hommaa koko loppuikääni ku oon iha liian sigma siihe. Mul ois muutenki tärkeempää tekemistä ku oottaa puol vuotta et jokin tulee valmiiks mut sit toisaalta mä oon ainoo joka ei oo feikki ja mulla on oma persoona
( Sori mut säki oot feikki lol )
Mä oon auntolassakin tosi autistinen. Mä niinku pidän hassui äänii itekseni jos oon ollu liian normaali liian pitkää tai sit vaa jos on tylsää. Mä tosin saan helposti kavereita mun tooosi hyvän sigma huumorintajun takii ja haluun tutustuu kaikkiiiiiin. Mä myös pidän jotku sigma pileet aika perskatin usein.
Mä myös tykkään puhua koko ajan ja välillä olla ärsyttävä tahalleen. Varsinkin kun nään Harrin hehee (:
Yleensä myös tykkään ottaa paikkani jonoissa ohittelemalla, ku en mää malta odottaa. Sori ihmiset. Mut sitten mulla on myös joku pakkomielle poyöriskellä tuolilla, liikuskella, olla olemassa, elää ja näpertää jotain.
Olen tavallisesti ihan olemalla olemassa kuin joku helvetin yhdistelmä ADHD:ta, tornadoa, mielipuolta, mutta pääsääntöisesti positiivisella vibellä.
Ei oo hauskaa by the way.
Mä myös innostun helposti uusista ideoista, mutta viidessä miuutissa teen kyl jotain ihan muuta. Mä myös puhun kymmenestä eri aiheesta samaan aikaan, mutta unohdan esimmäisen aiheen. Mä oon hyvä nostaan tunnelmaa ja saan kaikki maailman tyypit innostettuu mukaan. Saqan helposti uusia ideoita lyhyessä ajassa. Mä hukkaan tavaroita jonka takii joudun piilottaan tärkeet tavarat itseltäni tai koittaa väkisin keksiii vakituisen paikan etten hukkaa tavaroita.
Ensimmäinen kohta Apusen ja Parantaisen kirjassa Tuotteistajan taskuraamattu, jonka kanssa olen samaa mieltä on se, ettei kukaan ole immuuni haloilmiölle. Jokaiseen ihmiseen vaikuttaa heitä ympäröivän kulttuurin käsitykset mm. väreistä. Ihmiset eivät itse tiedosta tekevänsä päätöksiä sattumanvaraisten tekijöiden pohjalta, mutta myyjän kannattaa olla tietoinen ulkopuolisista vaikutuksista.
Toinen kohta kirjassa käsitteli sitä, että tuotteen tai palvelun hinta antaa asiakkaalle mielikuvan myytävän asian laadusta. Asiakas ajattelee, että kallis tai normaalihintainen tavara on hyvälaatuinen, kun taas halpa tavara on aina huonolaatuista. Täten ei kannata hinnoitella omia tuotteitaan tai palveluitaan liian matalalle, vaikka se olisikin katteen puolesta mahdollista. Muutoin ihmiset muodostavat käsityksen, että tuote ei ole rahan arvoinen tai että tekijä ei ole taitava asiantuntija.
Kolmas kohta liittyi valinnanvaran runsauteen. Kun asiakkaalla on liikaa valinnanvaraa, hänen on vaikea tehdä päätöstä ja hän helposti jättää tavaran tai palvelun ostamatta. Hän on myös todennäköisemmin tyytymättömämpi päätökseensä, kuin jos hänellä olisi vain muutama vaihtoehto. On järkevämpää antaa pari vaihtoehtoa, jotta asiakas tuntee, että hän on itse saanut vaikuttaa tuotteeseen jollain tavalla ja hänen tyytyväisyytensä kasvaa.
Kirjassa on monia hyviä lukuja, mutta olen eri mieltä gurun tunnusmerkeistä. Omaa asiantuntemusta on vaikea kartoittaa – voit tietää paljon enemmän tai vähemmän aihepiiristäsi kuin luulet. Se ei johdu vain omien taitojen vähättelystä, vaan vaikeudesta tunnistaa alan laajuus ja tunnistaa yhtymäkohdat muiden alojen kanssa. Jokainen asiantuntija tarvitsee ympärilleen muita, jotka tuntevat alan yhtä hyvin tai paremmin kuin guru itse, jotta hänen tietonsa ja taitonsa päivittyvät ja hänen käsityksensä omista taidoistaan pysyy realistisena. Lisäksi, tulee miettiä, miksi ylipäätään haluaisi guruksi ja miksi haluaa sananvaltaa muiden ihmisten toiminnasta sekä päätöksistä. Usein ne henkilöt, jotka eniten haluavat vaikuttaa muiden mielipiteisiin tekevät sen itsekkäistä syistä, kuten rahanhimosta tai egoismista, joten he ovat vähiten sopivia gurun rooliin. Myös se, että muut siteeraavat sinua, ei tarkoita, että sanojasi kannattaa kuunnella. Monet järjestöt toimivat niin, että heidän rahoittamat tutkimukset siteeraavat muita heidän rahoittamia tutkijoitaan, jotta tutkimukset vaikuttaisivat vakuuttavilta. Siten, siteeraukset eivät aina kuvasta asiantuntemusta, eikä kuluttajalla ole oikeaa syytä uskoa guruhahmoa.
Tudorien aikakausi viittaa vuosiin, jolloin Tudorien suku hallitsi Englantia. Se alkoi vuonna 1485 kuningas Henry VII:n valtaanastumisesta ja jatkui vuoteen 1603, kun hänen jälkeläisensä Elizabeth I kuoli. Tudorien loisteelliset korut nähdään Tudoreista ja heidän tukijoistaan maalatuissa muotokuvissa ja jotkin korut ovat säilyneet tallessa tähän päivään asti. Korut osoittivat omistajan rikkauden ja yhteiskunnallisen statuksen, mutta viittasi myös sukuhistoriaan, poliittisiin liittoumiin, ammattiin sekä henkilökohtaisiin ihmissuhteisiin. Ihmiset jokaisesta yhteiskuntaluokasta käyttivät koruja. Varakkaat suosivat kultaa, hopeaa, helmiä ja harvinaisia kiviä, kun taas köyhemmät käyttivät muita materiaaleja kuten pronssia, messinkiä, tinaa, nahkaa, silkkiä ja hopeoituja metalleja. Korut olivat emaloituja runsailla kirkkailla väreillä ja yksityskohtaisilla kuvilla.
Tudorien aikana miesten asenne korujen käyttöön muuttui pikkuhiljaa. Käsitys siitä, että runsas korujen käyttö oli vain naisille sopivaa käytöstä muuttui neutraalimmaksi asenteeksi korujen sukupuolettomuudesta. Korut monesti kulkivat naisten käsistä miesten käyttöön ja päinvastoin. Miehet käyttivät mm. hattusolkia, sormuksia, riipuksia, korvakoruja ja paksuja kultaketjuja. Aiemmin miesten koruiksi miellettyjen korujen käyttö jatkui myös, kuten virkaa osoittavat ketjut.
Tudorien aikakauden ihmiset ovat tunnettuja mielenkiinnostaan kuolema-aihetta kohtaan. Kuolema oli suurempi osa heidän elämäänsä ja ajatuksiansa kuin nykypäivänä ja he tunsivat vastuuta muistaa kuolleita läheisiään uskonnollisista syistä henkilökohtaisen yhteyden lisäksi. 1400-luvun lopussa ja 1500-luvun alussa muistokorujen tarkoitus oli kannustaa vastaanottajaa rukoilemaan kuolleen sielun puolesta. Kuollut henkilö saattoi testamentissaan mainita haluavansa teettää sormuksia läheisilleen, jotta he muistaisivat rukoilla hänen puolesta.
1500-luvulla memento mori-symbolismi nousi suureksi ilmiöksi koruissa. Memento mori viittaa siihen, että kristityn tulee pitää kuolema mielessään ja muistaa, että elämä jatkuu maallisen kuoleman jälkeen. Monet teettivät koruja, joissa oli mm. pääkallo, luuranko, arkku tai tiimalasi. 1500-luvun lopulla suosittu teema oli kaivertaa kuolleen nimikirjaimet sekä kuolinvuosi sormukseen.
Myös sormukset lyhyillä latinan- tai englanninkielisillä runokaiverruksilla yleistyivät 1500-luvun lopussa. Runoelmat saattoivat olla teettäjän itse keksimiä tai yleisesti tiedossa olevia lausahduksia. Sormukset sopivat moniin tarkoituksiin, etenkin joko muistokoruna tai rakkauden osoituksena. Ne saattoivat toimia vihkisormuksena monelle pariskunnalle.
Sydämenmuotoiset riipukset saavuttivat myös suosiota kuningas Henry VIIIn kautta ja olivat erityisen suosittuja Englannin hovissa. Alla oleva riipus on kyseisen kuninkaan teettämä ja annettiin Catherine of Aragonille heidän häiden kunniaksi. Koru sisältää Tudorien vaakunan punavalkoiseksi emaloituna sekä granaattiomenan, joka kuvastaa Aragonin Catherinea.
