Yhtenä tehtävistämme oli suunnitella logo ja tällainen siitä lopulta tuli. Aluksi tein tekoälyn avulla hahmotelmia millaisen logon haluaisin ja päädyin JN monogrammiin, joka on tehty nimikirjaimistani. Lopulliseen logoon valitsin kuitenkin toisen nimeni Jasmine sukunimen sijaan, koska se on lyhyempi ja näytti paremmalta. Itse logon tein Adobe Illustratorilla ja käyntikortin tekemiseen käytin Above Indesignia. En ole näitä ohjelmia paljoa käyttänyt ja alkuun varsinkin tuntuivat monimutkaisilta, mutta Harrin avulla onnistuin ja olen ihan tyytyväinen lopputulokseen.
Logon ideoita ja näköä sketchasin itse ja sain kaverilta hieman apua kaunokirjoituksen kanssa jotta sain mieleisen lopputuloksen. Halusin että logo olisi kaunokirjoitettuna ja sen että se pysyisi minimaalisen näköisenä ja siistinä.
Skill stacking simply means piling up the different skills you’ve accumulated throughout your life to achieve your goals. You don’t need to be perfect at any single thing, but if you know many different skills, it can be more valuable and make your abilities more unique. Take time to think about your abilities and then fill in the gaps you need to learn to create the perfect stack for yourself.
To succeed, it’s enough to be good at many skills that go well together. -Scott Adams
Mastering one skill completely is great, but the point is, you can be amazing without mastering any skill perfectly. Some people are naturally better at certain things, but that doesn’t stop anyone from learning them. Once you know how to do something, like riding a bike, you can still do it after a long break because it’s stored in muscle memory. It’s not always enough to just rely on the skills you’ve learned in the past; for your skill set to grow, it’s worth learning new things that will take you in a direction that suits you and your interests.
Working in the interior design field requires an aesthetic sense, creativity, and a good ability to understand space and light. An interior designer also needs a good eye for color as well as knowledge of structures and materials. The job can include tasks such as designing different areas of a home, designing public spaces, styling, interior consulting, project management, and importing and selling interior products.
I have a good visual eye and I think I’m able to understand and plan spaces. I’ve gained knowledge of structures and materials from my previous studies as a surface treatment worker/building painter. I personally really enjoyed drawing when I was younger and I think I’m relatively good at it, even though there was a longer break from drawing at some point. But still, it’s a skill I could and should practice more. Painting is also a skill I’m good at, and I’ve painted a lot. I can use these skills in my future career as an interior designer. I probably can’t even list all the other skills I have right now. The article inspired me to think about my own strengths and skills and also highlighted the skills that I especially want to develop and strengthen in the future.
Luin Apusen ja Parantaisen Tuotteistajan taskuraamattua sillä ajatuksella, että poimin kirjasta erityisesti sellaisia asioita, jotka herättävät itsessäni jotain ajatuksia. Kirjassa on paljon lyhyitä lukuja ja aika kärkkäästikin esitettyjä väitteitä. Välillä nyökyttelin, välillä jäin miettimään asiaa pidemmäksi aikaa ja välillä teki mieli vähän väittää vastaan.
Ehkä juuri siksi kirja oli kiinnostava lukea. Kaikkea ei tarvitse ottaa absoluuttisena totuutena, vaan enemmänkin ajatusten herättäjänä. Tässä kolme kohtaa, jotka kolahtivat ja yksi, joka ei.
Vastavuoroisuus toimii yllättävän pienissäkin asioissa Ensimmäinen oli vastavuoroisuuden laki. Käytännössä siis se, että jos joku tekee meille jotain hyvää, meille tulee helposti tunne, että haluamme tehdä jotain takaisin.
Kirjassa oli tästä aika arkinen esimerkki joulukorteista. Jos saat joulukortin ihmiseltä, jolle et itse lähettänyt korttia, aika moni alkaa miettiä, että pitäisikö tuollekin nyt lähettää. Tunnistan tämän kyllä itsessänikin. Tulee vähän sellainen olo, että toinen muisti minua, joten minunkin pitäisi muistaa häntä.
Sama toimii tietenkin myös asiakastyössä. Jos asiakkaalle antaa jotain ylimääräistä, auttaa vähän enemmän kuin olisi pakko tai tekee muuten hyvän eleen, sillä voi olla yllättävän iso merkitys.
Tässä kohtaa jäin kuitenkin miettimään myös sitä, missä menee aidon auttamisen ja myyntikikan raja. Jos asiakkaalle antaa jotain vain siksi, että odottaa saavansa vastapalveluksen, niin eiköhän se aika nopeasti ala myös näkyä läpi. Hyvänä esimerkkinä voisin sanoa liittymämyyjät. He tuputtavat patukoita kauppakeskuksissa ja kun olet ottamassa patukkaa käteesi, olet jo ansassa. Ei tule enää toiste tartuttua kyseiseen patukkaan.
Itselleni tästä jäi enemmän ajatus, että kannattaa olla avulias ilman, että jokaista tekoa tarvitsee heti laskea euroiksi. Esimerkiksi tilauksen mukana tullut patukka ja kiitos -teksti. Hyvä asiakaskokemus voi tulla todella pienistä asioista. Ja usein juuri ne pienet, odottamattomat jutut jäävät parhaiten mieleen.
Asiakas ei aina tee niin kuin sanoo Toinen mieleen jäänyt luku oli otsikoitu aika osuvasti: Kaikki ovat keskimääräistä älykkäämpiä. Kirjassa kerrottiin tutkimuksista, joissa ihmiset arvioivat omia kykyjään todellisuutta paremmiksi. Esimerkiksi autoilijoista suuri osa ajattelee olevansa keskivertoa parempia kuskeja. Eihän se tietenkään voi kaikkien kohdalla pitää paikkaansa.
Sama ilmiö näkyy siinä, miten ihmiset kertovat omasta käyttäytymisestään. Meillä taitaa olla aika vahva tarve nähdä itsemme järkevinä ihmisinä. Sanomme katsovamme uutisia ja dokumentteja, tekevämme harkittuja ostopäätöksiä ja valitsevamme tuotteita järkevillä perusteilla. Todellisuus saattaa olla vähän toinen. Tämä kolahti erityisesti asiakkaiden kanssa toimimisen näkökulmasta.
Asiakkaalta pitää tietenkin kysyä ja asiakasta pitää kuunnella. Mutta ehkä kaikkea asiakkaan sanomaa ei kannata ottaa täysin kirjaimellisesti. Asiakas voi esimerkiksi sanoa hinnan olevan hänelle tärkein asia, mutta päätyä silti ostamaan kalliimman vaihtoehdon, koska myyjä tuntui luotettavammalta tai palvelu helpommalta. Eikä asiakas tässä välttämättä valehtele. Hän ei ehkä itsekään täysin tiedä, mikä lopulta vaikutti päätökseen.
Tästä jäi itselleni aika yksinkertainen ajatus: kuuntele mitä asiakas sanoo, mutta katso myös mitä hän tekee.
Jos haluat enemmän, uskalla myös pyytää enemmän Kolmas mieleen jäänyt kohta liittyi hinnoitteluun. Luvun otsikko oli Asiakkaasi muistaa, miten vähään tyydyit viimeksi. Kirjassa kerrotaan Kevin Hoganista, joka sai puhujakeikoistaan noin 1 500 dollaria ja ihmetteli, miten voisi päästä viiden tuhannen dollarin palkkioihin. Kun hän kysyi asiaa toiselta puhujalta, vastaus oli lopulta hyvin yksinkertainen: oletko pyytänyt viittä tuhatta?Hogan ei ollut.
Tämä oli minusta jotenkin huvittavan yksinkertainen esimerkki, mutta samalla siinä on aika hyvä pointti. Jos itse hinnoittelee oman työnsä jatkuvasti alas, niin miksi asiakas yhtäkkiä tarjoaisi siitä enemmän? Hinnoittelussa taitaa muutenkin olla paljon psykologiaa. Halpa hinta ei automaattisesti ole asiakkaalle hyvä asia. Jos jokin palvelu on huomattavasti muita halvempi, ainakin itse alan helposti miettiä, että miksi se on niin halpa. Onko siinä joku ongelma? Saanko huonompaa laatua? Itse huomaan ajattelevani juuri näin.
Kirjan lause ”Helpoin tapa korottaa hintaa on korottaa hintaa” kuulostaa melkein ärsyttävän yksinkertaiselta. Mutta ehkä siinä juuri on pointti. Aina ei tarvitse odottaa jotain maagista hetkeä, jolloin joku tulee kertomaan, että nyt olet tarpeeksi hyvä pyytämään enemmän. Joskus pitää vain itse uskaltaa tehdä se.
Mutta pitääkö myyjän olla mukava? Yksi kohta jäi kuitenkin vähän hiertämään. Luvun otsikko oli Mukava myy mulkkua paremmin. Ymmärrän kyllä ajatuksen. Ihmiset ostavat mieluummin ihmisiltä, joista he pitävät. On helpompi jutella sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa löytyy jotain yhteistä. Kirjassa puhuttiin esimerkiksi yhteisestä kotikylästä, tuttavista, harrastuksista ja muista pienistä yhdistävistä asioista. Ja totta kai mieluummin asioin itsekin mukavan kuin töykeän ihmisen kanssa.
Mutta silti jäin miettimään, kuinka tärkeää myyjän tai asiantuntijan oikeastaan on olla ”mukava”. Ainakaan itse en haluaisi, että asiantuntija yrittää olla kanssani samaa mieltä vain siksi, että pitäisin hänestä. Jos olen tekemässä huonoa päätöstä, haluan mieluummin kuulla sen suoraan. Joskus hyvä asiantuntija on juuri se tyyppi, joka uskaltaa sanoa vastaan. Ehkä käyttäisin siis sanan mukava sijaan sanaa luotettava.
Mukavan ihmisen kanssa on helppo jutella, mutta luotettava ihminen uskaltaa sanoa myös asioita, joita asiakas ei välttämättä halua kuulla. Ja ainakin itse arvostaisin jälkimmäistä enemmän.
Luku 41 Timantit ovat harvinaisia ja siksi arvokkaita.
Sellainen asia, palvelu tai hyödyke joka ei ole kaikkien saatavilla tuntuu arvokkaalta, tästä kohdasta olin samaa mieltä kirjan kanssa, koska niukka tarkoittaa arvokasta. Esimerkiksi jos timantteja olisi saatavilla ja löydettävissä kaikkialla ei kukaan maksaisi niistä silloin enää kauheita summia, niiden arvo laskisi huomattavasti. Asiat ovat kalliita niiden harvinaisuutensa vuoksi.
Luku 30 Mitä turpeat egomme haluavat kuulla?
Olin tässä samaa mieltä siinä, että asiakas haluaa saada personoituja viestejä jotka eivät mene jokaiselle eli massa viestejä. Puhu vain sellaisista asioista joilla on merkitystä vastaanottajaan, olin tästä samaa mieltä. Referenssien etsintää asiakkaat tekee, he haluavat saada konkreettisia esimerkkejä ja luotettavilta henkilöiltä kuulla mielipiteitä palvelustasi.
Luku 24 Pienikin vastapalvelus piristää
Olen tästä kohdasta samaa mieltä. Asiakkaasi mielipide saattaa muuttua hetkessä pienestä lahjasta tai asiasta josta he hyötyvät. Niinkuin tutkimuksessa havaittiin mitä lähempänä olit kortin loppua sitä useimmin asiakkaat ostivat kahvia. Ihminen mielummin ostaa enemmän että pääsee maaliin ja saa palkkion kuin jäisi ilman palkkiota eli tässä tapauksessa ilman ilmaista kahvia.
Kohta joka ei kolahtanut:
Luku 1 Komea sotilas on myös muita parempi ampuja
Tämä ei kolahtanut siksi, koska se, että komea olisi muita parempi, ei minun mielestä pidä paikkaansa, koska ulkonäkösi ei määrittele sinua ihmisenä.Oletko sinä hyvä vai huono sotilas, työntekijä, tai ystävä. Ymmärrän sen, että pidempi luokitellaan yleensä johtajana, mutta lyhyempi voi ihan yhtä hyvin olla myös johtaja. Pituutesi, ulkonäkösi tai mikään muukaan ei saa määrittää sinua ihmisenä. Haloilmiö toistuu varmasti monissa asioissa halpa on huono jne, mutta ei aina. Yleistää saa mutta ei liikaa.
Tässä kolahti eniten se ajatus, miten me ihmiset yleensä itsearvioimme itsemme usein liian yläkanttiin koska tykkäämme valehdella ja tavallaan manipuloida omia aivoja, jotta voimme uskotella itseämme tavallaan parempana kuin “keskitasona”.
34 Asiakkaasi muistaa, miten vähään tyydyit viimeksi.
“Johdonmukaisuuden periaatteen mukaisesti olet juuri niin hyvä kuin hintalappusi kertoo. Välttelet yllätyksiä. Valitset jopa aavistuksen ankean, tasapaksun vaihtoehdon mielummin kuin jatkuvan vuoristoradan – vaikka yllätykset olisivat toisinaan myönteisiäkin.”
Tämä herätti ajatuksen esimerkiksi siitä, kuinka helposti ihmiset hyväksyvät minkä tahansa saaman tarjouksen jostakin myytävästä tuotteesta tai palvelusta vaikka se ääritilanteissa olisi jopa suuresti aliarvioitu pyyntihinnasta koska hyväksymme mieluummin helpomman ja nopean rahan heti, kun jäämme odottelemaan parempaa.
46 Viihde hakkaa järkipuheet 10-0
Tässä kappaleessa kolahti se, kuinka ihmiset kokevat yksilöiden tarinat enemmän vetoavana kuin valtavat monia tuhansia ihmisiä koskevat tarinat koska he jotenkin voivat asettua ja tuntea enemmän empatiaa yksittäistä henkilöä kohden.
Kohta joka ei kolahtanut:
40 Ota pari askelta etäisyyttä
Olen samaa mieltä siinä että ihmisten kannattaa etenkin asiakastilanteessa etsiä yhteisiä puheenaiheita liittyen mihin vain oli se sitten kouluihin, aikaisempiin työpaikkoihin tai ylipäätään yhteiseen historiaan liittyen. Asiakkaan kanssa pitää jakaa ideoita ja tulla yhteisiin ratkaisuihin mutta mitä en ymmärrä tässä kappaleessa ja missä olen eri mieltä on: “Etäisyydenpito, jotta säilytät auktoriteettisi.” Sillä en itse haluaisi tuottaa asiakkaalleni sellaista mielikuvaa ettenkö olisi kiinnostunut tai ettenkö välittäisi jutuista mitä hän kertoo. Väitän että minun ja asiakkaan yhteistyökyky pysyisi parempana näin.
Testintulos kuvailee minua hyvin. Olen erittäin luotettava, sopeutuva monenlaisiin tilanteisiin ja tietyissä porukoissa todella puhelias. Tuon huoneeseen energiaa ja valoa. Elämäniloni näkyy muille ihmisille siten, että osaan keventää tilanteita ja muistuttaa että kaikki ei ole niin vakavaa, ja saan ihmiset hymyilemään ympärilläni. Olen huomaavainen, erittäin ekstrovertti ja asetan tunteet etusijalle monessa asiassa.
Vahvuudet:
Viestijän osallistaminen, Positiivisten ympäristöjen luominen, Tyylitaju, Käytännön ongelmanratkaisu, Nopea sopeutuja, Verkostoituminen, Uusien kokemusten omaksuminen, Empaattinen kuuntelija, Aito itseilmaisu, Itsevarmuus sosiaalisissa tilanteissa, Ilon löytäminen helposti, Ympäristön tarkkailija, Sydämellinen anteliaisuus, Tunteellisesti virittynyt, Iloinen läsnäolo, Elinvoimainen sosiaalinen energia, Inklusiivinen asenne ja Aito avoimuus.
Minun nopea ajattelu ja aitous saa ihmiset tuntee olonsa mukavaksi seurassani. vahvuuksiini, myös kuuluu, että käsittelen ennalta arvaamattomia tilanteita hyvin ja olen hyvä ongelmaratkaisu tilanteissa. Isoin vahvuuteni on muiden auttaminen, empaattisuus ja sympaattisuus. Luon mukavan ja tervetulleen olon kaikille ihmisille. Uusien kokemuksien omaksuminen ja kokeileminen, haluan laajentaa minun näkökulmia ja kokeilla uusia asioita elämässä. Minä luen ihmisiä ja tilanteita hyvin mutta, myös tarkkailen tilanteita paljon. Autan aina muita töissä, koulussa, kotona, ja kaveri porukoissa joka vahvistaa ystävyys/ työ ja parisuhdettani. Olen aina läsnä, kuuntelen jokaista ihmistä porukassa ja otan muut ihmiset huomioon hyvin.
Heikkoudet:
Vaikeudet pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa, Herkkä kritiikille, Käytännön rajojen sivuuttaminen, Tylsien tehtävien välttäminen, Helposti hajamielinen, Ajanhallintaongelmat, Itsetutkiskelun välttäminen, Impulsiiviset päätökset, Vaikeudet ponnistuksen ylläpitämisessä, Kamppailua rutiinien kanssa, Riippuvuus ulkoisesta validoinnista, Emotionaalisesti reaktiivinen, Vaikeiden keskustelujen välttäminen, Herkkyys negatiiviselle palautteelle, En pidä hiljaisesta rutiinista, Välittömän tyydytyksen mieltymys, Käytännön vastuiden sivuuttaminen, Muiden mielipiteiden vaikutuksesta.
Heikkouksiini kuuluu herkkä kritiikille, ajanhallintaongelmat, tylsien tehtävien välttäminen, , välillä otan asiat liian tosissaan ja otan kritiikin liian vakavasti. Tiukat aikataulut on vaikea ylläpitää. Välttelen tylsiä tehtäviä, koska ne voi viedä minun innostukseni joka johtaa viivyttelyyn. Olen helposti hajamielinen, pitkät tehtävät vaativat minulta paljon keskittymistä. Vaikeiden keskustelujen välttäminen, joskus välttelen vaikeita keskusteluita, mutta kuitenkin aina jossain vaiheessa käyn ne, koska vaikeista asioista pitää myös puhua oli kyse sitten parisuhteesta, työstä tai koulusta.
Ekstrovertti: Saat todennäköisesti energiaa sosiaalisesta kanssakäymisestä ja ilmaiset avoimesti innostuksesi .
“Olen erittäin ulospäinsuuntautuva ja saan energiaa ja motivaatiota muista ihmisistä. Ilmaisen innostukseni asioihin avoimesti ja positiivisesti.”
Tarkkaavainen: Olet todennäköisesti pragmaattinen ja maanläheinen, keskittyen vahvasti siihen, mitä tapahtuu tai hyvin todennäköisesti tapahtuu.
“Keskityn mitä tapahtuu tai tulee todennäköisemmin tapahtumaan, mutta en kuitenkaan ota asioita liian vakavasti ja muistutan ettei elämää kannata ottaa liian tosissaan. Elän hetkessä ja olen iloinen ja tämä tarttuu ympärillä oleviin ihmisiin.”
Tunne: Arvostat todennäköisesti tunteiden ilmaisua ja herkkyyttä, asettaen etusijalle empatian, sosiaalisen harmonian ja yhteistyön.
” Ilmaisen tunteeni aina rehellisesti ja aidosti. Tulen toimeen kaikkien kanssa ja minulle yhteistyö ja yhdessä tekemiset ovat erittäin tärkeitä. Yhteistyöllä saa niin paljon aikaiseksi ja pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja luomaan luotettavia ja mukavia ryhmiä/ympäristöjä, jossa kaikilla on hyvä olla.”
Etsintä: Olet todennäköisesti hyvin sopeutuva, helppo ja joustava, priorisoiten spontaaniutta vakauden sijaan.
“Sopeudun erilaisiin tilanteisiin tosi hyvin ja joustavasti. Joustan monissa asioissa, joskus vähän liiankin paljon joka johtaa siihen, että sivuutan omat tarpeeni, tämä kuuluu myös heikkouksiini. Olen tosi spontaani lähden uusiin asioihin mukaan, koska haluan kokeilla uusia asioita ( töissä, koulussa ja vapaa-ajalla).”
Määrätietoinen: Olet todennäköisesti itsevarma, tasapainoinen ja kestävä stressille, etkä suostu huolehtimaan liikaa.
” Itsevarmuus minussa näkyy niissä asioissa jossa olen hyvä, lähden oma-toimisesti tekemään asioita ja jos joku asia ei onnistu en ala stressaamaan siitä liikaa, vaan menen sellaisella mentaliteetilla että epäonnistumiset kuuluu elämään ja ne opettaa aina jotain.
Sisustuksessa on paljon erilaisia tyylejä ja tapoja toteuttaa omaa näkemystä. Toiset viihtyvät rauhallisessa ja pelkistetyssä ympäristössä, jossa tavaroita ja värejä on vähän. Toiset taas pitävät runsaudesta, voimakkaista väreistä, erilaisista kuoseista ja siitä, että kodissa näkyy paljon persoonallisia esineitä. Näitä kahta erilaista tapaa sisustaa voidaan kuvata minimalismin ja maksimalismin kautta.
Minimalismissa ajatuksena on usein se, että vähemmän on enemmän. Tilassa pyritään selkeyteen ja rauhallisuuteen, eikä ylimääräisiä esineitä tai koristeita välttämättä tarvita. Maksimalismissa lähtökohta on lähes päinvastainen. Siinä erilaisia värejä, materiaaleja, kuvioita, muotoja ja esineitä voidaan yhdistää rohkeasti. Tavoitteena voi olla persoonallinen ja kiinnostava tila, jossa erilaiset yksityiskohdat muodostavat yhdessä kokonaisuuden.
Minimalismin ja maksimalismin vertailu on kiinnostavaa, koska molemmat pyrkivät omalla tavallaan luomaan viihtyisän ja toimivan tilan. Se, mikä tuntuu yhdestä ihmisestä rauhalliselta ja kauniilta voi toisesta tuntua tyhjältä tai persoonattomalta. Vastaavasti runsas ja värikäs tila voi toiselle olla inspiroiva ja kodikas mutta toiselle liian levoton.
Minimalismi
Minimalismi on sisustustyyli, jossa pyritään pelkistettyyn ja selkeään kokonaisuuteen. Tilan suunnittelussa ei välttämättä ole paljon huonekaluja tai koriste-esineitä, vaan jokaisella valinnalla on oma tarkoituksensa. Minimalistisessa sisustuksessa huomio kiinnittyy helposti tilan mittasuhteisiin, materiaaleihin, valaistukseen ja yksityiskohtiin, koska ympärillä ei ole paljon muuta viemässä huomiota.
Minimalistisessa sisustuksessa käytetään usein vaaleita ja neutraaleja sävyjä, kuten valkoista, beigeä, harmaata ja luonnollisia puunsävyjä. Myös mustaa voidaan käyttää tuomaan kontrastia. Värien vähäisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tilan pitäisi olla tylsä. Erilaiset materiaalit ja pinnat voivat tuoda tilaan paljon mielenkiintoa. Esimerkiksi puu ja kivi voivat muodostaa yhdessä rauhallisen mutta samalla lämminhenkisen kokonaisuuden.
Minimalismissa myös tyhjällä tilalla on merkitystä. Kaikkea tilaa ei tarvitse täyttää huonekaluilla tai koristeilla. Tyhjä seinäpinta tai avoin lattiatila voi auttaa tekemään tilasta avaramman ja rauhallisemman. Sisustussuunnittelussa tämä on mielestäni tärkeä huomio, koska joskus suunnittelussa voi tulla helposti tunne, että tyhjää tilaa pitäisi aina jotenkin täyttää.
Minimalistisen tilan suunnittelu ei kuitenkaan ole välttämättä helppoa. Kun elementtejä on vähän, niiden mittasuhteet ja sijoittelu korostuvat. Jos esimerkiksi huonekalu on väärän kokoinen suhteessa tilaan, se voi vaikuttaa koko kokonaisuuteen. Myös valaistuksella on suuri merkitys. Pelkistetty tila voi näyttää hyvin erilaiselta luonnonvalossa kuin iltavalaistuksessa.
Minimalismin vahvuutena voidaan pitää myös sitä, että se voi tehdä tilasta helposti muunneltavan. Kun ympärillä ei ole paljon tavaraa, tilan käyttötarkoitusta tai ilmettä voidaan muuttaa pienilläkin muutoksilla. Toisaalta liian pitkälle viety minimalismi voi tehdä kodista persoonattoman. Jos kaikki värit, esineet ja materiaalit ovat hyvin neutraaleja, voi olla vaikeaa nähdä, kuka tilassa oikeastaan asuu.
Maksimalismi on monella tavalla minimalismin vastakohta. Siinä tilaan voidaan tuoda paljon värejä, kuoseja, materiaaleja, taidetta ja erilaisia esineitä. Maksimalistisessa sisustuksessa ei tarvitse pelätä sitä, että tilassa olisi liikaa katseltavaa. Päinvastoin runsautta voidaan käyttää tietoisesti osana suunnittelua.
Maksimalistinen sisustus voi sisältää esimerkiksi voimakkaita seinävärejä, kuviollisia tapetteja, erilaisia tekstiilejä, taidetta, kasveja ja vanhoja tai uusia huonekaluja. Erilaisia tyylejä voidaan myös yhdistää. Modernin sohvan rinnalla voi olla vanha puinen lipasto tai kirpputorilta löytynyt persoonallinen tuoli. Tällaiset yhdistelmät voivat tehdä tilasta kiinnostavan ja henkilökohtaisen.
Maksimalismissa tärkeää on kerroksellisuus. Tila rakentuu useista erilaisista elementeistä, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaiken pitäisi olla sattumanvaraista. Myös runsas sisustus tarvitsee jonkinlaisen suunnitelman. Värit, materiaalit ja muodot täytyy saada toimimaan keskenään, jotta lopputulos ei tunnu sekavalta.
Maksimalismissa pidän erityisesti siitä, että se antaa paljon mahdollisuuksia persoonallisuudelle. Kodissa voi näkyä taidetta, kirjoja, perittyjä huonekaluja ja muita esineitä, joilla on omistajalleen merkitystä. Sisustus ei tällöin ole vain visuaalinen kokonaisuus, vaan se voi kertoa jotain siellä asuvasta ihmisestä ja hänen elämästään.
Maksimalismin haasteena voi puolestaan olla tasapainon löytäminen. Jos erilaisia värejä, kuvioita ja materiaaleja käytetään liikaa ilman yhteistä ajatusta, tila voi tuntua raskaalta tai levottomalta. Sisustussuunnittelijan tehtäväksi voi muodostua se, että runsaudesta huolimatta tilaan luodaan jonkinlainen visuaalinen järjestys.
Kuva: Loredana Gengler @well.homed
Minimalismin ja maksimalismin vertailu
Minimalismi ja maksimalismi näyttävät ensi silmäyksellä hyvin erilaisilta. Minimalismissa pyritään vähentämään ja yksinkertaistamaan, kun taas maksimalismissa voidaan lisätä ja yhdistellä. Toinen korostaa tyhjää tilaa ja toinen täyttää sitä. Tästä huolimatta molemmilla voidaan päästä hyvin onnistuneeseen sisustukseen.
Molemmissa tyyleissä suunnittelun kokonaisuus on tärkeä. Minimalistisessa tilassa pienetkin yksityiskohdat huomataan, kun taas maksimalistisessa tilassa huomio kiinnittyy helposti värien, kuvioiden ja esineiden välisiin suhteisiin. Molemmissa tapauksissa suunnittelijan täytyy ymmärtää esimerkiksi värejä, mittasuhteita, materiaaleja ja valaistusta. Eroja löytyy kuitenkin erityisesti siinä, kuinka paljon visuaalista informaatiota tila sisältää. Minimalismi pyrkii vähentämään sitä, kun taas maksimalismi hyväksyy ja jopa korostaa runsautta. Näin ollen myös tilan tunnelma voi muodostua erilaiseksi. Minimalistinen tila voi tuntua rauhalliselta, selkeältä ja avaralta. Maksimalistinen tila voi puolestaan tuntua energiseltä, lämpimältä ja persoonalliselta.
Mielestäni on kuitenkin kiinnostavaa ajatella, ettei ihmisen tarvitse valita pelkästään toista näistä tyyleistä. Sisustuksessa voidaan käyttää minimalismin ja maksimalismin piirteitä samassa tilassa. Esimerkiksi muuten pelkistettyyn olohuoneeseen voidaan tuoda yksi suuri ja näyttävä taideteos tai värikäs nojatuoli. Toisaalta runsaasti sisustetussa huoneessa voidaan jättää osa seinästä tai lattiasta tarkoituksella tyhjäksi.
Tämä osoittaa, ettei hyvä sisustussuunnittelu välttämättä tarkoita tietyn tyylin täydellistä noudattamista. Tärkeämpää voi olla se, miten eri elementit toimivat yhdessä ja palvelevat tilan käyttäjää.
Kuvat: Nikolas Koenig/Otto (Minimalismi) Max Vadukal (Maksimalismi)
Sisustussuunnittelijan näkökulma
Sisustussuunnittelijan näkökulmasta minimalismin ja maksimalismin vertailussa kiinnostavinta on mielestäni se, ettei suunnittelua pitäisi tehdä pelkästään ulkonäön perusteella. Tila on aina tarkoitettu jollekin käyttäjälle, joten suunnittelussa täytyy ottaa huomioon myös hänen tarpeensa ja elämäntapansa.
Jos asiakas pitää rauhallisesta ympäristöstä eikä halua paljon tavaraa ympärilleen, minimalistinen lähestymistapa voi sopia hänelle hyvin. Jos taas asiakas haluaa ympärilleen värejä, kirjoja, taidetta ja muistoja, maksimalistisempi suunnittelu voi olla luontevampi ratkaisu. Suunnittelijan tehtävänä ei mielestäni ole päättää asiakkaan puolesta, mikä on kaunista, vaan auttaa löytämään ratkaisu, joka sopii sekä tilaan että käyttäjään.
Myös tilan käyttötarkoitus vaikuttaa siihen, kumpaa lähestymistapaa voidaan käyttää. Esimerkiksi työtilassa selkeys ja hyvä järjestys voivat olla tärkeitä keskittymisen kannalta. Olohuoneessa puolestaan voidaan haluta enemmän lämpöä ja persoonallisuutta. Samassa kodissa voi siis olla sekä minimalistisia että maksimalistisia tiloja.
Sisustussuunnittelijan kannalta tärkeää on myös huomioida tilan mittakaava. Pieneen asuntoon erittäin runsas sisustus voi helposti tehdä tilasta ahtaan tuntuisen. Toisaalta liian pelkistetty sisustus voi saada suuren tilan tuntumaan kylmältä. Suunnittelussa täytyykin miettiä, millainen määrä kalusteita, värejä ja materiaaleja sopii juuri kyseiseen tilaan.
Pohdinta ja johtopäätökset
Minimalismi ja maksimalismi edustavat kahta hyvin erilaista tapaa lähestyä sisustusta. Minimalismissa korostuvat selkeys, vähäisyys ja rauhallisuus, kun taas maksimalismissa tärkeässä asemassa ovat runsaus, värit, kuosit ja persoonallisuus. Vaikka tyylit vaikuttavat vastakkaisilta, niiden tavoitteissa on myös paljon samaa. Molemmissa pyritään luomaan tila, jossa käyttäjä viihtyy ja jossa estetiikka ja toiminnallisuus toimivat yhdessä.
Mielestäni kiinnostavinta ei lopulta olekaan se, kumpi tyyli on parempi. Hyvä sisustussuunnittelu ei voi perustua siihen, että kaikille ihmisille sopisi sama tyyli. Ihmisillä on erilaisia tarpeita, mieltymyksiä ja elämäntapoja, ja nämä pitäisi ottaa suunnittelussa huomioon.
Minimalismi voi parhaimmillaan tuoda tilaan rauhaa ja selkeyttä, mutta liian pitkälle vietynä se voi tuntua persoonattomalta. Maksimalismi taas voi tehdä tilasta elävän ja henkilökohtaisen, mutta liiallinen runsaus voi heikentää tilan toimivuutta. Molemmissa tyyleissä tärkeää onkin tasapaino.
Sisustusalan opiskelijana ajattelen, että minimalismin ja maksimalismin välinen vastakkainasettelu antaa hyvän esimerkin siitä, kuinka sisustussuunnittelussa ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Suunnittelijan tehtävänä on ymmärtää tilaa, sen käyttäjää ja näiden välistä suhdetta. Joskus paras ratkaisu voi olla hyvin pelkistetty ja joskus taas rohkea ja runsas. Usein kiinnostavin lopputulos voi kuitenkin löytyä näiden kahden ääripään väliltä.
Lopulta kysymys ei ehkä olekaan siitä, onko vähemmän vai enemmän parempi. Olennaisempaa on, mitä tilalla halutaan sanoa, kenelle se on suunniteltu ja miltä siellä halutaan tuntua. Juuri näiden asioiden yhdistäminen tekee sisustussuunnittelusta muutakin kuin pelkkää kauniiden esineiden sijoittelua.
Oletko ikinä pohtinut, miksi jokin tila tuntuu heti rauhalliselta ja toinen energiseltä tai levottomalta? Värit ympäröivät meitä jatkuvasti, vaikka emme tietoisesti kiinnittäisi niihin huomiota. Jo hyvin pienillä värimuutoksilla voidaan vaikuttaa siihen, miltä koti tuntuu ja miten siellä viihdytään. Värit eivät ole siis vain visuaalinen valinta.
Sisustussuunnittelijan ammatin kannalta on tärkeää tiedostaa, miten värit vaikuttavat tilan tuntuun ja ihmisen mieleen. Värit voivat vaikuttaa siihen, millaisena koemme tilan, millaisia tunteita se herättää ja kuinka miellyttävältä siellä oleskelu tuntuu. Mutta voiko tietty väri todella rauhoittaa tai parantaa keskittymistä? Entä voidaanko väripsykologiaa hyödyntää sisustussuunnittelussa, vai ovatko väreihin liitetyt merkitykset liian yksilöllisiä?
Tässä tutkielmassa tarkastelen värien psykologista vaikutusta sisätiloissa erityisesti mielialan, keskittymisen ja tilakokemuksen näkökulmista. Lisäksi pohdin, miten tutkimustietoa värien vaikutuksista voidaan hyödyntää sisustussuunnittelijan työssä.
Kuva: pexels
2.Mitä väripsykologialla tarkoitetaan?
Värit eivät ole pelkästään visuaalisia elementtejä, vaan ne voivat vaikuttaa mielialaamme, ajatuksiimme ja siihen, miten koemme ympäristömme. Väripsykologia tutkii värien yhteyttä ihmisen tunteisiin, havaintoihin ja käyttäytymiseen. Värien avulla voidaan esimerkiksi luoda erilaisia tunnelmia, ohjata huomiota ja vaikuttaa siihen, millaisena ympäröivä tila koetaan.
Värien havaitseminen alkaa silmistä, mutta varsinainen värikokemus muodostuu aivoissa. Värin kokemiseen vaikuttaa itse värisävyn lisäksi muun muassa sen vaaleus, tummuus ja kylläisyys sekä ympäröivä valaistus ja muut värit. Tämän vuoksi sama väri voi näyttää ja tuntua erilaiselta eri ympäristöissä. Sisätiloissa väriä ei siis voida tarkastella täysin erillään muusta ympäristöstä.
Värien kokeminen on myös yksilöllistä. Siihen vaikuttavat esimerkiksi kulttuuri, henkilökohtaiset kokemukset, muistot, mieltymykset ja tilanne, jossa väri nähdään. Tämän vuoksi ei voida yksiselitteisesti sanoa, että tietty väri aiheuttaisi kaikissa ihmisissä saman tunteen. Esimerkiksi punainen voi yhdessä tilanteessa viestiä vaarasta ja toisessa rakkaudesta, lämmöstä tai juhlan tunnelmasta.
Sisustussuunnittelijan näkökulmasta väripsykologia tarjoaa tietoa, jota voidaan hyödyntää tilojen suunnittelussa. Värivalintoja ei kuitenkaan kannata perustaa ainoastaan yleisiin käsityksiin yksittäisten värien vaikutuksista. Huomioon on otettava myös tilan käyttötarkoitus, valaistus, materiaalit, muut värit sekä ennen kaikkea tilan käyttäjät. Onnistunut värisuunnittelu muodostuu näiden tekijöiden kokonaisuudesta.
3. Värit ja mieliala
Väreillä on vahva yhteys tunteisiin ja mielikuviin. Jo pelkästään tilan värimaailma voi vaikuttaa siihen, koemmeko ympäristön rauhalliseksi, energiseksi, lämpimäksi tai jopa levottomaksi. Värin sävyn lisäksi sen vaaleudella ja kylläisyydellä on merkitystä. Vaaleat värit yhdistetään usein positiivisempiin tunteisiin, kun taas tummat sävyt voivat luoda voimakkaamman ja vakavamman tunnelman.
Lämpimät värit, kuten punainen, oranssi ja keltainen, yhdistetään usein korkeampaan vireystilaan. Punainen voi herättää voimakkaita tunteita, kuten intohimoa, innostusta tai vihaa. Keltainen ja oranssi puolestaan yhdistetään usein iloon, energisyyteen ja positiivisiin tunteisiin. Sisustuksessa lämpimät värit voivat tehdä tilasta eläväisen ja kutsuvan, mutta voimakkaina ja suurina pintoina niiden vaikutelma voi olla myös hyvin hallitseva.
Viileät värit, kuten sininen ja vihreä, yhdistetään useammin matalampaan vireystilaan sekä rauhallisuuden ja rentoutumisen kaltaisiin tunteisiin. Tämän vuoksi niitä voidaan hyödyntää tiloissa, joihin halutaan luoda rauhallinen tunnelma. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että esimerkiksi sininen tekisi automaattisesti jokaisesta tilasta rauhoittavan. Siniseen on tutkimuksissa yhdistetty myös esimerkiksi surullisuutta, mikä osoittaa hyvin sen, ettei yhdellä värillä ole vain yhtä psykologista merkitystä.
Myös värin voimakkuus vaikuttaa sen herättämään tunnelmaan. Kirkkaat ja kylläiset värit yhdistetään usein voimakkaampaan vireyteen, kun taas hillitymmät sävyt voivat luoda rauhallisemman vaikutelman. Sisustussuunnittelussa onkin tärkeää miettiä yksittäisen värin lisäksi sitä, kuinka paljon väriä käytetään, kuinka voimakas sävy on ja millaisten muiden värien ja materiaalien kanssa se yhdistetään.
Värien ja mielialan välinen yhteys ei siis ole aivan niin yksinkertainen kuin esimerkiksi ajatus siitä, että sininen rauhoittaa ja punainen piristää. Tutkimuksissa on löydetty toistuvia yhteyksiä värien ja tiettyjen tunteiden välillä, mutta värin kokemiseen vaikuttavat monet tekijät. Sisustussuunnittelijalle väripsykologia voikin toimia suunnittelun tukena, mutta värivalinnat tulisi aina suhteuttaa tilan käyttötarkoitukseen ja käyttäjiin.
Kuva: pexels
3.1. Värien erilaiset vaikutukset
Eri väreihin liitetään erilaisia tunteita ja mielikuvia, joita voidaan hyödyntää myös sisustussuunnittelussa. Punainen on voimakas ja aktivoiva väri, johon yhdistetään esimerkiksi energiaa, intohimoa ja rakkautta, mutta myös vihaa ja aggressiivisuutta. Sisustuksessa punainen kiinnittää helposti huomion, minkä vuoksi jo pienikin määrä sitä voi vaikuttaa tilan tunnelmaan.
Oranssi ja keltainen ovat lämpimiä värejä, jotka yhdistetään usein iloisuuteen, energisyyteen ja positiivisiin tunteisiin. Ne voivat tuoda sisätilaan lämpöä ja pirteyttä. Voimakkaina ja suurina pintoina lämpimät sävyt voivat kuitenkin tehdä tilan tunnelmasta hyvin aktiivisen.
Sininen ja vihreä yhdistetään puolestaan usein rauhallisuuteen ja matalampaan vireystilaan. Sininen voi luoda tilaan levollisen ja viileän vaikutelman, kun taas vihreä yhdistyy vahvasti luontoon ja voi tuoda sisustukseen luonnonläheistä tunnelmaa. Värit eivät kuitenkaan herätä ainoastaan positiivisia mielikuvia. Esimerkiksi sininen voidaan yhdistää myös surullisuuteen.
Violetti yhdistetään muun muassa voimakkuuteen ja arvokkuuteen, mutta sen herättämät tunteet vaihtelevat paljon. Vaaleanpunainen puolestaan yhdistetään tutkimuksissa usein positiivisiin tunteisiin, kuten rakkauteen, iloon ja hauskuuteen.
Myös valkoisella, harmaalla ja mustalla on psykologisia merkityksiä. Valkoinen yhdistetään usein positiivisiin ja rauhallisiin tunteisiin, kun taas harmaaseen ja mustaan liittyy enemmän negatiivisia mielleyhtymiä. Sisustuksessa neutraalit värit ovat kuitenkin hyvin yleisiä, eikä niiden vaikutusta voida päätellä pelkästään näistä mielleyhtymistä. Esimerkiksi musta voi toimia sisustuksessa voimakkaana kontrastina ja tehdä tilasta näyttävän.
Värien vaikutuksia tarkasteltaessa on tärkeää muistaa, ettei pelkkä värin nimi ratkaise sen vaikutusta. Vaalea sininen ja tumma sininen voivat luoda hyvin erilaisen tunnelman, aivan kuten murrettu punainen ja kirkas punainen. Sävy, vaaleus, värin voimakkuus, valaistus ja ympäröivät värit vaikuttavat yhdessä siihen, millaiseksi kokonaisuus muodostuu.
Kuva: pexels
4. Värit ja keskittyminen
Värien vaikutus ei rajoitu pelkästään mielialaan, vaan värit voivat olla yhteydessä myös vireystilaan, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen. Tämä tekee värien käytöstä kiinnostavan osan esimerkiksi työ-, opiskelu- ja koulutilojen suunnittelua. Keskittymistä tukevassa ympäristössä tavoitteena ei välttämättä ole mahdollisimman väritön tila, vaan tasapainoinen kokonaisuus, jossa värit eivät kuormita liikaa mutta ympäristö ei myöskään tunnu yksitoikkoiselta.
Sininen ja vihreä yhdistetään usein rauhallisuuteen ja matalampaan vireystilaan. Tämän vuoksi niitä voidaan hyödyntää työ- ja opiskelutiloissa, joissa tavoitteena on rauhallinen ja miellyttävä ympäristö. Yksittäisen värin ei kuitenkaan voida sanoa automaattisesti parantavan keskittymiskykyä.
Voimakkaat ja kylläiset värit puolestaan kiinnittävät helposti huomiota ja voivat tehdä ympäristöstä aktiivisemman tuntuisen. Esimerkiksi punaista, oranssia tai keltaista voidaan käyttää harkitusti tuomaan tilaan energiaa ja kiinnostavuutta. Keskittymistä vaativassa tilassa voimakkaiden värien suuri määrä voi kuitenkin viedä huomiota itse työskentelystä. Tämän vuoksi niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi pienempinä tehosteväreinä suurten pintojen sijaan.
Keskittymisen kannalta olennaista ei kuitenkaan ole löytää yhtä tiettyä ”keskittymisväriä”. Ihmiset reagoivat väreihin eri tavoin, ja myös tehtävän luonne, valaistus, värien voimakkuus sekä muu ympäristö vaikuttavat kokemukseen. Sisustussuunnittelussa värien tehtävänä onkin olla osa kokonaisuutta, joka tukee tilan käyttötarkoitusta ja siellä tapahtuvaa toimintaa.
5. Väri ja tilakokemus
Värit vaikuttavat tunteiden ja mielialan lisäksi siihen, miten hahmotamme ympäröivän tilan. Värivalinnoilla voidaan muuttaa tilan tunnelmaa ja saada sama huone tuntumaan esimerkiksi avarammalta, pienemmältä, korkeammalta tai matalammalta. Sisustussuunnittelussa väri onkin yksi keino vaikuttaa tilan kokemiseen ilman, että itse tilan rakenteita tarvitsee muuttaa.
Vaaleat sävyt heijastavat enemmän valoa ja voivat tehdä tilasta valoisan ja avaran tuntuisen. Tummat sävyt puolestaan imevät enemmän valoa ja voivat saada pinnat tuntumaan voimakkaammilta ja tilan suljetummalta tai intiimimmältä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pieni tila pitäisi aina maalata vaaleaksi. Tummilla väreillä voidaan tarkoituksellisesti luoda esimerkiksi tunnelmallinen ja suojaisa vaikutelma.
Myös lämpimät ja viileät sävyt vaikuttavat tilan kokemiseen. Lämpimät sävyt voivat tuntua tulevan lähemmäksi katsojaa, jolloin tila voi vaikuttaa tiiviimmältä ja lämpimämmältä. Viileät sävyt puolestaan voidaan kokea etääntyvinä, mikä voi vahvistaa avaruuden tunnetta. Näitä ominaisuuksia voidaan hyödyntää esimerkiksi pitkän tai kapean huoneen mittasuhteiden tasapainottamisessa.
Värin sijoittamisella voidaan lisäksi vaikuttaa siihen, miten huoneen mittasuhteet koetaan. Tumma katto voi saada korkean tilan tuntumaan matalammalta ja intiimimmältä, kun taas vaalea katto voi korostaa korkeuden tuntua. Tehosteseinällä voidaan puolestaan kiinnittää huomio tiettyyn osaan tilasta tai muuttaa käsitystä huoneen muodosta ja syvyydestä.
Värivalinnoissa on huomioitava myös luonnonvalo, keinovalaistus, materiaalit, kalusteet ja tilan koko. Värimalleja kannattaakin tarkastella suunniteltavassa tilassa ja erilaisissa valaistusolosuhteissa ennen lopullisten päätösten tekemistä.
Sisustussuunnittelijan näkökulmasta onnistunut värisuunnittelu ei siis tarkoita pelkästään kauniiden ja yhteensopivien sävyjen valitsemista. Värien avulla voidaan korostaa tilan parhaita ominaisuuksia, tasapainottaa mittasuhteita ja ennen kaikkea vaikuttaa siihen, miltä tilassa oleminen tuntuu.
Kuva: ChatGpt
6. Väripsykologia sisustussuunnittelijan työssä
Sisustussuunnittelijan työssä värien valinta on paljon muutakin kuin yhteensopivien ja kauniiden sävyjen löytämistä. Suunnittelijan on tärkeää miettiä, kenelle tila suunnitellaan, mihin sitä käytetään ja millainen tunnelma sinne halutaan luoda. Väripsykologia voi toimia yhtenä työkaluna näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Värien käyttötarkoitus vaihtelee tilan mukaan. Makuuhuoneessa voidaan tavoitella rauhallista ja levollista tunnelmaa, kun taas työtilassa värien tehtävänä voi olla keskittymisen ja sopivan vireystilan tukeminen. Ravintolassa tai liiketilassa väreillä voidaan puolestaan rakentaa vahvaa tunnelmaa ja tukea yrityksen visuaalista ilmettä. Sama värimaailma ei siis välttämättä toimi samalla tavalla kaikissa tiloissa.
Suunnittelijan tulee huomioida myös tilan käyttäjien henkilökohtaiset mieltymykset. Vaikka johonkin väriin liitettäisiin yleisesti tietynlaisia ominaisuuksia, asiakas voi kokea värin aivan eri tavalla omien kokemustensa ja mieltymystensä perusteella. Esimerkiksi yleisesti rauhallisena pidetty sävy ei välttämättä tunnu asiakkaasta miellyttävältä. Siksi asiakkaan kuunteleminen on tärkeä osa onnistunutta värisuunnittelua.
Värivalintoja tehdessä on huomioitava myös tilan muut ominaisuudet. Luonnonvalon määrä ja suunta, keinovalaistus, materiaalit, kalusteet sekä tilan koko vaikuttavat siihen, miltä värit lopulta näyttävät ja tuntuvat. Tämän vuoksi värimalleja kannattaa tarkastella suunniteltavassa tilassa eri vuorokaudenaikoina ennen lopullisten päätösten tekemistä.
Väripsykologiaa ei voida pitää tarkkana ohjekirjana, jonka avulla tietty väri tuottaisi aina tietynlaisen vaikutuksen. Sen sijaan se tarjoaa sisustussuunnittelijalle tietoa värien mahdollisista vaikutuksista ja auttaa tekemään perusteltuja suunnitteluratkaisuja. Parhaimmillaan onnistunut värisuunnittelu yhdistää tilan käyttötarkoituksen, käyttäjän tarpeet, valaistuksen ja visuaalisen kokonaisuuden tavalla, joka tukee sekä tilan toimivuutta että siellä viihtymistä.
7. Pohdinta ja johtopäätökset
Värit ovat paljon enemmän kuin sisustuksen visuaalinen elementti. Ne vaikuttavat tilan tunnelmaan, tilakokemukseen ja voivat olla yhteydessä myös ihmisen mielialaan ja vireystilaan. Tutkielmaa tehdessäni minulle on erityisesti korostunut se, ettei väripsykologia ole kuitenkaan niin yksinkertaista kuin usein ajatellaan. Ei voida suoraan sanoa, että sininen aina rauhoittaa tai punainen tekee ihmisestä energisen, sillä värien kokemiseen vaikuttavat monet eri tekijät.
Värin sävy, vaaleus ja voimakkuus sekä valaistus ja ympäröivät materiaalit vaikuttavat siihen, millaisena väri lopulta koetaan. Lisäksi ihmisten henkilökohtaiset mieltymykset, kokemukset ja kulttuuritausta voivat muuttaa väriin liittyviä tunteita ja mielikuvia. Sama väri voi siis herättää kahdessa ihmisessä hyvin erilaisia tuntemuksia.
Sisustussuunnittelijan näkökulmasta juuri tämä tekee värien käytöstä sekä haastavaa että kiinnostavaa. Väripsykologia antaa suunnittelijalle hyödyllistä tietoa ja auttaa ymmärtämään värivalintojen mahdollisia vaikutuksia, mutta sitä ei tulisi käyttää valmiina sääntökirjana. Suunnittelijan tehtävänä on yhdistää tämä tieto asiakkaan toiveisiin, tilan käyttötarkoitukseen, valaistukseen ja muuhun sisustukseen.
Tutkielman perusteella ajattelen, että onnistunut värisuunnittelu syntyy ennen kaikkea kokonaisuuden ymmärtämisestä. Väri, joka toimii yhdessä tilassa, ei välttämättä toimi toisessa. Sisustussuunnittelijan onkin tärkeää pohtia pelkän värin ulkonäön lisäksi sitä, millaisen kokemuksen sillä halutaan tilan käyttäjälle luoda.
Värien psykologisten vaikutusten ymmärtäminen antaa sisustussuunnittelijalle yhden työkalun lisää suunnitteluun. Kun värivalinnat tehdään harkiten ja tilan käyttäjät huomioiden, väreillä voidaan rakentaa ympäristöjä, jotka eivät ainoastaan näytä hyvältä, vaan myös tuntuvat hyvältä.
Tässä kohdassa kolahti ajatus siitä, kuinka ihmisillä on tarve toimia johdonmukaisesti omien aikaisempien päätöstensä ja ajatustensa kanssa. Joskus tämä voi mennä jopa niin pitkälle, että pidetään kiinni omasta päätöksestä, vaikka myöhemmin huomattaisiin sen olleen väärä. Tämä herätti ajatuksia siitä, kuinka tärkeää olisi osata myös muuttaa omaa toimintatapaa, jos huomaa sen olevan huono.
36 Viritä antennisi asiakkaan aallonpituudelle
Tässä kohdassa kolahti erityisesti ajatus siitä, että asiakkaan kanssa ei tarvitse olla samanlainen tai pitää samoista asioista. Tärkeämpää on löytää yhteinen sävel ja saada asiakas tuntemaan olonsa mukavaksi. Tämä tuntuu erityisen tärkeältä sisustusalan kannalta, koska suunnittelijan täytyy osata kuunnella asiakasta ja ymmärtää tämän toiveita, vaikka ne eivät vastaisi omia mieltymyksiä. Suunnittelijan tehtävä on kuitenkin tehdä asiakkaan näköinen tila, ei omaa unelmakotiaan.
37 Mukava myy mulkkua paremmin
Tässä kohdassa kolahti ajatus siitä, että asiantuntijuus ei yksin riitä, vaan myös asiakkaan kohtaamisella on suuri merkitys. Asiakkaan pitäisi tuntea olonsa mukavaksi ja luottavaiseksi asioidessaan asiantuntijan kanssa. Sisustusalan näkökulmasta tämä on mielestäni tärkeää, koska asiakkaan täytyy pystyä kertomaan suunnittelijalle avoimesti omista toiveistaan, tarpeistaan ja elämäntavastaan. Hyvä asiakassuhde voi vaikuttaa paljon siihen, millaiseksi yhteistyö muodostuu.
Kohta, joka ei kolahtanut:
42 Esitä vaikeasti tavoiteltavaa
Tässä kohdassa käsitellään ajatusta siitä, että mitä vaikeammin tavoiteltavana jokin asia tai palvelu näyttäytyy, sitä halutummaksi se voi muuttua. Ymmärrän, miksi tällainen markkinointikeino voi toimia, mutta itse en kokenut sitä omakseni. En haluaisi esimerkiksi tarkoituksella tehdä itsestäni vaikeasti tavoitettavaa tai luoda asiakkaalle tunnetta siitä, että palvelua on vaikea saada. Itse pitäisin tärkeämpänä hyvää asiakaspalvelua, saavutettavuutta ja luottamuksen rakentamista asiakkaan kanssa.
