Syventävä tutkielma – Värilämpötilat sisustuksessa

  • LED – Light Emitting Diode eli valodiodi on puolijohdekomponentti, joka muuttaa vastaanotetun virran valoksi. 
  • Luksi eli valaistusvoimakkuus tarkoittaa valovirran tiheyttä valaistavalla pinnalla. Valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi (lx), joka on 1 lumen/m2. 
  • Luminanssi eli valotiheys on pinnan kirkkauden mitta. Luminanssin yksikkö on kandela (cd/m2 ). Valaistujen pintojen luminanssi riippuu valaistusvoimakkuudesta ja pinnan heijastusominaisuuksista. Näkeminen perustuu luminanssieroihin. 
  • Värilämpötila on valonlähteen värivaikutelma. Se ilmoitetaan Kelvin-arvona (K). Arkikielessä valoa kuvataan yleensä viileäksi tai lämpimäksi. Värilämpötila on määritetty neljään eri luokkaan lämmin <3000 K, neutraali 4000 K, kylmä >4500 K ja päivänvalo 6000 K.

Miten valo vaikuttaa meihin? Mistä syntyy tunnelma? Voiko valaisulla vaikuttaa tunteisiin? Käsittelen tässä tutkielmassa nimenomaisesti värilämpötiloja, mutta edeltävät käsitteet avaavat valoon liittyviä käsitteitä. Värilämpötilat vaihtelevat lämpimän kellertävästä kylmän sinertävään. Yleisimmät kotitalouksissa käytetyt värilämpötilat ovat 2000K-3000K. Eli lähes aina ne jäävät lämpimien sävyjen luokkaan. Sisustuksessa keskitytään paljon siihen, kuinka tilaan tuodut sävyt; tapetti, maalit, huonekalut, tekstiilit sointuvat yhteen. Tilan ilme voi muuttua hyvinkin radikaalisti tekemällä värivalinnoilla ristiriitaisia ratkaisuja verrattuna valittuun värilämpötilaan.

Värilämpötilat eri tiloissa 

Kirkas valkoinen valo sopii hyvin työskentelyvaloksi.

Eri tiloissa on tarvetta erilaisille toiminnoille; makuuhuoneessa kaivataan tunnelmallista, rauhoittavaa valoa. Toisaalta monilla saattaa löytyä sieltä myös työskentelypiste, jolta vaaditaan tehokkaampaa energisoivaa valoa. Keittiö on myös vastaavanlainen paikka ensisijaisesti työskentelylle.

Kuitenkin itse ruokailukokemukseen voi vaikuttaa tilan tunnelmalla ja valaisulla. Työskentely ja siivous vaativat erityisen kirkasta ja tehokasta valoa. Kirkkaampi valo auttaa näkemään yksityiskohtia ja lisää tehokkuutta. Julkisissa tiloissa tulee kyetä työskennellä ja siivota hyvin. Niiltä harvemmin vaaditaan tunnelmallisuutta, johon voisi toivoa ja odottaa tulevan muutosta tulevaisuudessa hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Esimerkiksi ravintoloissa halutaan valita matalammat värilämpötilat, jotta saataisiin aikaan hämyisempi ilmapiiri, jossa voi keskittyä omaan pöytäseurueeseen ja ruoka-annoksiin, kun ympärillä olevat äänet häipyvät taka-alalle. Kynttilämäisen valaistuksen voi saada aikaan niin kotiin kuin hyvinvointiliikkeeseen LED-valoilla ilman savua ja palovaaraa.

Vuodenaika ja maantieteellinen sijainti

Vuorokauden aikana valon värilämpötila vaihtelee luonnollisessa rytmissä.

Tilojen käyttökohteen lisäksi joka ikiseen kohteeseen vaikuttaa niin vuodenaika kuin maantieteellinen sijainti. Meillä pohjoisessa vallitsee kohtalaisen kylmä ja kirkas yleisvalaistus. Sen kannalta kannattaa pohtia esimerkiksi värivalintoja. Etelä-Euroopan täyteläiset murretut sävyt saattavat Suomessa esiintyä tunkkaisina ja harmaina. Kirkkaammat, puhtaammat värisävyt ovat turvallisempi ratkaisu täälläpäin. Meillä on myös runsas kirjo vuodenaikojen sääolosuhteissa. Syksyisin ja talvisin kannattaa valita lämpimän – noin 2000K – sävyinen valo, sillä päivät lyhenevät ja ulkona on viileää ja kodin valaistuksella on suuri merkitys viihtyisyyden ja kodikkuuden lisäämisessä. Keväällä ja kesällä taas valon määrä on luonnostaan runsasta ja kodin valaistus voi täydentää luonnonvaloa ja tuoda raikasta, virkistävää energiaa. Neutraalit ja kirkkaammat valot sopivat parhaiten näihin vuodenaikoihin.

Voiko värisävyjä yhdistellä?

Oleellista on, että säilyy tasapaino. Yksinkertainen ratkaisu siihen on valita kotiin samaa värilämpötilaa olevat polttimot lähes kaikkialle. Näin tehdessä ei tarvitse pitää polttimoista erillistä järjestystä; missä on minkäkin valaisimen omat vaihtolamput. Värilämpötilojen vaihtelevuus on kuitenkin suositeltavaa, ja silloin voi tehdä esim. Näin: tiloissa voidaan käyttää päävalaistuksena neutraalia (4000K) valoa ja lisävalaistuksessa lämmintä (2700K) valoa, joka tuo tilaan kotoisuutta. Valoja voi pitää yhtäaikaisesti päällä, mutta jos esimerkiksi yhdessä valaisimessa on useampi polttimo, ei kannata valita niihin erisävyisiä lamppuja. Se on epätasapainoisen ja huolimattoman näköinen ratkaisu. Liian suuri kontrasti eri värilämpötilojen välillä voi aiheuttaa visuaalista epämukavuutta. Esimerkiksi hyvin kylmän ja hyvin lämpimän valon yhdistäminen samassa tilassa luo levottoman tunnelman. Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi kannattaa valita yhtenäinen värilämpötilaspektri, jossa siirtymät ovat pehmeitä ja harkittuja. Oli värisävy mikä tahansa, saa tunnelmaa helposti muutettua vähentämällä valaistusta. Himmennin on oiva ratkaisu tähän. Myös usean eri valoryhmän käytöllä saadaan valaistukseen mukavasti vaihtelevuutta.

Valolla on vaikutusta terveyteen

Voi pitää melkein itsestäänselvyytenä sitä, että valon määrä vaikuttaa vireyteen. Valon myötä ihminen voi keskittyä paremmin, huomiokyky ja tarkkaavaisuus paranevat, reaktiot nopeutuvat, ihminen tekee vähemmän virheitä ja suoriutuu tehtävästään nopeammin ja paremmin. Sitä vastoin puutteet valaistuksessa aiheuttavat väsymistä ja lisäävät siitä koituvia ongelmia. Valon voimakkuus ja värilämpötila vaikuttavat merkittävästi ihmisen fysiologiaan ja psyykkiseen hyvinvointiin. Kirkas Värilämpötila (5000K ja yli) auttaa parantamaan vireystilaa ja keskittymiskykyä, minkä vuoksi se on suosittu toimistoissa ja oppimisympäristöissä. Toisaalta lämmin valo (2700K-3000K) edistää rentoutumista ja sosiaalista kanssakäymistä, mikä tekee siitä ihanteellisen koteihin ja ravintoloihin. Valon voimakkuus on myös keskeinen tekijä vuorokausirytmin säätelyssä. Kirkas, kylmä valo aamulla auttaa kehoa heräämään, kun taas illalla himmeä ja lämmin valo rauhoittaa kehon.

Oma kokemus ratkaisee

Siihen, mikä sävy sopii parhaiten varsinkin ihmisten yksityiskoteihin, vaikuttaa kaikista eniten oma kokemus. Toiset kokevat liian matalat värilämpötilat ahdistavina ja tunkkaisina. Toiset taas kärsivät liian kirkkaassa valossa migreenistä tai muista esim. Aistiyliherkkyyden aiheuttamista hankaluuksista, jonka takia kirkas valo ei lisääkään keskittymiskykyä alkuunkaan. Säädettävä valaistus on tässäkin hyvä. Niin valaistusta voi tilanteen mukaan kirkastaa tai himmentää. Kannattaa myös yhdistää useita valonlähteitä. Lisäksi kehittyvät älykkäät valaistusjärjestelmät, jotka muokkaavat valaistuksesta entistä joustavampaa ja lisäävät mahdollisuuksia.

Lämpimän sävyinen, alle 3000K, puusaunan valaistus illan sinisessä hetkessä koto-Suomessa. Värilämpötilojen ero on suuri.

Alla olevista linkeistä löytyy vielä lisää hyödyllistä tietoa valaistukseen ja terveyteen liittyen. 

Lähdeluettelo: 

Värilämpötilat | Valotorni 

Värilämpötila – Wikipedia 

Valon värilämpötila ja sen valinta led-valaistuksessa 

Mannisto_Arto.pdf 

Tutkimusprofessori Timo Partonen | Greenled 

Valon värin valitseminen – 3000K vs 4000K | SuperLED.fi 

Valaistuksen värilämpötilat | Valitse oikea tunnelma kotiisi – Valotehdas 

Tuotteistajan taskuraamattu

Tuotteistajan taskuraamattu

Luin kirjan Tuotteistajan taskuraamattu (2014), tekijöinä Antti Apunen ja Jari Parantainen. Kirja oli helppolukuinen ja hyvin tiivistetty. Mieleen muutama otsikko ja niihin liittyvät ohjeet tai väitteet.

  1. 1. `Komea sotilas on myös muita parempi ampuja`. Haloilmiö joka saa yleisvaikutelman peittämään mahdollisesti huonotkin yksityiskohdat. Jos yritys menestyy, vaikuttaa sen johtajakin taitavalta.  Kallis tuote on hyvä, halpa on aina huono. Kielivirheet saattavat tehdä hyvänkin tuotteen myyjästä epäilyttävän.  ” Asiakkaasi ei voi sille mitään, että hän sekoittaa ja yleistää. Lihava on laiska. Pitkä on johtaja. Murretta puhuva on vähän reppana.”
  •  5. `Yleisvaikutelma jyrää kaiken alleen `. Aurinkoinen sää nostaa pörssikursseja ja kaunis on kollegojaan parempi työntekijä. Mieliala vaikuttaa harkintaan. Hyvältä näyttävä saa enemmän palkkaa. Henkilöittäminen antaa asiantuntijayritykselle kasvot.  ” Tartuta asiantuntemuksesi tuotteisiisi. Saat niistä paremman hinnan kuin ei-asiantuntija.”
  • 25. `Ostajat maksavat hyvästä omastatunnosta.` Ympäristöystävällisyys vaikuttaa ostovalintoihin. Hybridiauto antaa omistajastaan myönteisemmän kuvan kuin polttomoottoriauto. Reilun kaupan banaanista voi maksaa hieman enemmän koska se parantaa omaatuntoa. ” Mieti, miten tuotteesi tai palvelusi saisi ostajan näyttämään epäitsekkäältä.”
  • 45. `Niukkuuden myyjä kieltäytyy kymmenesti`. Ei-sanan merkitys ja niukkuudella myyminen. Kalenterimme on täynnä, emme voi toimittaa nopeammin. Ei, et saa neljättä mahdollisuutta mokattuasi aiemmat. Ei, emme valitse sinua tähän tehtävään koska rekrytoijana näen heti ettet ole oikea henkilö.  ” Firmasi kate tuplaantuisi muutamassa kuukaudessa, jos opettelisit kymmenen tärkeintä ei-virkettä.”

Logo ja käyntikortti

Tämä käyntikortti on suunniteltu opettajan opastuksella kovalla kiireellä Illustrator-ohjelmalla. Enempää värejä ei haluttu käyttää että näkymä pysyy selkeänä. Kolmihenkinen raati kertoi mielipiteensä logosta. Puhelinnumero on vedetty hatusta. QR-koodin tarpeellisuutta nykyaikaisessa käyntikortissa on pohdittu ja hyväksi todettu.

Skill Stacking (saksaksi)

”The idea of a talent stack is that you can combine ordinary skills until you have enough of the right kind to be extraordinary.”
– Scott Adams

“Das Konzept von einem talent stack ist, dass man gewöhnliche Kompetenzen miteinander kombinieren kann, bis man genug der Richtigen hat um außergewöhnlich zu sein.”
– Scott Adams

Dieses Zitat erklärt eigentlich schon das gesamte Konzept von Skill Stacking.

Im Grunde genommen bedeutet Skill Stacking, dass wir alle gewisse Fähigkeiten und gewisse Kompetenzen haben, die wir zwar alle nicht tadellos oder gar perfekt beherrschen, die uns jedoch miteinander kombiniert dazu verhelfen unsere Ziele zu erreichen.

Fähigkeiten und Kompetenzen aus völlig unterschiedlichen Bereichen können uns dabei helfen, in dem eigentlichen Bereich in dem wir unsere Ziele erreichen wollen, weiterzukommen.

Wenn ich mich selbst als Beispiel nehme, dann würde ich sagen, einige meiner Kompentenzen sind Design, Handarbeit, Belastbarkeit, Pünktlichkeit und das Erlernen von Sprachen.

Diese Fähigkeiten haben zwar auf den ersten Blick nicht wirklich viel miteinander zu tun, jedoch sind beide wertvolle Kompetenzen die in meinem zukünftigen Beruf als Goldschmied und zukünftiger Unternehmer sehr nützlich sein können.

Design und Handarbeit sind gerade als Goldschmied natürlich wichtig, das liegt in der Natur des handwerkerischen Berufes.
Jedoch sind auch Pünktlichkeit und Belastbarkeit Fähigkeiten, die als selbstständiger Unternehmer sehr wichtig sind, da man es als solcher öfters mit außergewöhnlichen und herausfordernden Situationen zu tun hat und Pünktlichkeit generell in der Geschäftswelt sehr geschätzt wird, wenn sie nicht sogar Pflicht ist.
Das Erlernen von Sprachen hilft in diesem Bereich bei der Kommunikation und auch um neue Geschäftsbeziehungen in anderen Ländern herzustellen, in denen es nicht so selbstverständlich ist, dass jeder einigermaßen gutes Englisch spricht. Zumindest ein paar Wörter oder gängige Phrasen in der jeweiligen Landessprache zu beherrschen, bringt einem durchaus schon mehr Respekt ein.

Oft realisieren wir in unserem Alltag nicht einmal, wie viele verschiedene Fähigkeiten wir eigentlich haben bzw. benutzen, da diese für uns selbstverständlich sind und wir diese Fähigkeiten, die wir selbst nicht als gemeistert ansehen, oft vergessen bzw. nicht weiter darüber nachdenken.

Meiner Meinung nach ist Skill Stacking eine mächtige Hilfe für persönliches und unternehmerisches Wachstum, da wir so unsere Fähigkeiten vielfältig einsetzen können, anstatt uns nur auf einen Bereich zu konzentrieren, den wir gemeistert haben oder in dem wir zumindest besser sind als in anderen Bereichen.

Ich denke, um von Skill Stacking zu profitieren, sollte man sich zunächst einige oder mehrere Fähigkeiten suchen, die nützlich bei dem jeweiligen Vorhaben sein könnten und dann basierend auf diesen zu überlegen, welche weiteren Fähigkeiten zielführend sein könnten bzw. einem dabei weiterhelfen könnten, sein jeweiliges Ziel zu erreichen.

Tuotteistajan taskuraamattu

Iskevät kohdat.

Antti Apusen ja Jari Parantaisen kirjassa, Tuotteistajan taskuraamattu on paljon hyvin osuvia kohtia, joihin voin itse myöntyä hyvin. Näistä kaikista kolmen valitseminenkin oli paljon mietittävää.

16 ja 11 Laumanpaine jyrää järjenkin alleen ja hyppäät vaikka junan alle, jos joku käskee

Vaikka nämä kaksi osiota ovat eri osiot, mutta mielestäni voivat toteutua myös rinnakkain, joten käsittelen ne toistensa vertaisina.

Laumapaineen alaisena minäkin olen ylittänyt tien suojatien vierestä, vaikka muuten saattaisin kävellä ylimääräiset sata metriä vain suojatietä varten. Olen myös suojatien käyttäjänä huomannut ilmiön joka 16 kappaleestakin mainittiin, jossa autot jatkavat matkaansa jalankulkijasta (tässä tapauksesta itsestäni) huolimatta. En ole ihmisen aivollisen kehityksen tutkija, joten en voi ketoa milloin me ihmisinä opimme erottamaan hyväksytyn kielletystä, mutta sinänsä se on mielenkiintoista että tuon voimme heittää syrjään tekemisessämme, vain sillä perusteella että muutkin tekevät niin.

Myös käskyllä on suuri vaikutus, jota voidaan huomioida ja joka lienee toteutuvan osittain myös ryhmäpaineen johdolla. Muistan esimerkiksi oppitunnin, jonka välissä alkoi ruokailu. Ennen ruokailua oli toki mainittu koska syömään saa lähteä, mutta kellon liikkuessa oikeaan aikaan ihmiset luokassa lähinnä vilkuivat kelloa, kunnes opettaja erikseen mainitsi syömään lähtemisestä. Välillä se on jopa, pelottavaa kuinka pitkälle ihmiset ovat valmiina seuraamaan auktoriteetti hahmojaan. Kirjan kappaleessa mainittiin tutkimus, joissa ihmisille annettiin tehtäväksi antaa sähköshokkeja, mutta maailmasta löytyy paljon tapauksia, missä teot ovat tehty vain toisen käskyn takia.

Lammaslaumat seuraavat koiran käskyjä, ihmiset auktoriteetti hahmojen. Ja väärin on oikein, jos muutkin tekevät niin tai jos joku käskee tehdä niin.

41 Timantit ovat harvinaisia- ja siksi arvokkaita

Tämä kappale kertoo hyvin todellisuudestamme jo otsikollaankin. Kappale kertoo hyvin, miten markkinoimalla tuotetta oikealla tavalla sen arvo voidaan moninkertaistaa, luomalla kuvan harvinaislaatuisesta tuotteesta; juuri kuten timanteista. Ei ole mikään salaisuus, että timanttien hinnat ovat olleet lukuisia vuosia korkealla vain siksi, että niiden myynti tapahtuu lähinnä vain yhden yhtiön kautta, joka voi hinnoitella hallussaan pitkäänsä timantit oman hintansa mukaan. Vaikka asioita helposti pidämmekin kallisarvoisina niiden markkinoinnin perusteella voimme huomata kuinka monet asiat menettävät rahallisen arvonsa tulevaisuudesta “harvinaisesta” laadustaan huolimatta.

Alun perin minun oli tarkoitus käyttää kappaletta 41 kappaleeksi, joka ei minulle iskenyt. Kuitenkin luettuani kappaleen uudestaan mieleni olikin jo muuttunut. Joten kävikin niin, ettei sisällysluettelosta silmille pomppaakaan sitä huonompaa kappaletta, josta tämän osion vielä kirjailla.

13 Miksi lääkärillä täytyy olla valkoinen takki

Tämäkin kappale toki puhuu asiaa, mutta valitsin sen lopulta tähän osioon. Kappale kertoo, kuinka yhdistämme tiettyjä piirteitä auktoriteettiin ja kuinka arvostelemme esimerkiksi ihmisten pätevyyttä niiden kannalta.

Tämä kappale saakin minut ajattelemaan itseäni ja kuinka minä koen ihmiset auktoriteettihahmoiksi kriittisemmin. Kappale saa miettimään, että jos hypoteettisesti lähtisin autokaupoille kahteen eri liikkeeseen, jossa tässä hypoteettisessa tapauksessa olisi samanlainen auto kummassakin myynnissä kumman näistä myyjistä valitsisin ja kummalla sen auton lopulta ostaisin, ja miksi juuri siltä myyjältä, jos hypoteettisesti autot olivat samanlaisia. Mitkä ovat ne piirteet ihmisissä, jotka koen auktoriteettisemmaksi kuin muut?

Kun ottaa itselleen oikean asenteen on tämä kirja nopea lukuinen ja varmasti edes jotain mielipiteitä herättelevä teos. Ikävä kyllä kirjaa lukemalla huomaa myös kohtia, joihin voi itse samaistua, joka todistaakin kuinka yksinkertaisia ja tapojemme orjia me ihmiset oikein olemme. Kuitenkin huomaan, että nopealla läpilukemisella kappaleista ei ehkä saa irti kaikkea mahdollista.

Alkuperäisteos

Antti Apunen ja Jari Parantainen – Tuotteistajan taskuraamattu

Tutkielma: Lavasteiden ja esittämisen monipuolisuus

Lavasteita ja rekvisiittaa on ollut hyvin pitkän aikaa jo ensimmäisten teatterien dokumentoinnin jälkeen. Etenkin Antiikin Kreikan teatteria pidetään Euroopassa teatterin perustana. Teatterit rakennettiin rinteisiin, jossa yleisö istui ylempänä kuin esitys. Parhaimmat paikat olivat kuitenkin lähempänä näyttämöä äänen selkeyden ja visuaalisesta ilmeestä johtuen. 
 Aikana ilman tekniikkaa piti varmistaa äänen kulkeutuminen ja rinteeseen rakentaminen varmisti sen, että ääni kulki jopa kauimmalle paikalle. Roomassa rakennettiin molemmin puolin olevia amfiteattereita, joista tunnetuin on Rooman Colosseum (1. Vuosisata jaa.). Täysin pyöreissä amfiteattereissa, kuuluisimmat näytökset tragedioiden ja komedioiden ohella olivat raa’at eläin- ja gladiaattoritaistelut. 
Eri teatteriesityksissä, eri hahmoilla olivat omat pukunsa, joilla pystyttiin esimerkiksi myös ilmaisemaan näytöksen hahmon sukupuolta. Antiikin aikana asusteiden lisäksi naamioilla oli tärkeä rooli. Naamioilla pystyttiin erottamaan näytelmän hahmojen tunteita, joista tunnetuin symboli on surullinen ja iloinen kasvokuva, tragedia ja komedia. Kasvokuvat ovat vielä nykypäivänäkin tunnistettavia ja käytettäviä symboleita teatterille.

Hypätessämme jälkeen ajanlaskun ajan aikaiseen hetkeen. 1800 –luvun alkupuolella Euroopassa monet teatterit tekivät esityksiänsä ja lavastuskeinot jatkoivat kehittymistään. Lavasteita kulki näyttämön lattiassa sijaitsevissa kiskoissa, jotka näkyivät yleisölle kohtisuoraisina. Myöhemmin luvulla otettiin käyttöön huonekaluja, joilla pystyttiin matkimaan erilaisten pintojen kuvioita tai yksinkertaisesti istumaan alas.
 1800 –luvulla keksittiin erilaisia valaisukeinoja, joilla voitaisiin lisätä tunnelmaa ja todellisuuden tuntumaa helpommin näytöksiin. Valaistus eteni hiilikaarilampuista kaasulamppuihin ja vähitellen sähkövaloon. David Belasco San Fransiscossa (1879) otti käyttöön sähkövalon, joka sai suosiota sen paloturvallisuuden vuoksi. Kaasut tuottivat epämieluisia hajuja ja saattoivat altistaa tulipaloille paljon herkemmin.
 1884 ja sen jälkeen rakennettiin hissinäyttämöitä, jossa aina ylemmän tason lavastekokonaisuutta rakennettiin sillä välin, kun alhaalla oleva kohtaus oli näytillä. Kohtauksen jälkeen lava siirtyi alaspäin ja tilalle tuli yläpuolelta uuden kohtauksen lavastus. Sillä välin, kun tämä kohtaus oli käynnissä, sen alapuolella asetettiin valmiiksi seuraavan kohtauksen lavasteita.

Hissimekanismi

Hypätessämme nykyhetkeen ja ohittaen 1990 -luvun loppupuolen Berliinin muurin murtumisen ja sen ajan varovaiset teatteriesitelmät, jotka pyrkivät irtautumaan poliittisuudesta, monet eri verkostoitumisen keinot avautuvat. Sosiaaliset mediat, kuten MySpace, Facebook, YouTube ja Twitter saivat alkunsa 2000 -luvun alkupuolella. Vaikka sosiaalisen median ohella tuli erilaisia keinoja muokata omaa minäkuvaa netissä ja näyttäytyä erilaisena ihmisenä kuin mitä oikeasti oli, sosiaalinen media avasi markkinointikeinoja teattereille. Ihmiset julkaisivat kuvia poseeratessaan teatterin edessä tai näytöksen lipusta hehkuttaen uutta näytöstä, jota he pääsisivät katsomaan. Markkinointi siirtyi nopeasti sosiaaliseen mediaan. 
Nykyään sarja- ja elokuva tuotannossa vieläkin hyödynnetään esimerkiksi valoja, jotta saadaan aikaiseksi erilaisia sääilmiöitä. Tällaiseen tekniikkaan voidaan törmätä vieläkin teattereissa, jossa tärkeämpää on live hetkessä näkyvä ja ajoitettu kuva ja äänimaailma.
 

 Elokuvien lavastukset olivat alkuun katsojaa huijaavia kuvia tai pienoismalleja. Teatterin ohella lavasteet kehittyivät tekemään tiivistä yhteistyötä valojen, perspektiivien ja jälkituotannon kanssa. Vaikuttavinta mielestäni on StarWars sarjoihin kuvatut otokset. Suuressa galaksien välisessä kiistassa oli tärkeää napata kaiken asioiden suuruus, suhteessa siihen kuinka paljon tilaa avaruudessa on.
Muistan törmänneeni selatessani mediaa siihen, että katsojaa oli huijattu erilaisilla matte akryyli maalauksilla. Tutustuin asiaan paremmin ja lähdin etsimään hieman lisää elokuvien toteuttamisesta. Valtaosa aluksista oli pienoismalleja, joita pyöriteltiin robottisella varrella sinisellä kankaalla. Siirryttiin tyypillisestä stop motion tyylisestä animaatio tyylistä paljon siistimpään chroma key kuvaukseen. Tekijät olivat huomanneet, että stop motion kuvissa liike oli usein terävää ja katkeilevaa, mutta todellisuudessa kun objektit liikkuivat niiden liikkeessä oli sumuisuutta. Uusi tapa luoda lentäviä aluksia sai kuvan tuntumaan paljon luonnollisemmalta.

 Toinen kekseliäs keino luoda ilmassa leijailevasta aluksesta illuusio oli asettaa peili aluksen alle, jotta se heijastaisi aavikkoa maasta ja piilottaisi renkaat.

Nykyään kaikenlainen lavastaminen vaikuttaa helpolta. Suomalaisen Sisu elokuvaan oli tehty poltetun alueen raunioita, minne elokuvan päähahmo pakeni natseja. Lavaste oli todella vaikuttava ruudulla, mutta oli upeampaa nähdä lavaste kokonaisuudesta kuva, joka oli ilman kuvausryhmää. Useampiakin esimerkkejä olen nähnyt esimerkiksi Jurassic parkin alkuperäiset dinosaurukset, jotka olivat robotteja. 3D -mallintamisesta tulee jatkuvasti kehittyneempää ja ehkä jopa helpompaa toteuttaa, kuin todellisen tuntuiset ja näköiset lavasteet.

Lavasteiden valmistamiseen menee kauemmin, mutta usein lavasteita sekoitetaan chroma keyaamisen kanssa siten, että pohjalla on vihreä tai sininen tausta ja ne kohdat, joissa näyttelijä on ovat ”oikeita” lavasteita.

vertailua alkuperäisen ja lopputuloksen välillä

Joskus jopa taustanäyttelijät ovat olleet jälkieditoituja tilaan. Jälkieditoidut ihmiset ovat heidän turvallisuutensa kannalta vasta jälkeenpäin tilanteeseen lisättyjä. Kohtaukset sisältävät usein jonkin suuren räjähdyksen, yhteen ajon tai esimerkiksi suuren lentokoneen liikkumisen, jonka turvallisuutta ei osata vakuuttaa.

Joskus suuret lavasteet eivät ole yhtä tärkeitä juonen kannalta, kuin pienemmät rekvisiitat. Mieleeni tulevia rekvisiittoja ovat StarWarsin valomiekat, Taru sormusten herrasta trilogian sormus, Matrixin sininen ja punainen pilleri ja Painajainen Elm Streetillä Freddy Kruegerin hanska.

 Itse tykästyin ystävieni kanssa katsomamme elokuvaan The beyondin maalaukseen. Maalaus oli velho artistin kuvittama, ja hän suojeli yhtä seitsemästä helvetin portista, ennen kuin hänet surmataan heti elokuvan alussa. Maalaukseen viitataan vielä elokuvan lopussa, joka oli täydellinen lopetus elokuvalle, vaikka sitä oli ajoittain vaikeaa ottaa tosissaan. 

osa maalauksen kokokuvasta

Klassisten lavasteiden ohella uskon, että elokuvamaailma tulee hyödyntämään jatkossakin aina vain enemmän chroma keyaamista ja 3d mallintamista, tosin kuin teatterissa. Voi hyvinkin olla, että monia vanhoja lavastuskeinoja tuodaan takaisin riippuen näytelmästä, mutta tuskin palaamme enään kaasuvaloihin. Teatterissa on vielä hyvinkin vaikeaa luoda kolmiulotteisia kuvia pelkälle tyhjälle pohjalle, mutta esimerkiksi La Traviatassa oli hyödynnetty kangasta, joka laskeutui näyttämön eteen. Kankaaseen heijastettiin valoa, ja se sai sen pinnalle sumuisen ja melankolisen sateen tunnelman. 
Odotan mielenkiinnolla mihin suuntaan teatteri ja media maailman lavasteet ovat ottamassa suuntaa, mutta ajoittain on myös hyvä miettii lavasteiden kestävää kehitystä.

Lähteet
Amfiteatteri
6.4 Teatteritekniikka ja lavastustaide
The Making of Star Wars — Pioneering Special Effects, VFX, and Sound Design
Casino Royale (2006) Miniatures and visual effects reel..

Logo ja esimerkki logon käytöstä

Oli synkkä ja myrskyinen päivä. Logo-päivä. Kun yritykseltäni vaihtui sekä nimi että toimiala. Lähdimme tunnilla etsimään yrityksen logoon vaaleita tai tummia pilviä. Nysväsin pienen myrskyn verran eri reunoista kupruilevia pilviä, jotka jokainen näytti värityskirjasta repäistyltä, vaikka miten niitä viilasin ja pyöritin. Pallottelimme ideoita vielä tunnilla ja haimme taivaankaaren muotoa Rhino-ohjelmalla, Illustraattorilla ja lopulta InDesignillä. Viisas opettajamme heitti ehdotuksen ja loi suurella vaivalla matemaattisen kaavan tästä pilven reunamuodostelmasta, jonka esikuva löytyy 1400-luvulla rakennetun Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkon sarkofagin messinkilevystä… … …

Oma yrityksen logo ja käyntikortti

Aluksi tuli mieleen, että haluan yhdistää minun kaksi kulttuurit ja mentaliteettipuolet – eli minun itävaltalainen puoli ja suomalainen puoli (vaikka entisyyden puolesta olen pelkkä itävaltalainen).
Ihan heti tuli idea krampuksista, koska “Krampus” hahmo ja sen juhlapäivä 5. joulukuuta ovat iso osa Itävallan kulttuurista ja ihan rehellisesti, aika sopiva minun omani luontooni ja ulkonäkööni.
Sitten jääkide/jääkristalli/lumihiutale tuli mieleen, koska Suomi on maa mikä Aluksessa tuli mieleen, että haluan yhdistää minun kaksi kulttuurit ja mentaliteettipuolet – eli minun itävaltalainen puoli ja suomalainen puoli (vaikka entisyyden puolesta olen pelkkä itävaltalainen).
Ihan heti tuli idea krampussarveistä, koska “Krampus” hahmo ja sen juhlapäivä 5. joulukuuta ovat iso osa Itävallan kulttuurista ja ihan rehellisesti, aika sopiva minun omani luontooni ja ulkonäkööni.
Sitten jääkide/jääkristalli/lumihiutale tuli mieleen, koska Suomi on maa mikä on keskieurooppassa tunnistanut maaksi, missä talvet ovat tosi kylmä, missä on paljon jäätä ja lunta.
Nimi sitten halusin olla vähän yksikertainen, näin suomalaisille se on sopivasti eksoottinen ja mielenkiintoinen ja itävaltalaisille ja muille keskieurooppalaisille se on sopivasti tunnistettava, mutta kuitenkin kuulostaa mielenkiintoista.
Käyntikortin myös halusin pitää jonkin verran yksinkertainen, että ei ole 1000 tietoja lentää heti katselijan päähän.
(Tämä post on vielä vähän työn alla, eli ei ole täysin valmiiksi tehty vielä. Tulossa vielä muutamia versioita käyntikortista ja leikin vielä vähän logon käyttämisellä.)

Markkinointijulkaisu minusta

Hieno tuli!

Pidin käyntikorttini taustasta niin paljon, että halusin käyttää sitä myös markkinointijulkaisuni taustana. Muokkasin myös oman nimeni ja suunnittelemani firmani logon värikkääksi asettamalla niiden sisälle värikkään kukkaiskuvan

En halunnut esitellä ylimääräisiä aiheita sisustuksesta, vaan ennemminkin omia projekteja, jotta julkaisu olisi portfoliomainen. Avasin eri projekteista hieman erilaisia ajatuksia ja niissä hyödynnettyjä tekniikoita.

Koin tämän tehtävän ehkä hyödyllisimpänä tämän kurssin muista tehtävistä!

Pohdintaa ja ajatuksia koskien Apusen ja Parantaisen kirjaa Tuotteistajan taskuraamattu

Tuotteistajan taskuraamatusta pyydettiin kertomaan ja pohtimaan ajatuksia kahdesta kohdasta, mitkä kolahtivat ja yhdestä kohdasta, mikä ei kolahtanut itsellä. Kirja on hyvin erilainen, mitä olen normaalisti tottunut lukemaan ja se kertoo kaunistelematta monia markkinointi vinkkejä ja samalla paljon ihmisen psykologiasta ja miten/mitkä asiat vaikuttavat ihmisen kulutuspäätöksiin. Kirja oli pitkä, mutta myös helppo lukea, koska siinä ei loppupeleissä ole niin paljoa tekstiä ja kappaleet oli jaettu selkeästi.

Luku 9 Älä pelottele asiakastasi

Luvussa kerrotaan, miten asiakkaan saama ensivaikutelma ja hänen tekemät huonot havainnot vaikuttavat kauppoihin. Luvussa kerrotaan, että asiakkaan ensivaikutelmia on vaikea muuttaa enää jälkikäteen. Tämä on mielestäni täysin oikeassa ja myönnän että myös itse käyttäydyn samalla tavalla. Jos saan esimerkiksi jostain palvelusta huonon ensivaikutelman ja kokemuksen, jätän seuraavat kerrat välistä. Luvussa oli listattuna esimerkkejä asioista, jotka voi aiheuttaa tämän huonon ensivaikutelman. Sinne oli listattuna hyviä huomioita ja tunnistan niistä monta, joissa pitää olla erityisen tarkka, ettei näitä huonoja vaikutelmia syntyisi. Kaikilla on joskus huonoja päiviä ja kaikki ei aina suju etiketin mukaan, mutta ne saattavat verottaa maksavan asiakkaan.

Luvussa kerrottiin myös mielenkiintoisesta tutkimuksesta, jonka on toteuttanut psykologi Nalini Ambady. Tutkimuksessa hän on tutkinut ja havainnut, että opiskelijat ovat hyviä arvaamaan opettajansa pätevyyden ensivaikutelman perusteella. Tutkimuksessa hän näytti lyhyitä videoita tuntemattomien opettajien opetuksesta opiskelijoille ja he arvioivat opettajat. Kävi ilmi, että ensivaikutelma ennusti arvosanat. Tutkimuksessa käy hyvin ilmi se, miten meihin kaikkiin vaikuttaa ensivaikutelma ja miten sitä ei helpolla enää muuteta. Toisaalta tämä on surullista, että ensivaikutelma vaikuttaa niin paljon ihmisten mielipiteisiin, koska esimerkiksi tässä tutkimuksessa opettaja olisi voinut tehdä tahattoman virheen tai hänellä olisi voinut olla vain huono päivä. Mutta ensivaikutelman rooli on niin iso, että asiakas (tässä tapauksessa opiskelija) ei välttämättä osaa sivuuttaa sitä.

Tämä luku sai minut miettimään omia antamiani ensivaikutuksia asiakkaalle. Olenko jäänyt hyvällä vai huonolla tavalla heidän mieleen? Yritän aina antaa asiakkaalle mahdollisimman hyvän kokemuksen alusta loppuun asti, mutta enhän minäkään ole täydellinen. Minulla ei aina ole päivä, kun kaikki sujuu mutkitta. Luku laittoi minut pohtimaan, miten voin parantaa asiakkaan ensivaikutelmaa ja siksi tämä kolahti minulla. 🙂

Luku 36 Viritä antennisi asiakkaan aaltopituudelle

Luvussa kerrotaan miten asiakkaan toimintaan ja päätöksiin vaikuttaa se, miten hyvin tulee juttuun palvelun tuottajan kanssa. Hyvin juttuun tulemiseen vaikuttaa moni asia ja niitä on esimerkiksi samat kiinnostuksen kohteet, sama murre ja jopa samantyylinen vaatetus. Tämä oli mielestäni kolahtava luku, koska oma periaatteeni on, että asiakkaan kanssa parhaiten juttuun tulee, kun on samoja kiinnostuksia tai elämäntapoja. Joskus riittää myös, kun osaa puhua asiakkaan kiinnostuksen kohteista, vaikka ne ei olisi mieleisiä omassa elämässä. Silloin asiakas kokee olonsa mukavaksi ja kuulluksi, jolloin kaupan tekeminen onnistuu mielekkäämmin.

Luvussa kerrotaan maastoautoliikkeen uuden mainostoimiston etsinnästä ja kuinka luvussa mainittu mainostoimisto antoi heille hyvän ensivaikutelman jo ennen ensitapaamista, laittamalla heidän parkkiruuduille hiekkaa, kiviä ja rojuja. Autotehtaan edustajat pysäköivät maasturinsa kasojen päälle ja näin heillä oli kotoinen tunnelma jo heti paikalle saavuttua ja kaupat tuli. Tässä oli mielestäni käytetty ihanasti luovaa mielikuvitusta ja mietitty, miten saadaan asiakkaalle mahdollisimman kotoinen olo, jotta kaupat syntyisi mielekkäimmin. Tämän tyylisellä toiminnalla saadaan asiakkaan kanssa hyvä yhteys.

Luku sai minut tajuamaan ja pohtimaan, miten osaan jo hyvin käyttää näitä taitoja, mutta miten sitä voisin vielä entistä enemmän parantaa. Pyrin aina löytämään asiakkaan kanssa jotain yhteistä ja olen myös opetellut johdattamaan keskustelua asiakkaan kiinnostuksen kohteisiin ja annan asiakkaan puhua. Asiakkaan kanssa yhteyden luominen on hyvän palvelun tärkeä osa ja se myös luo hyvää vaikutelmaa asiakkaalle palvelusta. Siksi tämä luku kolahti 🙂

Luku 42 Esitä vaikeasti tavoiteltavaa

Luvussa käydään läpi, miten myyjän erikoistunut ja niukempi valikoima saa asiakkaan kiinnostumaan tuotteesta tai palvelusta. Luvussa käytetään esimerkkeinä eri palveluiden sisäpiirejä, tuotteita joita ei saa joka kaupasta ja halvalla ja palveluita, joissa on rajallinen määrä asiakaspaikkoja. En osaa kunnolla sanoa, miksi tämä luku ei kolahtanut. Ehkä tämä on vain liian arkipäiväistä, että tuotteita ja palveluita on joka lähtöön. On ihan ilmiselvää, ettei kaikki saa kaikkea. Esimerkiksi palvelun tuottajat, jotka ovat menestyneet niin, ettei heidän tarvitse pitää kuin rajallista määrää asiakaspaikkoja, tuottavat riittävästi sen verran ettei tarvitse enempää. Ainahan se on plussaa, jos pystyy työskentelemään vähemmän saamalla saman tuoton, kuin että työskentelisi kahta kauheammin.

“Älä ole helppo nakki. Mitä useammin kieltäydyt, sitä hanakammin asiakas haluaa ostaa. Rakenna bisneksesi tueksi sisäpiiri, johon on vaikea päästä.”

En myöskään välttämättä itse haluaisi rakentaa bisnekselleni sisäpiiriä, minne olisi vaikea päästä. Haluan että kaikilla olisi tervetullut olo minun palveluihini. 🙂

Lähteet:

  • Tuotteistajan taskuraamattu, Antti Apunen ja Jari Parantainen