- LED – Light Emitting Diode eli valodiodi on puolijohdekomponentti, joka muuttaa vastaanotetun virran valoksi.
- Luksi eli valaistusvoimakkuus tarkoittaa valovirran tiheyttä valaistavalla pinnalla. Valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi (lx), joka on 1 lumen/m2.
- Luminanssi eli valotiheys on pinnan kirkkauden mitta. Luminanssin yksikkö on kandela (cd/m2 ). Valaistujen pintojen luminanssi riippuu valaistusvoimakkuudesta ja pinnan heijastusominaisuuksista. Näkeminen perustuu luminanssieroihin.
- Värilämpötila on valonlähteen värivaikutelma. Se ilmoitetaan Kelvin-arvona (K). Arkikielessä valoa kuvataan yleensä viileäksi tai lämpimäksi. Värilämpötila on määritetty neljään eri luokkaan lämmin <3000 K, neutraali 4000 K, kylmä >4500 K ja päivänvalo 6000 K.
Miten valo vaikuttaa meihin? Mistä syntyy tunnelma? Voiko valaisulla vaikuttaa tunteisiin? Käsittelen tässä tutkielmassa nimenomaisesti värilämpötiloja, mutta edeltävät käsitteet avaavat valoon liittyviä käsitteitä. Värilämpötilat vaihtelevat lämpimän kellertävästä kylmän sinertävään. Yleisimmät kotitalouksissa käytetyt värilämpötilat ovat 2000K-3000K. Eli lähes aina ne jäävät lämpimien sävyjen luokkaan. Sisustuksessa keskitytään paljon siihen, kuinka tilaan tuodut sävyt; tapetti, maalit, huonekalut, tekstiilit sointuvat yhteen. Tilan ilme voi muuttua hyvinkin radikaalisti tekemällä värivalinnoilla ristiriitaisia ratkaisuja verrattuna valittuun värilämpötilaan.

Värilämpötilat eri tiloissa

Eri tiloissa on tarvetta erilaisille toiminnoille; makuuhuoneessa kaivataan tunnelmallista, rauhoittavaa valoa. Toisaalta monilla saattaa löytyä sieltä myös työskentelypiste, jolta vaaditaan tehokkaampaa energisoivaa valoa. Keittiö on myös vastaavanlainen paikka ensisijaisesti työskentelylle.
Kuitenkin itse ruokailukokemukseen voi vaikuttaa tilan tunnelmalla ja valaisulla. Työskentely ja siivous vaativat erityisen kirkasta ja tehokasta valoa. Kirkkaampi valo auttaa näkemään yksityiskohtia ja lisää tehokkuutta. Julkisissa tiloissa tulee kyetä työskennellä ja siivota hyvin. Niiltä harvemmin vaaditaan tunnelmallisuutta, johon voisi toivoa ja odottaa tulevan muutosta tulevaisuudessa hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Esimerkiksi ravintoloissa halutaan valita matalammat värilämpötilat, jotta saataisiin aikaan hämyisempi ilmapiiri, jossa voi keskittyä omaan pöytäseurueeseen ja ruoka-annoksiin, kun ympärillä olevat äänet häipyvät taka-alalle. Kynttilämäisen valaistuksen voi saada aikaan niin kotiin kuin hyvinvointiliikkeeseen LED-valoilla ilman savua ja palovaaraa.
Vuodenaika ja maantieteellinen sijainti

Tilojen käyttökohteen lisäksi joka ikiseen kohteeseen vaikuttaa niin vuodenaika kuin maantieteellinen sijainti. Meillä pohjoisessa vallitsee kohtalaisen kylmä ja kirkas yleisvalaistus. Sen kannalta kannattaa pohtia esimerkiksi värivalintoja. Etelä-Euroopan täyteläiset murretut sävyt saattavat Suomessa esiintyä tunkkaisina ja harmaina. Kirkkaammat, puhtaammat värisävyt ovat turvallisempi ratkaisu täälläpäin. Meillä on myös runsas kirjo vuodenaikojen sääolosuhteissa. Syksyisin ja talvisin kannattaa valita lämpimän – noin 2000K – sävyinen valo, sillä päivät lyhenevät ja ulkona on viileää ja kodin valaistuksella on suuri merkitys viihtyisyyden ja kodikkuuden lisäämisessä. Keväällä ja kesällä taas valon määrä on luonnostaan runsasta ja kodin valaistus voi täydentää luonnonvaloa ja tuoda raikasta, virkistävää energiaa. Neutraalit ja kirkkaammat valot sopivat parhaiten näihin vuodenaikoihin.
Voiko värisävyjä yhdistellä?
Oleellista on, että säilyy tasapaino. Yksinkertainen ratkaisu siihen on valita kotiin samaa värilämpötilaa olevat polttimot lähes kaikkialle. Näin tehdessä ei tarvitse pitää polttimoista erillistä järjestystä; missä on minkäkin valaisimen omat vaihtolamput. Värilämpötilojen vaihtelevuus on kuitenkin suositeltavaa, ja silloin voi tehdä esim. Näin: tiloissa voidaan käyttää päävalaistuksena neutraalia (4000K) valoa ja lisävalaistuksessa lämmintä (2700K) valoa, joka tuo tilaan kotoisuutta. Valoja voi pitää yhtäaikaisesti päällä, mutta jos esimerkiksi yhdessä valaisimessa on useampi polttimo, ei kannata valita niihin erisävyisiä lamppuja. Se on epätasapainoisen ja huolimattoman näköinen ratkaisu. Liian suuri kontrasti eri värilämpötilojen välillä voi aiheuttaa visuaalista epämukavuutta. Esimerkiksi hyvin kylmän ja hyvin lämpimän valon yhdistäminen samassa tilassa luo levottoman tunnelman. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi kannattaa valita yhtenäinen värilämpötilaspektri, jossa siirtymät ovat pehmeitä ja harkittuja. Oli värisävy mikä tahansa, saa tunnelmaa helposti muutettua vähentämällä valaistusta. Himmennin on oiva ratkaisu tähän. Myös usean eri valoryhmän käytöllä saadaan valaistukseen mukavasti vaihtelevuutta.
Valolla on vaikutusta terveyteen
Voi pitää melkein itsestäänselvyytenä sitä, että valon määrä vaikuttaa vireyteen. Valon myötä ihminen voi keskittyä paremmin, huomiokyky ja tarkkaavaisuus paranevat, reaktiot nopeutuvat, ihminen tekee vähemmän virheitä ja suoriutuu tehtävästään nopeammin ja paremmin. Sitä vastoin puutteet valaistuksessa aiheuttavat väsymistä ja lisäävät siitä koituvia ongelmia. Valon voimakkuus ja värilämpötila vaikuttavat merkittävästi ihmisen fysiologiaan ja psyykkiseen hyvinvointiin. Kirkas Värilämpötila (5000K ja yli) auttaa parantamaan vireystilaa ja keskittymiskykyä, minkä vuoksi se on suosittu toimistoissa ja oppimisympäristöissä. Toisaalta lämmin valo (2700K-3000K) edistää rentoutumista ja sosiaalista kanssakäymistä, mikä tekee siitä ihanteellisen koteihin ja ravintoloihin. Valon voimakkuus on myös keskeinen tekijä vuorokausirytmin säätelyssä. Kirkas, kylmä valo aamulla auttaa kehoa heräämään, kun taas illalla himmeä ja lämmin valo rauhoittaa kehon.
Oma kokemus ratkaisee
Siihen, mikä sävy sopii parhaiten varsinkin ihmisten yksityiskoteihin, vaikuttaa kaikista eniten oma kokemus. Toiset kokevat liian matalat värilämpötilat ahdistavina ja tunkkaisina. Toiset taas kärsivät liian kirkkaassa valossa migreenistä tai muista esim. Aistiyliherkkyyden aiheuttamista hankaluuksista, jonka takia kirkas valo ei lisääkään keskittymiskykyä alkuunkaan. Säädettävä valaistus on tässäkin hyvä. Niin valaistusta voi tilanteen mukaan kirkastaa tai himmentää. Kannattaa myös yhdistää useita valonlähteitä. Lisäksi kehittyvät älykkäät valaistusjärjestelmät, jotka muokkaavat valaistuksesta entistä joustavampaa ja lisäävät mahdollisuuksia.

Alla olevista linkeistä löytyy vielä lisää hyödyllistä tietoa valaistukseen ja terveyteen liittyen.
Lähdeluettelo:
Valon värilämpötila ja sen valinta led-valaistuksessa
Tutkimusprofessori Timo Partonen | Greenled
Valon värin valitseminen – 3000K vs 4000K | SuperLED.fi
Valaistuksen värilämpötilat | Valitse oikea tunnelma kotiisi – Valotehdas