Syventävä tutkielma
Cartier
☆ Jalometallialan mestari ja luksuskorumuotoilun suunnannäyttäjä ☆
Louis-François Cartier
☆ Louis-François Cartier oli taitava kellonvalmistaja ja koruntekijä, joka tunnettiin tarkasta yksityiskohtien huomioimisesta ja innovatiivisista malleista. Hän perusti Cartier-korutalon Pariisissa vuonna 1847, kun hän otti haltuunsa mestarinsa Adolphe Picardintyöpajan. Hän hankki nopeasti mainetta eliitin keskuudessa, ja hänen asiakkaisiinsa kuului muun muassa prinsessa Mathilde, Napoleon I:n veljentytär, mikä antoi brändille varhaista sosiaalista arvovaltaa.
☆ Louis Cartier’n historia liittyy kahteen avainhenkilöön: yrityksen perustajaan Louis-François Cartieriin (1819–1904) ja hänen luovaan pojanpoikaansa Louis Cartieriin(1875–1942), jotka molemmat muokkasivat merkittävästi brändin perintöä.
Louis Cartier (Pojanpoika ja luova nero)
☆ Louis Cartier oli yksi Louis-François’n pojan Alfredin kolmesta pojasta, jotka laajensivat perheyrityksen maailmanlaajuiseksi luksusbrändiksi. Louis vastasi Pariisin-toimipisteestä ja oli yrityksen luova visionääri.
☆ Hän oli ensimmäinen, joka otti laajasti käyttöön platinan korujen valmistuksessa, mikä mahdollisti entistä hienostuneempien ja kevyempien “Garland Style” -asetelmien luomisen, joissa timantit olivat keskiössä.
☆ Hänen panoksensa ja innovaationsa toivat Cartierille kuningas Edward VII:ltä arvonimen “kuninkaiden jalokivikauppias, jalokivikauppiaiden kuningas.
☆ Louis Cartierin tunnettu motto oli “Älä koskaan matki, innovoi aina”, mikä ohjasi brändin filosofiaa.
☆ Louis Cartierin visio ja luovuus muuttivat Cartierin pelkästä menestyneestä työpajasta globaaliksi luksusimperiumiksi, joka tunnetaan ajattomasta tyylistään ja teknisistä innovaatioistaan.
Cartier – Historia
☆ Cartier on yksi maailman tunnetuimmista ylellisyyskorujen ja -kellojen valmistajista. Brändi perustettiin Pariisissa vuonna 1847 Louis-François Cartier’n toimesta, ja se on sittemmin laajentunut kansainväliseksi luksusalan ikoniksi. Cartieria kutsutaan usein nimellä “jewellerof kings and king of jewellers”.
Yritys tunnetaan teknisesti innovatiivisista ratkaisuistaan, klassisesta ranskalaisesta muotoilusta ja äärimmäisen hienostuneesta jalometallityöskentelystä.
☆ Varhaisvaihe (1847-1870) Louis-François Cartier aloitti Pariisin Rue Montorgueil’sta, jossa hän keskittyi taidokkaaseen käsityöhön ja korujen uudistamiseen. Asiakaskunta laajeni nopeasti aristokratiaan ja varakkaisiin perheisiin. Yrityksessä alettiin hyödyntää luovempia linjoja: “imaginative jewelry”, joka oli tuolloin uudenlainen yhdistelmä korutaidetta ja käyttömuotia.
☆ Kultakausi – “Three Cartier Brothers (1880-1940) Kolme veljestä Louis, Pierre ja Jacques nostivat Cartierin maailmanlaajuiseksivoimaksi.Louis Cartier suunnitteli ikonisia malleja kuten: Santos (yksi ensimmäisistä rannekelloista), Tank ja panteriteema, josta tulimyöhemmin Cartierin symboli. Pierre Carties toi brändin amerikkalaiselle ylellisyysmarkkinalle ja Jascues Cartier toi jalokiviä Intiasta ja Lähi-Idästä, rikastuttaen Cartierin värimaailmaa ja estetiikkaa.
–> Suunnittely kehittyi myöhemmin puhtaampiin linjoihin. Valmistettiin Kultainen Love Bracelet (1969) – ruuvattava rannekoru, josta tuli1900-luvun klassikko ja Juste un Clou (1970-luku) – koruarkkitehtuuria (naulalaatikon perusrakenne muutettuna koruksi.
Cartierin muotoilulle tyypillisiä piirteitä
- Art Deco -vaikutteet
Cartier oli yksi Art Deco -tyylin tärkeimmistä edelläkävijöistä:
☆ Symmetria, geometria, kontrastit (esim. onyx + timantti)
- Värikivien käyttö
Cartier yhdistää usein:
☆ Rubiineja, smaragdeja, safiireja, onyxia, korallia, jadea
- Panteriteema
Panterista tuli ikoninen vuonna 1914.
Jeanne Toussaint (Cartierin luova johtaja) oli keskeinen panteriteemojen kehittäjä.
Panterikorut yhdistävät:
☆ Optista emalia, timantteja, onyxin pisteitä, realistista eläinmuotoilua
- Jalometallien käsittely
Cartier on erityisen tunnettu:
☆ Erittäin hienosta valkokultaseoksesta, tarkasta istutustyöstä (erityisesti pavé-istutus), näkymättömistä kivikiinnityksistä (invisible setting) ja innovatiivisista korumekanisoinneista
Cartierin ikoniset korumallit:
☆ Love Bracelet – ruuveilla kiinnitettävä rannekoru.
☆ Trinity Ring (1924) – kolmivärinen kultasormus (keltainen, valkoinen, ruusukulta).
☆ Juste un Clou – naulasta muotoon taivutettu rannekoru.
☆ Panthère-kokoelma – eläinaiheita jalometalleissa ja emalissa.
Cartierin työpajat edustavat edelleen korkeinta jalometallikäsityön tasoa. Perinteisiä kultasepäntekniikoita, käsin tehtyjä istutuksia ja tarkkaa viimeistelyä
Cartierin historia osoittaa, kuinka korumuotoilu voi olla yhtä aikaa taidetta, käsityötä ja teknologiaa. Yritys on vaikuttanutmaailmanlaajuisesti jalometallialaan tuomalla uusia visuaalisia tyylejä, kehittämällä innovatiivisia korumekanismeja ja pitämällä ylläkorkeatasoisen käsityön perinnettä. Cartierin työ toimii inspiroivana mallina siitä, mihin käsityöläisyys voi parhaimmillaan yltää.
Lähteet: Wikipedia.fi, Fellows.co.uk , Nadelhoffer, H. (2007). Cartier: Jewelers Extraordinary. Thames & Hudson, Mygemma.com
16 personalities
My results were ENFP-type, activist.
ENFP-type is enthusiastic, creative and idealistic. Pulling other people in by your energy. Your charisma and sincere interest in people, makes you naturally connect people. Your mind is a constant whirlwind of ideas and possibilities, each more exciting than the last. Your curiosity knows no bounds, you have an insatiable desire to experience new things and gain new perspectives. This openness combined with your vivid imagination, gives you a new opportunity to perceive potential and opportunities, even where others don’t see them. However, you are not just a dreamer, you are a dreamer with a mission, and you are driven by a deep-rooted desire to make the world a better place.
You have a strong sense of right and wrong, and you are not afraid to stand up for your beliefs. This idealism combined with your natural empathy, makes you a strong, caring person. On the other hand, this can also lead to disappointment when the world doesn’t live up to your high expectations. While your enthusiasm and creativity are your superpowers, they can also bring challenges. Your mind moves quickly, jumping from one exciting idea to the next, which can make it difficult to complete everyday tasks and follow routines. You may find yourself starting several projects but often abandoning them, when a new and more exciting opportunity takes your attention. At your core, you are guided by your values and your desire to be authentic.
Personal growth is an exciting journey for you, where you strive to find your authentic self. You are constantly seeking a deeper understanding of yourself and want your own values to guide your choices. This desire for development is admirable, but it can also lead to harsh self-criticism if you feel you are falling short of your own ideals.
Percentages: 58% extrovert. Extroverts enjoy being in a group and value social interactions. They are characterized by enthusiasm, which they also openly express. 59% intuitive, 58% sentimental, 51% investigative, and 58% restless.
Working life: You will succeed in working life in an environment where creativity and flexibility is valued. A traditional working routine can feel stifling, as you have a free spirit. Your task is to find a career path that offers enough variety and meaning to keep you engaged. You excel in roles where you can put your excellent communication skills and your boundless creativity to use.
Your strengths: Exploring new ideas, making connections, flexible attitude, genuinely enthusiastic, creative problem solving, inspiring way of speaking.
Your weakness: Postponing routine tasks, you start but don’t finish, you get bored easily with structures, overachieving, ignoring the details of behavior, taking criticism personally.
My comments: This does sound like me, but a few things are questionable or wrong. I definitely don’t see myself as an extrovert, I see myself as ambivert or introvert. I don’t think I ignore details of behavior. I am creative and like talking to people, but still like having my own space to do my work. I do start a lot of projects and leave many unfinished.
Käyntikortti / Logo
- Varsinaisessa käyntikortissa EI OLE Instagramin QR-koodia, vaan linkki omalle nettisivulle / portfolioon.
- “PIHKA” fontti saisi olla kokonaan musta, mutta tälläistä fonttia ei ollut. Kaikissa versioissa H-kirjain oli naurettavan leveä.
- Fontti on oma, ei teköälyllä kehitetty.
- Nimivaihtoehdot olivat: JALOPIHKA tai Pihkanen925
- Aurora nimeä ei halua käyttää, tai ei kannata käyttää sillä suomessa on useampi korulinja kyseisellä nimellä.
- Jalopihka nimellä ei ole toista yritystä, ainakaan alallla.
Tässä on normifontilla ruma käyntikortti, jota en tule koskaan käyttämään ja musta käyntikortti, joka ei toiminut printtauksen jälkeen. Kortti näytti sumealta.
Kaksi viimeistä käyntikorttia ovat “OK”. Logo vaatii muokkaamista ja mallaamista, joka tulee tehdä piirtäen kynällä, eikä tekoäly psykoosissa.
Käyntikortti
Alkuperäinen pajan logo oli vähän turhan piirretty ja vähemmän ammattimainen.
Joskus omaan silmään kaunis ei ole kuitenkaan riittävä markkinointi elämään, vaan pitää tehdä ratkaisuja.
Tässä tapauksessa yhdestä oma paneman oluen kyljestä.
Kuva on hauska, jättää asioita mielikuvituksen varaan ja ammattimainen.
Logon vaihto ei ollut kuitenkaan mikään hetken mielijohde, vaan kävin rehellisesti päässäni pitkän taistelun siitä, mikä toimii.
Muutamalta kanssakäyvältä sepältä, kultasepältä ja muutamalta kaveriltakin kysyttynä, tämä oli juuri sopiva.
Kuulemma jos yhtään tuntee tekijää, niin kuvan naamasta jo näkee tutun tyypin.
Anyway, musta tä oli hauska projekti ja aivosolmu, kortit menee tulostukseen.
Syventävä tutkielma
Aino Aalto-
hiljainen suunnittelijavoima
Tämä tutkielma käsittelee Aino Aallon elämää, hänen työskentelyään arkkitehtina ja muotoilijana, hänen suhdettaan Alvar Aaltoon sekä hänen vaikutustaan suomalaisen muotoilun ja humanistisen modernismin kehitykseen.
Aino Maria Marsio-Aalto (1894–1949) oli suomalainen arkkitehti, muotoilija ja sisustusarkkitehti, joka tunnetaan parhaiten työparina ja ensimmäisenä vaimona Alvar Aallolle.
Aino Aalto – nimi, joka monelle tuo ensimmäisenä mieleen Alvar Aallon. Mutta mitä jos sanon, että ilman Ainoa suomalainen modernismi näyttäisi hyvin erilaiselta?
Varhaiset vuodet ja koulutus
Aino Marsio syntyi Helsingin Katajanokalla 25. tammikuuta 1894.Tyttönimeltään hän oli Aino Maria Mandelin. Hänen isänsä (sukunsa nimestä Mandelin) toimi valtion rautateillä. Perheen sukunimi muuttui vuonna 1906 — niin Mandelinista tuli Marsio. Aino oli osa melko suurta perhettä: hän oli yksi 13 lapsesta. Lapsuudessa perhe asui Helsingissä, mikä näyttäisi viittaavan siihen, että Aino kasvoi urbaanissa työväestö-/työväenluokassa.
Aino kävi koulua Helsingissä: hän suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1913 Helsingin Suomalaisessa Tyttökoulussa. Heti saman vuoden syksyllä hän aloitti opintonsa arkkitehtuurin parissa Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa (nyk. Aalto-yliopisto). Aino oli osa varhaista sukupolvea naisarkkitehteja Suomessa — opintonsa aloitti aikana, jolloin naisia arkkitehtuuriopinnoissa oli yhä vähän.
Hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 1920 Teknillisestä korkeakoulusta. Hänen opiskeluaikanaan suomalainen arkkitehtuuri oli murroksessa: klassismi oli väistymässä, ja tilalle oli tulossa jotakin aivan uutta – modernismi.
Nuoruudessaan Aino oli myös kiinnostunut taiteesta ja käsityötaidoista: ura arkkitehtina, muotoilijana ja myöhemmin sisustus-, huonekalu- ja lasisuunnittelijana paljasti hänen monipuolisen kiinnostuksensa materiaaleihin ja muotoon. Hän suuntautui käytännöllisten ja selkeiden ratkaisujen pariin. Hän ei halunnut tehdä esineitä, joita vain katsellaan, vaan esineitä, jotka helpottavat arkea ja tuntuvat omilta, kodikkailta. Se oli hänelle modernismin ydintä.
Aino ja Alvar Aalto – työpari ja elämäntoverit
Aino ja Alvar tapasivat ensimmäisen kerran arkkitehtuurin opiskeluaikoina mutta vasta vuonna 1924, kun Aino siirtyi työskentelemään Alvarin arkkitehtitoimistoon Jyväskylään alkoi heidän yhteinen tarinansa. Samana vuonna 1924 Aino avioitui Alvar Aallon kanssa. Siitä alkoi poikkeuksellinen työpari, joka ei perustunut vain avioliittoon vaan todelliseen yhteistyöhön. He saivat kaksi lasta: tytär Johanna syntyi elokuussa 1925 ja poika Hamilkar tammikuussa 1928.
Usein Alvar on nostettu näkyväksi, ja Aino on jäänyt sivummalle – mutta todellisuudessa he suunnittelivat rinnakkain. Yksi selkein esimerkki on Paimion parantola: Alvar suunnitteli rakennuksen, mutta sisustuksen, värit, huonekaluja myöten, teki suurimmaksi osaksi Aino. Hän toi rakennukseen juuri sen inhimillisyyden ja pehmeyden, joka tekee siitä edelleen ainutlaatuisen. Kansainvälisesti parantolaa ihaillaan, mutta usein unohdetaan, kuka loi sen sisäisen maailman- Aino.
Aino oli myös yksi Artekin perustajista ja toimi yrityksen taiteellisena johtajana ja toimitusjohtajana. Hän ei vain suunnitellut tuotteita, hän rakensi kokonaisen muotoilun kulttuurin. Artek ei ollut pelkkä liike, vaan uudenlainen ajattelu: selkeitä linjoja, luonnonmateriaaleja, käytännöllisyyttä ja kodikkuutta. Aino hoiti yhteyksiä ulkomaille, valitsi tuotteet ja määritti esteettisen suunnan. Sen ansiosta suomalainen muotoilu nousi maailmankartalle.
On tärkeää huomata, että Aino ei ollut “apulainen” tai “tukea antava puoliso” arkisessa mielessä, vaan täysivaltainen suunnittelija yhdessä Alvarin kanssa. Alvar Aalto ei vähätellyt Ainon arvoa. Hän korosti pariskunnan yhteistyötä ja arvosti sekä suorastaan jumaloi vaimoaan.
Kirjassa Rakastan eniten sinussa ihmistä- käsitellään kuinka Ainon ja Alvarin rakkaus, luovuus ja intohimo työhön kietoutuvat ainutlaatuisella tavalla yhteen. He matkustivat paljon yhdessä sekä erikseen. Olennaisessa osassa kertomusta ovat Ainon ja Alvarin kirjeet, joista välittyi tunteet kuten rakkaus ja huolenpito. He olivat kumppanit niin työssä kuin rakkaudessa.
Hänen roolinsa näkyy muun muassa seuraavissa:
• Paimion parantola (1929–1933) – Aino suunnitteli sisustuksen, värimaailman ja monet yksityiskohdat, jotka ovat osa rakennuksen kokonaisarkkitehtuuria.
• Artek (1935–) – Aino toimi Artekin johtajana ja oli keskeinen osapuoli yrityksen estetiikan luomisessa: selkeät linjat, luonnonmateriaalit ja käytettävyyttä painottava muotoilu.
• Yhteinen muotoiluajattelu – Aino oli tasavertainen kehittäjä Aaltojen humanistiselle modernismille, jossa korostuvat käyttäjälähtöisyys, kodinomaisuus ja materiaalien lämpö.
Aino ja Alvar tekivät yhdessä monia kilpailuehdotuksia kuten Pariisin kansainvälisen näyttelyn ja New Yorkin maailmannäyttelyn paviljongit. Aallon toimiston laajasta tuotannosta on kuitenkin vaikea erottaa eri suunnittelijoiden rooleja, sillä työt menivät pääosin toimiston nimellä.
Aino ja Alvar muodostivat ainutlaatuisen työparin, jossa heidän vahvuutensa täydensivät toisiaan: Alvar keskittyi usein rakennusten kokonaissuunnitteluun, kun taas Aino toi tiloihin inhimillisyyttä, käyttömukavuutta ja arjen näkökulmaa.
Aino Aalto muotoilijana – lasi, huonekalut ja sisustukset
Aino Aallon tunnetuin muotoilutyö on Bölgeblick-lasisarja (1932), joka palkittiin Milanon Triennaalissa. Sen renkaat ja yksinkertainen muoto edustavat pohjoismaista funktionalismia ja ovat edelleen tuotannossa.
Renkaat, kirkas lasi, pelkistetty muoto – on monelle arkinen käyttöesine, vaikka sen taustalla on kansainvälistä palkintomenestystä. Mutta siinä kiteytyy Ainon filosofia. Esine ei saa olla päällepäsmäri. Sen tehtävä on toimia, palvella ja kestää aikaa.
Alkuperäinen versio 606 sivupöydästä, joka alun perin suunniteltiin jakkaraksi kenkien vaihtamista varten. Sivupöydän kevyt rakenne ja jalustan muoto mahdollistavat tuotteen käytön monipuolisuuden.
Aino keskittyi muotoilussaan erityisesti:
• funktionaalisiin käyttöesineisiin,
• luonnonvalon ja materiaalien vuorovaikutukseen,
• kodin arjen parantamiseen,
• huomaamattoman estetiikan luomiseen – muotoilun tuli palvella käyttäjää, ei päinvastoin.
Johtajuus Artekissa
Kun Artek perustettiin vuonna 1935, Aino Aalto toimi sen taiteellisena johtajana ja myöhemmin toimitusjohtajana. Hän vastasi valikoiman kehittämisestä, kansainvälisistä suhteista ja yrityksen esteettisestä linjasta.
Artek ei ollut vain huonekaluliike, vaan modernismin kulttuurinen projekti Suomessa. Sen kautta Aino edisti:
• kansainvälisiä muotoiluvirtauksia
• funktionalistista sisustuskulttuuria
• suomalaisten suunnittelijoiden näkyvyyttä ulkomailla
Hänen johtamansa Artek oli suunnittelultaan systemaattinen, mutta samalla pehmeä ja käytännöllinen. Tämä kuvaus, sopii myös Aino Aallon muotoilufilosofiaan.
Huonekalu- ja sisustussuunnittelussa Aino oli kiinnostunut ennen kaikkea kodin ilmapiiristä. Hän suunnitteli Artekille muun muassa tekstiilejä, valaisimia ja kokonaisia sisustuskokonaisuuksia, joissa tilan harmonia ja käytännöllisyys olivat keskiössä.
Aino Aallon perintö ja vaikutus
Aino Aalto kuoli vain 54-vuotiaana rintasyöpään. Kirjassa kerrottiin kuinka Alvar oli vielä vaimonsa rinnalla tämän kuoleman jälkeen, piirtäen muotokuvia menehtyneestä vaimostaan. Hän suri suuresti menetettyä vaimoaan.
Pitkään hänen työnsä jäi Alvarin nimen taakse, mutta viime vuosikymmeninä kuva on muuttunut. Tutkimus on tuonut Ainon ansaitusti esiin – ei vain puolisona tai taustavaikuttajana, vaan modernismin rakentajana. Hänen perintönsä näkyy edelleen suomalaisissa kodeissa, Artek-kalusteissa ja siinä tavassa, jolla ajattelemme muotoilusta: selkeää, käytännöllistä, mutta samalla lämmintä ja inhimillistä.
Ainon vaikutus näkyy:
• skandinaavisen muotoilun perusarvoissa: selkeys, käytettävyys, lämpö,
• modernin kodin suunnittelussa,
• Artekin estetiikassa ja tuotannossa,
• funktionalismin humanistisessa tulkinnassa, joka on erottamaton osa Aaltojen yhteistä kulttuuriperintöä.
Voisi sanoa, että Alvar Aalto oli modernismin ääni – mutta Aino oli sen sävy, lämpö ja kotoinen rytmi. Hän ei pyrkinyt olemaan esillä. Hänen työnsä oli hiljaista, ajattelevaa, käytännöllistä. Ja juuri siksi se on jäänyt elämään.
Nykyisin Aino Aalto tunnustetaan yhdeksi 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista muotoilijoista, jonka työ ei ainoastaan tukenut, vaan aktiivisesti rakensi modernistista kulttuuria Suomessa. Kiitos siitä Aino Aalto!
Lähteet
Kirja: Rakastan sinussa eniten ihmistä
Artek: Aino Aalto – Artek
Aaltosiilo: aaltosiilo.com/fi/Alvar_&_Aino_Aalto
Alvar Aalto säätiö: Painokankaiden värikäs maailma esillä Lehti, Pisa ja Venezia -näyttelyssä – Alvar Aalto Foundation | Alvar Aalto -säätiö, Arkkitehti Aino Aallon syntymästä 130 vuotta – Alvar Aalto Foundation | Alvar Aalto -säätiö, Aino Aalto – Alvar Aalto Foundation | Alvar Aalto -säätiö EN
Core77:Aino Aalto’s Mellow Vitality – Core77
Hidden Architecture: Hidden Architecture » Aino Aalto, the Aalto House and the elastic standardization – Hidden Architecture
Paimion parantola: Arkkitehdit – Paimion parantola
Yle: Muodon ja kauneuden liitto – Aino ja Alvar Aalto olivat tasaveroinen työpari – Kulttuuri – yle.fi
Tuotteistajan pikaopas 3.0
Luin Jari Parantaisen kirjoittaman tuotteistajan pikaoppaan 3.0. Parantainen toteaa jo pikaoppaansa alkumetreillä ettei kukaan ole koskaan valittanut liian monesta esimerkistä aiemmin. Kerta se on kai sitten ensimmäinenkin. Mielestäni pikaoppaassa oli reippaasti liikaa esimerkkejä, jotka tekivät siitä hieman vaikeasti luettavan ja aiheesta aiheeseen pomppivan. Parantaisella oli oppaassaan ihan hyviäkin esimerkkejä tuotteistamisesta ja sen tärkeydestä sekä siitä, että käytännössä mitä vain voi tuotteistaa. Kaiken kaikkiaan kuitenkin esimerkkien määrä ja vaihtelu sekoittivat henkilökohtaisesti ainakin omaa lukukokemustani ja pikaoppaasta jäi hieman aukinainen kuva sen tarkoituksesta. Ottaen huomioon kuinka paljon Parantainen puhuu ammattitaidon ja tuotteiden selkeyttämisen tärkeydestä asiakkaille, tämä on hieman hämmentävä lähestymistapa.
Loppua kohden koin tekstin selkeytyvän ja antavan ainakin minulle hieman enemmän kuin oppaan alkupuolisko antoi. Ehdottaisin kuitenkin Parantaisellekin hitusen tarkempaa arviointia esimerkkejä teksteihinsä valitessaan. Erityisesti minua jäi mietityttämään lainaus sivulla 22 Irlannin korkeimman oikeuden tuomarilta Daniel Herbertiltä. Ymmärrän esimerkin niin, että Parantainen koittaa osoittaa kuinka helposti kaiken erikoiskiinnostuksestaan tietävä ammattilainen lipsahtaa helposti arvioimaan tuotteensa tarpeellisuutta ja sen selkeyttä vain oman ammattitaitonsa pohjalta ottamatta huomioon asiakkaan näkökulmaa ja sitä, ettei asiakas välttämättä tiedä asiasta tai tuotteesta mitään. Käytetty esimerkki on kuitenkin sen verran rankka, etten itse sitä missään tapauksessa olisi tällaiseen tekstiin ikinä valinnut. Ymmärrän kyseisen lainauksen shokkiarvon, mutta olen jälleen kerran sitä mieltä, että Parantainen on käyttänyt provokaatiota huonosti.
En oppinut tästä pikaoppaasta juurikaan mitään uutta. Ymmärrän kuitenkin, että tämäkin opas voi olla hyvä ihmisille, jotka eivät ole tuotteistamiseen juurikaan aiemmin perehtyneet. En kuitenkaan itse pidä Parantaisen kirjoitustyylistä enkä usko, että tulisin hänen materiaalejaan enää jatkossa lukemaan, ainakaan kovinkaan vapaaehtoisesti.
Päälikön aatteita persoonastansa – ENTJ-T & ENTJ-A
Varoitus: Tämä on ajatuspieru ja olen syönyt papuja! Rehellisesti, kirjoitin möläytyksen esseen muodossa. En koe tarvetta korjata tätä tekstiä, sillä haluan keskustella persoonastani oman persoonani näkökulmasta, ja siihen taktiikkaan ei kuulu virheetön kirjoittaminen.
Tein persoonallisuustestin useampaan kertaan, ehkä osittain sen takia, etten usko saavani oikeaa “diagnoosia” tällaiselta hööpäsivulta, joka ei tiedä, mitä päässäni luuraa. Yllättäen, testin tulos pysyi samanhenkisenä kerrasta toiseen. Totean tämän perusteella jo, että iso hefe on aina iso hefe!
Ainoat varsinaiset heittelyt eri tulosten välillä tapahtuivat määrätietoisuuden ja levottomuuden kohdalla. Aamulla tehty testi näytti minussa vahvaa määrätietoisuutta, mutta iltaa kohden sama mittari kääntyi levottomuuden puolelle. En voi väittää olevani yllättynyt: mitä pidemmälle päivä etenee, sitä enemmän joutuu sietämään muiden toilailuja ja sitä enemmän vituttaa.
Tämä levottomuuden kasvu on myös loogista persoonatyypilleni, mikäli testin tulokset ovat oikeassa. Syvemmässä kuvauksessa todetaan, että Päällikkö-persoonaa motivoivat onnistumiset ja kultasepän uran alkupuolella niitä onnistumisia ei kauheasti vielä ole. Epäonnistuminen tai virheet ovat jokapäiväinen taakka opiskelijalle, joten levottomuus kasvaa kasvamistaan. Voin tämän pohjalta sanoa, että tappelen teitä ja itseäni vastaan tasavertaisesti, kun ura on vielä alullaan! Tiivistetysti, mayhem on siis päällä jatkuvasti opiskelun ohella, mutta eteenpäin mennään tai itketään ja mennään.
Testien tulokset ei kokonaisuutena tullut minulle yllätyksenä; sen kuvaamat piirteet näkyvät arjessani ja etenkin työurallani selvästi. Esimerkiksi tuloshakuisuus ja tehokas viestintä veivät minut yhden vuoden sisällä esihenkilöksi. Tämä oli iso askel omalla urapolullani, etenkin kun kyse oli ensimmäisestä työpaikastani Suomessa, enkä tuntenut etukäteen ketään kyseisestä puljusta. Silti eteneminen tapahtui hyvässä tahdissa juuri niiden vahvuuksien ansiosta, jotka testi nosti esiin. Toki raha-ahneus taisi toimia isompana motivaattorina.
Positiivisten puolten vastapainona ovat heikkoudet; kirjoitan nyt niistä muutaman virren, niin saatte uteliaat lukijat jotain mistä juoruta.
Listaan mahtuu mukaan esimerkiksi ylikriittisyys, epäselvyyden- ja tehottomuuden sietämättömyys. Etenkin kaksi viimeistä kohtaa koen olevan osa persoonaani. Voin koko olemuksellani tunnustaa, etten siedä vässyköitä, valitusta ja aikaansaamattomuutta, etenkin jos se koskee oman elämänlaadun parantamista: Miksi et tee jo asialle jotain, häh?
Uskallanko sanoa, että sääli tai itsensä sääliminen ovat sairauksia? Ehkä se on liian suorapuheista, mutta enhän minä voi asialle mitään… se on vain persoonani!
Joka tapauksessa, olen myös itse vässykkä ja nytkin ulisen. Tästä huolimatta tiedän, että tämä piirre tai tapa usein näyttäytyy muille piittaamattomuutena, jolloin se otetaan henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Harvoin tämän jälkeen kelkka enää kääntyy parempaan, vaikka aatteeni ei ollut pahoittaa mieltä, vaan hakea ratkaisua ongelmaan ja paneutua sen korjaamiseen. Ehkä jatkossa olen hiljaa ja pyörittelen silmiäni tai ehkä en, olenhan sentään PÄÄLIKKÖ!
Nämä persoonani mustat aukot kuitenkin tekevät minusta tehokkaan yrittäjän, ainakin kokeen diagnoosin perusteella. Minusta tulee yritysmaailman tyranni, mutta johdan vain itseäni ja omaa bisnestä. Kysymys kuuluukin: kun väsyn, voinko kapinoida itseäni vastaan?
Tuloksessa ei ole varsinaisesti mitään, minkä kanssa olisin tiukasti eri mieltä. Eri kategorioiden prosentit ja niiden selitykset ovat liian kevyt pintaraapaisu siihen, että alkaisin suustani vaahtoamaan. Ehkä joskus maksan kymmenen kolikon verran tietääkseni, kuka OIKEASTI olen, tai sitten en. Peiliin katsominen on kuitenkin ilmaista.
Ainoa mieleenpainuva lausahdus testituloksesta menee seuraavasti: “Määrätietoisuus onkin usein heitä eteenpäin ajava voima, sillä Päälliköt vievät tavoitteensa läpi silkkaa tahdonvoimaa käyttäen, kun muut saattaisivat jo luovuttaa ja siirtyä eteenpäin.”
En koe olevani hippi, mutta uskon syvästi tahdonvoimaan. Kaikki pystyvät saavuttamaan villimmätkin haaveensa pelkästään asenteella ja tahtomalla. Tämä ei tarkoita tahdotun asian “manifestointia” ja chakrojen availua taikavoimaisilla kivillä täysikuun aikana, vaan konkreettisten askeleiden ottamista toivottua tavoitetta kohti, käyttäen omaa tahtoasi motivoivana faktorina.
Vielä suomeksi: Tee asian eteen jotain! Mikäli olet eri mieltä, olet mahtava esimerkki siitä, ettet usko edes itseesi. Miten silloin voi edetä?
Tämän kaiken pohdinnan tiivistämiseksi sanon näin itsestäni: Koen olevani suorasanainen mutta jokseenkin viihdyttävä persereikä. Minulla on siis yrittäjän luonne. Kuitenkin tiedostan, etteivät kaikki koe tai ajattele asiaa näin ja se on Ok, isolla O:lla. Minulle ei ole kovinkaan väliä, mitä muut minusta persoonan sarakkeella ajattelevat. Se ei hyödytä mitään, sillä niinkuin Leskinen toteaa: “Musta aurinko nousee”… myös huomenna tykkäsit minun persoonasta tai et.
TULOKSET:
Ekstrovertti 76%
Intuituuvunen 77%
Rationaalinen 69%
Suunnitelmallinen 69%
Levoton 61%
Päälikkö ENTJ-T (illalla) / ENTJ-A (aamulla)
Skill stacking – ajatuksia ja niistä hourimista
The article argues that it is neither realistic nor necessary to master every skill in one’s field to build a successful career. I fully agree with this premise, as most professions rely on gradual learning, practical experience, and the ability to build upon foundational knowledge rather than achieving perfection from the start. Expecting full mastery before entering a field would make degrees, certificates, and even entry-level jobs nearly impossible for anyone to attain. How can you be a master of a craft you have never done before?
I see this painfully clearly in my own experience studying to become a goldsmith. My program lasts two years, and by the end of it I will only have a grasp of the basics: how metals behave, how tools are handled, and how fundamental techniques are executed, if that. Yet I will still graduate with a diploma. isnt that odd?
However, my credential doesn’t claim that I am a master craftsman, it simply shows that I have enough foundational competence to continue learning in the real world. Foundational skills truly are enough to begin.
Where I differ slightly from the writer is in the assumption that average skills always suffice in every field. In a niche and highly competitive field like jewelry making, standing out is often necessary. The market is small and the number of emerging makers steadily growing due to the popularity jewlery making has gained online. While mastery is not a prerequisite for entering the field, honing one’s ”skill stack” to its peak can make all the difference. Developing a distinctive style, perhaps design sensibility, storytelling, or even marketing skills, can help a jeweler rise above the competition. In this sense, refining one’s abilities can be not only beneficial but crucially important to the longevity of ones business.
Still, this does not contradict the core idea of ”skill stacking”. As Scott Adams describes, being “good enough” at multiple things can create a rare mix that holds more value than excellence in a single area. The key is understanding your limits: recognizing the skills you already have, adding new ones as needed, and shaping them into a stack that supports your own dreams, never your employers!
Ajatuksia Tuotteistajan Taskuraamatusta
Minua kiinnostivat eniten luvut, jotka käsittelivät päätöksiä ja vaihtoehtoja. Valinnan vaikeus resonoi henkilökohtaisesti, eikä vain myynti-, markkinointi- tai tulos keskeisesti, mutta myös harjoittamani työn näkökulmasta. Toimin pääsääntöisesti itse laskuttavana settirekvisitöörinä sekä lavastusassistenttina.
Kohdissa 6 ja 7 viitattiin tutkimusmateriaaliin, joka oli erityisen mielenkiintoista.
6. Päätökset ovat töistä raskaimpia
‘’ Päättäminen on raskasta työtä. Myyjän tärkein tehtävä on auttaa asiakastaan päättämään. Huono myyjä kertoo asiakkaalle, mitä kaikkea tämä voisi ostaa. Hyvä myyjä kertoo mitä asiakkaan kannattaisi ostaa ‘’
Omasta näkökulmastani tämä sai ajattelemaan harjoittamaani työtä ja dynamiikkaani työskennellessäni ohjaajien sekä lavastajien kanssa. Lavastajien ja rekvisitöörien tehtävä on hankkia ja tuottaa ohjaajan ja tuotannon haluama materiaali. Settirekvisitöörintehtävä on huolehtia näistä hankinnoista kuvauksissa. Käsikirjoituksen tulkinta on subjektiivinen kokemus. Rekvisiitan ja lavastuksen suuntaa voi myös määrittää tietty aikakausi ja tietysti aina iso paha budjetti. Jotkut yksityiskohdat ovat tärkeämpiä ja vaativat enemmän huomiota, toisinaan taas ne ‘’ katsotaan tilanteen mukaan ‘’ kuvauksissa. Aikaa on vähän ja vaihtoehtoja saattaa olla useita. Usein kuvauksissa on mukana ylimääräistä rekvisiittaa tarjolla vaihtoehdoiksi, jos ohjaaja ei ole tyytyväinen tarjottuun hankintaan. Kun minkä tahansa vaihtoehdon esittää itsevarmasti ja perustellusti, se menee helposti läpi. Tämä on kaikkien työskentelyn edun mukaista.
7. Kuinka monta vaihtoehtoa on liikaa?
‘’ Jos vaihtoehtoja on liikaa, valintahalvaus iskee nopeasti. Asiakkaasi haluaa kontrolloida itseään koskevia päätöksiä, mutta toisaalta hän pelkää niiden seurauksia. Hyvä asiantuntija ottaa ohjat ja antaa asiakkaan vaikuttaa ainakin näennäisesti. ‘’
‘’ Princentonin yliopiston psykologian professori george miller havaitsi että ihminen pystyy käsittelemään vain noin seitsemää sanaa, ääntä kuviota tai muuta asiaa yhtäaikaa. ‘’
Luvussa ehdotetaan karsimaan asiakkaan näkemät vaihtoehdot muutamaan.
Aiempaan tekstiini viitaten on helpompi esittää ohjaajalle muutama selkeä vaihtoehto, ison määrän sijaan. Muutamaa vaihtoehtoa on helpompi edustaa, niiden hyödyt ja haitat on nopea rajata ja helppo esittää. Näin vaihtoehtoja on helppo myös hyvin edustaa.
Jos ajattelen laajempaa konseptia, esimerkiksi lavastuksessa näen, että on helpompi kehittää paria ideaa useamman sijaan. Yksityiskohdat on helpompi hioa loppuun saakka. Tällöin on helpompi esittää tuotannolle myös valmiimpia, harkitumpia konsepteja ja kokonaisuuksia tuotannon edetessä. Jos on ovela, esittää yhden hyvin perustellun konseptin vähän kehnomman rinnalla. Voi päästä tekemään juuri sellaista lopputulosta kuin itse alunperin toivoikin.
Vaikka valinnan vaikeus resonoi omassa arjessa ihan henkilökohtaisella tasolla, mutta tätä tietoa voin hyödyntää myös harjoittamassani työssä.
Minua kiinnosti myös inhimillisyyteen kannustava luku 48.
48. Paljasta paskatkin puolesi ”Täydellinen on tylsää, eikä sellaiseen usko lapsikaan. Asiakkaita kiinnostaa eniten puutteellinen, epänormaali ja outo.”
Inhimillisyys tukee inhimillisyyttä. Kuuluisalla kolikolla on aina kaksipuolta, itse olen usein hyvinkin kriittinen upeita tuloksia mainostettaessa. Varsinkin settiä tehdessä, ongelmia on aina. Ongelmanratkaisu on osa työtäni. Joskus resurssit ovat niin rajalliset, että kaikkia ongelmia ei voi ratkaista. Silloin mennään sillä mitä on.
Kun molemmat osapuolet ovat inhimillisiä, tulee mistä tahansa lopputuksesta tasapainoinen ja aito.
En pitänyt lähes koko kirjan kattavasta passiivisagressiivisena kokemastani kirjoitustyylistä. Kirja tarjoaa samaa kulunutta ‘’ÄIJÄ ON MYYNTYKKI BRO’’ tunnelmaa. Jopa kapitalismi ja tuloskeskeisyys kaipaavat uutta näkökulmaa. Luvun seitsemän lopussa vitsaillaan kaljuilla naisilla, joka ei ollut kirjan ainut mauton vitsi. Tämä tyyppi on raskas, vaikka haluaisi olla hauska. En kestäisi sekuntiakaan samassa baari pöydässä tämän jätkän lätinää. Koko teoksesta tulee fiilis; miten höynäyttää keski-ikäisiä messuilla * fist pump *.
Erityisesti Luvut ‘’ johdata asiakasta auktoriteetillasi ‘’ otsikon alla olivat pitkästyttäviä.
Esim. Kappale 15 Gurun tunnusmerkit.
En tiedä mitään muuta vastenmielisempää termiä, kuin guru bisnesmaailmassa. Varsinkin kun tyyppi on valkoinen keski-ikäinen pukumies.