Tässä kolahti eniten se ajatus, miten me ihmiset yleensä itsearvioimme itsemme usein liian yläkanttiin koska tykkäämme valehdella ja tavallaan manipuloida omia aivoja, jotta voimme uskotella itseämme tavallaan parempana kuin “keskitasona”.
34 Asiakkaasi muistaa, miten vähään tyydyit viimeksi.
“Johdonmukaisuuden periaatteen mukaisesti olet juuri niin hyvä kuin hintalappusi kertoo. Välttelet yllätyksiä. Valitset jopa aavistuksen ankean, tasapaksun vaihtoehdon mielummin kuin jatkuvan vuoristoradan – vaikka yllätykset olisivat toisinaan myönteisiäkin.”
Tämä herätti ajatuksen esimerkiksi siitä, kuinka helposti ihmiset hyväksyvät minkä tahansa saaman tarjouksen jostakin myytävästä tuotteesta tai palvelusta vaikka se ääritilanteissa olisi jopa suuresti aliarvioitu pyyntihinnasta koska hyväksymme mieluummin helpomman ja nopean rahan heti, kun jäämme odottelemaan parempaa.
46 Viihde hakkaa järkipuheet 10-0
Tässä kappaleessa kolahti se, kuinka ihmiset kokevat yksilöiden tarinat enemmän vetoavana kuin valtavat monia tuhansia ihmisiä koskevat tarinat koska he jotenkin voivat asettua ja tuntea enemmän empatiaa yksittäistä henkilöä kohden.
Kohta joka ei kolahtanut:
40 Ota pari askelta etäisyyttä
Olen samaa mieltä siinä että ihmisten kannattaa etenkin asiakastilanteessa etsiä yhteisiä puheenaiheita liittyen mihin vain oli se sitten kouluihin, aikaisempiin työpaikkoihin tai ylipäätään yhteiseen historiaan liittyen. Asiakkaan kanssa pitää jakaa ideoita ja tulla yhteisiin ratkaisuihin mutta mitä en ymmärrä tässä kappaleessa ja missä olen eri mieltä on: “Etäisyydenpito, jotta säilytät auktoriteettisi.” Sillä en itse haluaisi tuottaa asiakkaalleni sellaista mielikuvaa ettenkö olisi kiinnostunut tai ettenkö välittäisi jutuista mitä hän kertoo. Väitän että minun ja asiakkaan yhteistyökyky pysyisi parempana näin.
Sisustuksessa on paljon erilaisia tyylejä ja tapoja toteuttaa omaa näkemystä. Toiset viihtyvät rauhallisessa ja pelkistetyssä ympäristössä, jossa tavaroita ja värejä on vähän. Toiset taas pitävät runsaudesta, voimakkaista väreistä, erilaisista kuoseista ja siitä, että kodissa näkyy paljon persoonallisia esineitä. Näitä kahta erilaista tapaa sisustaa voidaan kuvata minimalismin ja maksimalismin kautta.
Minimalismissa ajatuksena on usein se, että vähemmän on enemmän. Tilassa pyritään selkeyteen ja rauhallisuuteen, eikä ylimääräisiä esineitä tai koristeita välttämättä tarvita. Maksimalismissa lähtökohta on lähes päinvastainen. Siinä erilaisia värejä, materiaaleja, kuvioita, muotoja ja esineitä voidaan yhdistää rohkeasti. Tavoitteena voi olla persoonallinen ja kiinnostava tila, jossa erilaiset yksityiskohdat muodostavat yhdessä kokonaisuuden.
Minimalismin ja maksimalismin vertailu on kiinnostavaa, koska molemmat pyrkivät omalla tavallaan luomaan viihtyisän ja toimivan tilan. Se, mikä tuntuu yhdestä ihmisestä rauhalliselta ja kauniilta voi toisesta tuntua tyhjältä tai persoonattomalta. Vastaavasti runsas ja värikäs tila voi toiselle olla inspiroiva ja kodikas mutta toiselle liian levoton.
Minimalismi
Minimalismi on sisustustyyli, jossa pyritään pelkistettyyn ja selkeään kokonaisuuteen. Tilan suunnittelussa ei välttämättä ole paljon huonekaluja tai koriste-esineitä, vaan jokaisella valinnalla on oma tarkoituksensa. Minimalistisessa sisustuksessa huomio kiinnittyy helposti tilan mittasuhteisiin, materiaaleihin, valaistukseen ja yksityiskohtiin, koska ympärillä ei ole paljon muuta viemässä huomiota.
Minimalistisessa sisustuksessa käytetään usein vaaleita ja neutraaleja sävyjä, kuten valkoista, beigeä, harmaata ja luonnollisia puunsävyjä. Myös mustaa voidaan käyttää tuomaan kontrastia. Värien vähäisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tilan pitäisi olla tylsä. Erilaiset materiaalit ja pinnat voivat tuoda tilaan paljon mielenkiintoa. Esimerkiksi puu ja kivi voivat muodostaa yhdessä rauhallisen mutta samalla lämminhenkisen kokonaisuuden.
Minimalismissa myös tyhjällä tilalla on merkitystä. Kaikkea tilaa ei tarvitse täyttää huonekaluilla tai koristeilla. Tyhjä seinäpinta tai avoin lattiatila voi auttaa tekemään tilasta avaramman ja rauhallisemman. Sisustussuunnittelussa tämä on mielestäni tärkeä huomio, koska joskus suunnittelussa voi tulla helposti tunne, että tyhjää tilaa pitäisi aina jotenkin täyttää.
Minimalistisen tilan suunnittelu ei kuitenkaan ole välttämättä helppoa. Kun elementtejä on vähän, niiden mittasuhteet ja sijoittelu korostuvat. Jos esimerkiksi huonekalu on väärän kokoinen suhteessa tilaan, se voi vaikuttaa koko kokonaisuuteen. Myös valaistuksella on suuri merkitys. Pelkistetty tila voi näyttää hyvin erilaiselta luonnonvalossa kuin iltavalaistuksessa.
Minimalismin vahvuutena voidaan pitää myös sitä, että se voi tehdä tilasta helposti muunneltavan. Kun ympärillä ei ole paljon tavaraa, tilan käyttötarkoitusta tai ilmettä voidaan muuttaa pienilläkin muutoksilla. Toisaalta liian pitkälle viety minimalismi voi tehdä kodista persoonattoman. Jos kaikki värit, esineet ja materiaalit ovat hyvin neutraaleja, voi olla vaikeaa nähdä, kuka tilassa oikeastaan asuu.
Maksimalismi on monella tavalla minimalismin vastakohta. Siinä tilaan voidaan tuoda paljon värejä, kuoseja, materiaaleja, taidetta ja erilaisia esineitä. Maksimalistisessa sisustuksessa ei tarvitse pelätä sitä, että tilassa olisi liikaa katseltavaa. Päinvastoin runsautta voidaan käyttää tietoisesti osana suunnittelua.
Maksimalistinen sisustus voi sisältää esimerkiksi voimakkaita seinävärejä, kuviollisia tapetteja, erilaisia tekstiilejä, taidetta, kasveja ja vanhoja tai uusia huonekaluja. Erilaisia tyylejä voidaan myös yhdistää. Modernin sohvan rinnalla voi olla vanha puinen lipasto tai kirpputorilta löytynyt persoonallinen tuoli. Tällaiset yhdistelmät voivat tehdä tilasta kiinnostavan ja henkilökohtaisen.
Maksimalismissa tärkeää on kerroksellisuus. Tila rakentuu useista erilaisista elementeistä, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaiken pitäisi olla sattumanvaraista. Myös runsas sisustus tarvitsee jonkinlaisen suunnitelman. Värit, materiaalit ja muodot täytyy saada toimimaan keskenään, jotta lopputulos ei tunnu sekavalta.
Maksimalismissa pidän erityisesti siitä, että se antaa paljon mahdollisuuksia persoonallisuudelle. Kodissa voi näkyä taidetta, kirjoja, perittyjä huonekaluja ja muita esineitä, joilla on omistajalleen merkitystä. Sisustus ei tällöin ole vain visuaalinen kokonaisuus, vaan se voi kertoa jotain siellä asuvasta ihmisestä ja hänen elämästään.
Maksimalismin haasteena voi puolestaan olla tasapainon löytäminen. Jos erilaisia värejä, kuvioita ja materiaaleja käytetään liikaa ilman yhteistä ajatusta, tila voi tuntua raskaalta tai levottomalta. Sisustussuunnittelijan tehtäväksi voi muodostua se, että runsaudesta huolimatta tilaan luodaan jonkinlainen visuaalinen järjestys.
Kuva: Loredana Gengler @well.homed
Minimalismin ja maksimalismin vertailu
Minimalismi ja maksimalismi näyttävät ensi silmäyksellä hyvin erilaisilta. Minimalismissa pyritään vähentämään ja yksinkertaistamaan, kun taas maksimalismissa voidaan lisätä ja yhdistellä. Toinen korostaa tyhjää tilaa ja toinen täyttää sitä. Tästä huolimatta molemmilla voidaan päästä hyvin onnistuneeseen sisustukseen.
Molemmissa tyyleissä suunnittelun kokonaisuus on tärkeä. Minimalistisessa tilassa pienetkin yksityiskohdat huomataan, kun taas maksimalistisessa tilassa huomio kiinnittyy helposti värien, kuvioiden ja esineiden välisiin suhteisiin. Molemmissa tapauksissa suunnittelijan täytyy ymmärtää esimerkiksi värejä, mittasuhteita, materiaaleja ja valaistusta. Eroja löytyy kuitenkin erityisesti siinä, kuinka paljon visuaalista informaatiota tila sisältää. Minimalismi pyrkii vähentämään sitä, kun taas maksimalismi hyväksyy ja jopa korostaa runsautta. Näin ollen myös tilan tunnelma voi muodostua erilaiseksi. Minimalistinen tila voi tuntua rauhalliselta, selkeältä ja avaralta. Maksimalistinen tila voi puolestaan tuntua energiseltä, lämpimältä ja persoonalliselta.
Mielestäni on kuitenkin kiinnostavaa ajatella, ettei ihmisen tarvitse valita pelkästään toista näistä tyyleistä. Sisustuksessa voidaan käyttää minimalismin ja maksimalismin piirteitä samassa tilassa. Esimerkiksi muuten pelkistettyyn olohuoneeseen voidaan tuoda yksi suuri ja näyttävä taideteos tai värikäs nojatuoli. Toisaalta runsaasti sisustetussa huoneessa voidaan jättää osa seinästä tai lattiasta tarkoituksella tyhjäksi.
Tämä osoittaa, ettei hyvä sisustussuunnittelu välttämättä tarkoita tietyn tyylin täydellistä noudattamista. Tärkeämpää voi olla se, miten eri elementit toimivat yhdessä ja palvelevat tilan käyttäjää.
Kuvat: Nikolas Koenig/Otto (Minimalismi) Max Vadukal (Maksimalismi)
Sisustussuunnittelijan näkökulma
Sisustussuunnittelijan näkökulmasta minimalismin ja maksimalismin vertailussa kiinnostavinta on mielestäni se, ettei suunnittelua pitäisi tehdä pelkästään ulkonäön perusteella. Tila on aina tarkoitettu jollekin käyttäjälle, joten suunnittelussa täytyy ottaa huomioon myös hänen tarpeensa ja elämäntapansa.
Jos asiakas pitää rauhallisesta ympäristöstä eikä halua paljon tavaraa ympärilleen, minimalistinen lähestymistapa voi sopia hänelle hyvin. Jos taas asiakas haluaa ympärilleen värejä, kirjoja, taidetta ja muistoja, maksimalistisempi suunnittelu voi olla luontevampi ratkaisu. Suunnittelijan tehtävänä ei mielestäni ole päättää asiakkaan puolesta, mikä on kaunista, vaan auttaa löytämään ratkaisu, joka sopii sekä tilaan että käyttäjään.
Myös tilan käyttötarkoitus vaikuttaa siihen, kumpaa lähestymistapaa voidaan käyttää. Esimerkiksi työtilassa selkeys ja hyvä järjestys voivat olla tärkeitä keskittymisen kannalta. Olohuoneessa puolestaan voidaan haluta enemmän lämpöä ja persoonallisuutta. Samassa kodissa voi siis olla sekä minimalistisia että maksimalistisia tiloja.
Sisustussuunnittelijan kannalta tärkeää on myös huomioida tilan mittakaava. Pieneen asuntoon erittäin runsas sisustus voi helposti tehdä tilasta ahtaan tuntuisen. Toisaalta liian pelkistetty sisustus voi saada suuren tilan tuntumaan kylmältä. Suunnittelussa täytyykin miettiä, millainen määrä kalusteita, värejä ja materiaaleja sopii juuri kyseiseen tilaan.
Pohdinta ja johtopäätökset
Minimalismi ja maksimalismi edustavat kahta hyvin erilaista tapaa lähestyä sisustusta. Minimalismissa korostuvat selkeys, vähäisyys ja rauhallisuus, kun taas maksimalismissa tärkeässä asemassa ovat runsaus, värit, kuosit ja persoonallisuus. Vaikka tyylit vaikuttavat vastakkaisilta, niiden tavoitteissa on myös paljon samaa. Molemmissa pyritään luomaan tila, jossa käyttäjä viihtyy ja jossa estetiikka ja toiminnallisuus toimivat yhdessä.
Mielestäni kiinnostavinta ei lopulta olekaan se, kumpi tyyli on parempi. Hyvä sisustussuunnittelu ei voi perustua siihen, että kaikille ihmisille sopisi sama tyyli. Ihmisillä on erilaisia tarpeita, mieltymyksiä ja elämäntapoja, ja nämä pitäisi ottaa suunnittelussa huomioon.
Minimalismi voi parhaimmillaan tuoda tilaan rauhaa ja selkeyttä, mutta liian pitkälle vietynä se voi tuntua persoonattomalta. Maksimalismi taas voi tehdä tilasta elävän ja henkilökohtaisen, mutta liiallinen runsaus voi heikentää tilan toimivuutta. Molemmissa tyyleissä tärkeää onkin tasapaino.
Sisustusalan opiskelijana ajattelen, että minimalismin ja maksimalismin välinen vastakkainasettelu antaa hyvän esimerkin siitä, kuinka sisustussuunnittelussa ei ole yhtä oikeaa ratkaisua. Suunnittelijan tehtävänä on ymmärtää tilaa, sen käyttäjää ja näiden välistä suhdetta. Joskus paras ratkaisu voi olla hyvin pelkistetty ja joskus taas rohkea ja runsas. Usein kiinnostavin lopputulos voi kuitenkin löytyä näiden kahden ääripään väliltä.
Lopulta kysymys ei ehkä olekaan siitä, onko vähemmän vai enemmän parempi. Olennaisempaa on, mitä tilalla halutaan sanoa, kenelle se on suunniteltu ja miltä siellä halutaan tuntua. Juuri näiden asioiden yhdistäminen tekee sisustussuunnittelusta muutakin kuin pelkkää kauniiden esineiden sijoittelua.
“INTJ-tyyppinä (Arkkitehti) omaat harvinaisen yhdistelmän visionäärisyyttä ja käytännönläheisyyttä. Analyyttinen mielesi pyrkii jatkuvasti ymmärtämään ympäröivää maailmaa, ja sinua ajaa kyltymätön uteliaisuus sekä halu parantaa järjestelmiä ja ideoita. Lähestyt elämää strategisella asenteella, aina askel edellä ja erilaisia vaihtoehtoja suunnitellen. Itsenäinen luonteesi on yksi määrittävimmistä ominaisuuksistasi. Arvostat autonomiaasi ja työskentelet mieluiten yksin, luottaen ylitse muun omaan arviointikykyysi ja taitoihisi. Tällainen taso itseluottamusta yhdistettynä älylliseen kyvykkyyteesi mahdollistaa sen, että pystyt tarttumaan monimutkaisiin ongelmiin itsevarmuudella ja innovoiden.”
16Personalities testin mukaan vahvuuksiini kuuluu: “Innovatiivinen ajattelutapa, pyrkimys jatkuvaan kehittymiseen sekä kyky hahmottaa kokonaisuuksia”
Sisustussuunnittelijan työssä tarvitaan analyyttistä ja innovatiivista ajattelua sekä suunnittelua. Esim. Kokonaisuuksien hahmottamista, selkeitä konsepteja ja toimivia tilaratkaisuita. Tilankäytön yhdistäminen vaatii sekä luovuutta että loogista ajattelua.
Itsenäinen työskentely sopii enemmän INTJ- tyypeille. Tämä on hyvä itsenäisessä suunnittelutyössä mutta jos katsoo suurempaa kuvaa alalta niin sisustussuunnittelu ei kuitenkaan ole täysin itsenäistä työtä vaan siihen kuuluu myös paljon yhteistyötä eri ihmisten kanssa.
Jatkuvaan kehittymiseen näen itseni pyrkivän jatkuvasti. Koen myös itseni aktiivisesti etsivän uusia ideoita ja syventämään tietämystäni haluamalla oppia uusia menetelmiä ja ylipäätään tekemällä parempia ratkaisuja asiassa kun asiassa.
“Vaikka rationaalinen lähestymistapasi elämään palvelee sinua hyvin monissa tilanteissa, se voi toisinaan aiheuttaa haasteita henkilökohtaisissa suhteissasi. Saatat pitää tunteiden ilmaisua ja sosiaalisia hienouksia hämmentävinä tai tarpeettomina, ja suosit suoraa kommunikaatiota ja johdonmukaisia keskusteluja. Tämä taipumus voi saada sinut vaikuttamaan etäiseltä tai välinpitämättömältä muiden silmissä, vaikka välittäisitkin. Olet kyltymätön tiedonjanon ja kehittymisen suhteen. Omaat korkeat standardit sekä itsesi että muiden suhteen, ja pyrit kaikilla elämän osa-alueilla tehokkuuteen. Tällainen täydellisyyden tavoittelu voi olla sekä vahvuus että heikkous, sillä se ajaa sinut saavuttamaan suuria asioita, mutta voi myös johtaa stressiin ja loppuunpalamiseen, jos sitä ei hallita huolellisesti.”
Omat kovat vaatimukset tuo esille haasteita sillä vaikka yleensä pyrin tekemään asioita tehokkaasti on kuitenkin joskus haastavaa pysähtyä hetkeksi ja ajatella omaa kädenjälkeä koska en osaa tyytyä siihen mitä olen tehnyt ja haluan jatkuvasti löytää jotain pientä jota parantaa joka tulee esiin jonkinlaisena perfektionismina.
Testin mukaan heikkouksiini myös kuuluu: “Verkostoituminen on epämiellyttävää; välttelet itsesi esille tuomista ja uusien kontaktien luomista, mikä voi estää urasi etenemistä ja piilottaa todellisen arvosi.”
Tämä on mielestäni vähän ristiriitaista sillä vaikka olen enemmän introvertti kuin ekstrovertti pystyn silti halutessani tuomaan itseäni esille tilanteessa kun tilanteessa sekä luomaan uusia kontakteja. Tavallaan olen vain aluksi introvertti kunnes minuun tutustuu paremmin. Koen että tarvitsen ympärilleni ihmisiä jotka jakavat samantapaisia piirteitä ja jotka ovat tunteellisella tasolla viisaita jotta voin olla täysin oma itseni. Toki, tämä tuo esiin mahdollisia haasteita sisustussuunnittelijan työssä sillä, kuten aikaisemmin mainitsin sisustajat tekee yhteistyötä monien ihmisten kanssa.
