Kokosin julkiasuun kuvat sisustusprojekteistani ja järjestelin ne valmiiseen pohjaan, jonka Harri lähetti minulle. Kiinnitin erityistä huomiota tekstin ja kuvien asetteluun. Lopuksi julkaisin työn ja loin linkin, jonka jaoin tänne. Issuun käyttö ei ollut kovin vaikeaa, kun oppii käyttää sitä. Lisäsin mukaan kissakuvia, koska muita kuvia ei ollut saatavilla ja mielestäni ne ovat hauskoja.
Valon merkitys sisustuksessa
Valolla on suuri merkitys sisustussuunnittelussa, sillä se tuo esiin joko huonoja tai hyviä kohtia sisustuksessa. Valo vaikuttaa vahvasti myös tunnelmaan ja huoneen lähestyttävyyteen.
Luonnonvalo pitää huomioida suunnittelussa sillä sen tulo suuntaan et voi paljon vaikuttaa, joten pitää miettiä mihin se osuu ja mitä se ehostaa. Pitää ottaa myös huomioon vuodenajat ja ilmansuunta, sillä ne vaikuttavat luonnonvalon määrään ja siihen mihin aikaan valoa on eniten tai vähiten. Jos huoneessa on isot ikkunat Itään päin, auringon nousu näkyy aamulla ja paistaa sisään. Tämä pitää huomioida etenkin makuuhuoneessa, jos siellä on ikkuna itään päin, kannattaa siihen valita paksummat verhot, jos ei halua herätä auringon kanssa.
Jos suunniteltavassa huoneessa ei ole ikkunaa, josta tulisi luonnon valoa sisään, tai valoa tulee pienesti muualta, niin sinne on lisättävä isompi valon lähde, kuin toiseen samankokoiseen huoneeseen, johon tulee enemmän valoa huoneen ulkopuolelta. Valaistusta voi myös lisätä pienillä valaisimilla, kuten lukuvaloilla tai tunnelmavaloilla.
Valon lämpötilalla on suuri merkitys huoneen tunnelmaan. Lämmin valo sopii hyvin oleskelutiloihin, kun taas kylmempi valo sopii paremmin työtiloihin, kuten keittiöön ja toimistoon. Lämmin valo tuo useammin rauhallisemman tunnelman, kuin kylmempi. Tämän takia makuuhuoneisiin asennetaan yleisimmin lämmin valo.
Pitää kuitenkin muistaa, että valon vari vaikuttaa ympäristöönsä. Jos huoneeseen asennetaan 6500K valo tämä valaisee huoneen kirkkaan valkoisella, saavan valkoiset seinät näyttämään pienesti siniseltä. Kun taas lämmin valo 2700K saisi valkoiset seinät näyttämään pienesti kellertäviltä.
Jos huoneeseen sen sijaan asennetaan luonnoton valo, kuten punainen se värjää ympäristössään kaiken punaisen sävyiseksi.
Valonlähteen koolla on myös väliä. Pieneen huoneeseen kelpaa pieni valaisin, mutta isoon huoneeseen voi tarvita useamman valaisimen. Valaisimien paikka pitää myös harkita tarkkaan, koska jokainen valo luo varjoja ja varjot voivat piilottaa jotain mitä haluaisi esille. Valolla voi myös tuoda esille asioita, kuten kukka-asetelmia tai keräily tavaroita.
Valolla on suuri merkitys sisustuksessa ja kodin mukavuudessa. Tämän takia se on tärkeä huomiodia alusta loppuun asti suunnittelussa.
Linkit:
https://i.pinimg.com/736x/7a/c4/8a/7ac48af9cde8a11c5d4baed82da1e239.jpg
https://i.pinimg.com/736x/3c/16/86/3c1686844511c709572d6aa243573ea7.jpg
Tuotteistajan taskuraamattu
Tätä taskuraamattua lukiessa muutamissa kohdissa nousi kyllä niskakarvat pystyyn ja halusin haastaa sitä, meni hetki ajatellen luenko sitä jotenkin väärin vai miksen löytänyt joistain paikoista muuta, kun ajatuksia asiakkaan alistamisesta auktoriteetillä pisteeseen, missä asiakkaalla melkein ei saisi olla mielipidettä, mutta hypätään tähän syvemmin seuraavassa.
tässä 4 kohtaa jotka jäivät mieleen.
1:
3. varo kameleonttia
”Jos päätät jo etukäteen, että asiakas on huono, ennakkoluulosi saattaa muuttua todeksi”
Tässä oli tosi hyvä sanoma. Tilanteesta riippumatta, on asiakas sitten tullut pajalla tai markkinoilla vastaan, ainoa ulkopuolinen tekijä joka on vaikuttanut asiakaspalveluun on asiakkaan likaisuus. Nyt ole kyse siitä että raksa-ukko on tullut tummilla sormilla koskettelemaan hopeakoruja, se on minun työni ne putsata kuitenkin, vaan likaisella niin, että et päästäisi vieraaksesi kahvipöytään.
Muuten ulkopuolisilla tekijöillä ei ole ollut henkilökohtaisesti mitään vaikutusta omaan toimintaani, on kyse ollut sitten henkilöistä jotka näyttävät normaaleilta arjen sankareilta, tai korkeamman tason frakkihartioilta. Kummallakin on aivan yhtä oikeus saada korkean tason palvelua.
2:
8. Jämäkkä ehdotus poistaa ostajalta riskin tunteen
”Tuotteistajan ehdotus ohjaa asiakasta enemmän kuin uskoisi. Ihmiset ovat usein lähes voimattomia, jos joku on miettinyt, muotoillut ja karsinut ehdotuksensa huolellisesti etukäteen’
”Jos haluat valtaa, ota aloite”
Oma näkemykseni on ”tieto on valtaa”.
On jotenkin erikoista lukea ”olet vahvoilla, kun itse valitset puheenaiheet myyntitilanteissa. Asiakas joutuu erikseen näkemään vaivaa kumotakseen väitteesi”
Toki kyse voi olla ammatinpuolesta, kun omani keskittyy toteuttamaan nimenomaan asiakkaan toivomuksia.
”Tuotteistajan kannattaa runnoa ajatuksiaan kirjalliseen muotoon”
Ei huono, tekniset piirrokset tuovat aina osana ammattitaitoa esiin, 1:1 piirrokset 2-3 eri näkökulmasta, ja siitä on helppo lähteä muokkaamaan asiakkaan mielihalujen mukaan.
Tykkään myös ajatuksesta ”konkreettinen näyttö”, jos vaikka olisi ihan fyysisenä esineenä 3 sormusta eri istutuksilla, millä voit näyttää asiakkaalle, että ”tämän minä osaan”, en näe, että siihen on silloin tarvetta ”kumota väitettä” osaamisesta tai laadun tekemisestä.
Mikään ei kuietenkaan tässäkään vaiheessä estä ottamasta asiakkaalta omia ideoita vastaan, ammattitaito puhuu siinä vaiheessa puolestaan voitko toteuttaa ne, mutta koskaan ei myydä ”ei oo”:ta, vaan pyritään löytämään vaihtoehtoinen ratkaisu kuten ”tilaamalla voin tehdä”, toki realistissa oman osaamisen rajoissa.
3:
11. Hyppäät vaikka junan alle, jos joku käskee
”Ihmiset haluavat tulla johdetuiksi. He tottelevat mielellään. Saatat kuvitella, ettei auktoriteeteilla ole sinuun mitään vaikutusta. Niinpä kiellät koko ilmiön- ikävä kyllä omaksi tappioksesi”
”Käske asiakastasi, se kannattaa. Jokainen meistä on oppinut lapseesta saakka, että auktoriteetteja (vanhempia, opettajia, johtajia jne.) on viisainta totella.”
En muuten käske.
En tiedä sitten onko tappioni se, että pidän oman pääni, enkä suostu kaikkeen mitä muut käskevät, mutta tähän mennessä on mennyt hyvin.
Asiakasta kohtaan olen huomannut auktoriteettini syntyvän luottamuksesta ja siitä ammattitaidosta, millä tuon asiat esiin, eikä mistään muusta. Osaan luoda itseni asiakkaan tilaan, ja nähdä hänen tarpeensa tilanteessa. Ystävällisyys, lempeys, into/palo, jämäkkä ammattitieto ja taito ovat olleet kovin ässä hihassani.
Tässä luvussa oli ihan ääripään vertauksia auktoriteeteista, sähkö shokeista liikenne valoihin, voisin tästä antaa oman näkemykseni, mutta se ei liittyisi asiakaspalveluun millään tapaa.
Eli ei, en hyppää sinun junan allesi, voin toki antaa vauhtia.
4:
12. Jos et ole mitään tai kukaan, sinua ei kuunnella
”Jo antiikin kreikkalaiset oivalsivat, että puhujan persoona ratkaisee, miten tehokkaasti hänen sanomansa menee perille. Ennestään tuntemattoman asiantuntija on tärekää todistaa aluksi, mistä hänen auktoriteettinsä kumpuaa”
Tämä oli hyvä, persoona ratkaisee. Kaikkia niitä puhujia joita olenkin kuunnellut, niin heidän intonsa aiheeseen, tietämys, ja ulosanti vaikuttaa juuri siihen, miten yleisö hyppää mukaan.
”Passion, Passion, Passion” on hyvä luokseen vetäjä, mutta tässäkin puhutaan auktoriteetista. Aiemmin mainitsin into/palo = passion.
”Sillä on vain vähän merkitystä, miten oikeassa olet. Lopulta maineesi ratkaisee sanomasi arvon”
Tämä lause on aivan super ärsyttävä siksi että se on niin vaivalloisen tosi.
Helpompi jonkun, jolla on mainetta, on tuoda mielipiteensä julki, ja ihailijoiden myötäillä.
Kasvotusten, riippuen aiheesta ja kaksin, kuka tietää, sillon tietämys ratkaisee.
Ensinnä, en lähde väittelemään mistään, mistä en tiedä mitään, mielummin otan aikaa sen tutkimiseen.
Mietin vähän vieläkin luinko tätä kirjaa jotenkin väärin, luin tai en, mutta tämä oli se kuva joka siitä, ja sen aiheista jäi. En ole kaikesta samaa mieltä, eikä se haittaa, meitä on moneksi.
Verkkojulkaisu
ISSUU
Ammattihistoria
1910-luvulla lavasteita alettiin maalaamisen sijaan rakentaa. Elokuvan tekijäjoukot kasvoivat, kun lavastukseen tarvittiin kuvanveistäjiä, puuseppiä ja arkkitehteja. WWI vuoksi elokuvatuotanto siirtyi Ranskasta Italiaan, Ruotsiin ja Amerikkaan. Näissä maissa myös sitten keksittiin hyödyntää rullia, eli nyt kameroita pystyttiin liikuttaa vapaammin. Kuviin saatiin enemmän syvyyttä erilaisilla lavastuskikoilla. pylväillä, avautuvilla ovilla ja porrassyvennyksillä. Elokuvien myötä rakennettuja lavasteita alettiin viedä luonnonmaisemiin ja samat lavasteet palvelivat useita elokuvia.
Yksi merkittävä lavastuksen suuntaus oli saksalainen ekspressionismi, joka kehittyi vastapainona historiallisten elokuvien kaavoille 20-luvulla. Lajin tunnetuin edustaja kauhuelokuva “Tohtori Caligarinkabinetti” Robert Wiene 1920. Elokuvan lavasteet ovat villi yhdistelmä kulmikkaasti ja epäsymmetrisesti maalattuja muotoja, joita voimakkaat valo- ja varjovaihtelut korostavat. Ekspressionismin myötä lavasteista tuli yhtä aktiivinen osa tarinaa kuin hahmot.
Varhaisimmat ekspressionistiset elokuvat saivat runsaasti vaikutteita ekspressionistisesta taiteesta, ja ne pyrkivät välittämään protagonistin, eli pääosan esittäjän mielentilan lavastuksen avulla. “Tohtori Caligarinkabinetti” jossa hullu päähenkilö kertoo oman näkemyksensä siitä, miten hän joutui mielisairaalaan. Elokuvan vääristyneet kadut ja rakennukset ovat päähenkilön oman sisäisen maailman heijastumia, ja elokuvan muut hahmot ovat maskeerauksen ja pukujen avulla visuaalisiksi symboleiksi. Elokuvan sairaalloisen kauhun ja ahdistuksen tunnelmasta tuli inspiraation lähde monille muille ekspressionistisille elokuville. Toinen versio “Golem” 1920, kauhuelokuva “Nosferatu” 1922 ja “Metropolis” 1927 kuvaavat sosiaalista romahdusta tai tutkivat ihmisluonnon synkkää kaksijakoisuutta ja sen kykyä hirvittävään pahuuteen.
Neuvostoliitossa että Yhdysvalloissa lavastajat ja kuvasuunnittelijat olivat taitavia kuvittajia. He laativat kuvakäsikirjoituksia ja kantoivat vastuuta kohtausten visuaalisesta ilmeestä kuvakulmia myöten. Pohjois-Amerikassa muiden taiteiden vaikutus elokuviin ei ollut yhtä vahva kuin Euroopassa ja Hollywoodissa keskityttiin esteettisten kokeilujen sijaan tekniseen taituruuteen. Hollywood-elokuvan kultakaudella elokuvat kuvattiin valtavissa studioissa, joihin rakennettiin kaupunkeja ja luonto ympäristöjä.
WWII aikoihin nousi uusi kuvaus tapa. Neorealistit käyttivät näyttelijöitä tavallisia ihmisiä ja kuvasivat aidoilla tapahtumapaikoilla. 1950–60-luvulla useissa maissa kehittyi lähinnä ranskalaisten elokuvakriitikkojen vaikutuksesta merkittävä uuden aallon elokuvaksi kutsuttu suuntaus. Siinä elokuvanteko pyrittiin vapauttamaan mahdollisimman. Elokuvia alettiin kuvaamaan luonnossa, oikeissa asunnoissa ja kaduilla.
Fiktio-elokuvan lisäksi vuosisadan alusta 1950, suuressa suosiossa olivat uutiskatsaukset. siihen aikaan uutislähetyksissä esitetiin ja näytetiin ajan kohtaiset uutiset. Uutisten hitaan liikkumisen vuoksi monet isot tapahtumat kuitenkin lavastettiin ja kuvattiin studiossa jälkikäteen. Esimerkiksi Venäjän ja Japanin sotaa esitellyt uutiskatsaus kuvattiin pariisilaislähiöissä armeijan tukikohdassa. Aitoutta luotiin ripottelemalla kuviin aasialaista rekvisiittaa.
1960 luvulla otettiin suuri hyppy realistisiin elokuviin. Suuri syy oli siinä, että elokuvien valmistus piti i olla halpaa näin WWII jälkeen. Hollywoodissa 60-luvulla haluttiin keskittyä kansanoikeuksiin, Vietnamin sota, feminismi ja seksuaalinen vallankumous. “Guess Who’s Coming to Dinner” 1967 käsitteli rotujen välisiä suhteita aikana, jolloin tällaiset liitot olivat vielä laittomia monissa osavaltioissa. “In the night heat” 1967 käsitteli rasismia Amerikan eteläosissa. “Dr. Strangelove” 1964 satirisoi mestarillisesti kylmää sotaa ja tarjoaa synkän koomisen kuvauksen ydinsodasta ja poliittisesta kyvyttömyydestä.
Toinen 1960-luvun mullistava tekijä oli Haysin koodin romahtaminen, tiukka moraalinen ohjeistus, joka oli ohjannut Hollywoodin tuotantoja 1930-luvulta lähtien. Haysin laki kielsi eksplisiittisen sisällön, mukaan lukien seksin kuvaukset, kirosanat, huumeiden käyttö ja uskonnollisten instituutioiden kritiikki.
1970-luku oli uraauurtava aikakausi elokuvassa, jota leimasi ainutlaatuinen tekijöiden yhtymä, joka johti monipuoliseen ja vaikutusvaltaiseen tuotantoon. Vuosikymmen toi esiin yhteiskunnallisesti merkityksellisiä ja ajatuksia herättäviä elokuvia, jotka heijastivat aikakauden kulttuurista ja poliittista ilmapiiriä.
Aasialainen elokuva tuotanto tuli nousuunsa 70-luvun alussa ja heidän suuri hittinsä olikin kamppailu lajit. Eurooppalaisessa elokuvassa “Prahan kevät” 1967, epäonnistuminen toi mukanaan nostalgisia elokuvia, jotka muistuttavat 70-lukua itseään juhlistavia elokuvia. Nämä elokuvat ilmaisivat kaipausta ja olivat ennakkovaroitus vuosikymmenestä ja sen unelmista. Italialainen ohjaaja Bernardo Bertolucci teki elokuvan “The Confirmist” 1970. Saksalaiset elokuvat sodan jälkeen pohtivat eksistentiaalisia kysymyksiä, erityisesti Rainer Fassbinderin teokset. Ruotsalaisen ohjaajan Ingmar Bergmanin elokuvat saavuttivat uuden ilmaisun tason elokuvissa, kuten “Cries and whisapers” 1973.
70-luvun alussa Hollywood oli edelleen kovasti kiintynyt sotaan ja jatkoi tuottaa aiheesta elokuvia, mutta pikkuhiljaa jo päästi siittää irti ja keskittyi nuorisoa miellyttävin elokuviin. Hollywoodissa tuli myös suuri muutoksia hahmojen ja tarinoiden kuvauksessa valkokankaalla. Antisankarit ja monimutkaiset, moraalisesti väärät päähenkilöt nousivat esiin, tarjoten poikkeaman perinteisistä arkkityypeistä. Hollywoodin talousmaisema koki myös merkittäviä muutoksia. Aikakaudella perinteinen studiojärjestelmä hiipui, kun itsenäiset tuotantoyhtiöt saivat jalansijaa ja haastivat suurten studioiden ylivoiman. Tämä synnytti monipuolisempia tarinoita Hollywoodissa, tarjoten mahdollisuuksia aliedustetuille elokuvantekijöille ja näyttelijöille.
1970-luku oli Hollywoodissa dynaaminen ja mullistava aikakausi, jota leimasivat taiteellinen vapaus, yhteiskunnallinen merkitys, teknologiset edistysaskeleet ja muuttuvat alan dynamiikat. Tämän vuosikymmenen elokuvat venyttivät tarinankerronnan rajoja ja haastivat perinteiset normit, jättäen pysyvän jäljen amerikkalaisen elokuvan kehitykseen.“Jaws” 1975, on ensimmäiseksi Blocbuster-elokuva. Se oli ensimmäisiä elokuvia, joka sai laajan levityksen ensi-illastaan lähtien ja muutti ilmestyessään käsityksen, jonka mukaan kesä oli huono elokuvien ensi-ilta-aika. Tämän takia sitä on myös kutsuttu kesähittielokuvien isäksi. “Halloween” 1978, Elokuvaa pidetään etenkin 1980-luvulla suosiossa olleiden slasher-elokuvien inspiraationa ja sai kauhuelokuviolle hurjan vimman. “Alien” 1979, uudisti lajityyppiä yhdistämällä scifi ja psykologista trilleriä. Sen on myös sanottu poikenneen “Star Traker” kaltaisesta ”kliinisestä scifistä” ja luoneen tieteiselokuvan lajityyppiin.
Tähän maailman aikaan animaatio elokuvat alkoivat nousemaan myös. Disney oli jo tehnyt elokuvia 1923 luvulta saakka, elokuvat olivat käsin piirrettyjä animaatioita. Mutta muutos animaatioon tuli 1979 Lucasfilmin, nyky aikaan tunnettu Pixar studio alkoi valmistaa tietokone animaatio elokuvia.
Jo 1990 hoksattiin tietokone animaatio, jota silloin käytettiin jopa ennen ensimmäistä “Toy Story” elokuvaa. Mutta sai nousunsa vasta 70-luvulla, kun tajuttiin että kaikkea rekvisiittaa ei tarvitse tehdä käsin vaan voidaan hyödyntää tietokone teknologiaa, eli CGI. “Futureworld” 1976, oli ensimmäinen 3D CGI elokuva, Elokuva yritti viedä juonta eri suuntaan kuin Westworld, mutta se ei saanut hyvää vastaanottoa yhdysvaltalaiskriitikoilta. Ranskalaiset kriitikot arvostivat elokuvaa enemmän. “Star Wars” 1977, ensimmäiset 3D laajakuvagrafiikat, elokuva nousi suureen nousuun ja on noussut tunnetuksi klassikkosi. “Young Sherlock Holmes” 1985, elokuvassa on ensimmäinen täysin CGI:llä tehty hahmo.
Tuotteistajan taskuraamattu
Kolme kohtaa, jotka omasta mielestäni oli hyviä:
- Kohta 5. Yleisvaikutelma jyrää kaiken alleen. aurinkoinen sää nostaa pörssikursseja, kaunis on kollegojaan parempi työntekijä ja huippulaskettelijan nimi myy enemmän hiihtoasuja. Haloilmiö tartuttaa ja johtaa.
Tämä kohta on mielestäni ihan paikkaansa pitävä. Tuntuu että hyvä ulkonäkö ja aikaisemmat hyvät teot liitetään henkilön tuleviinkin tekoihin jo ennen kuin edes näkee tulokset. Näissä henkilöissä ei mitään negatiivista nähdä. Ja taas muut ketkä yrittää tehdä parhaansa, ei heistä ole yhtä positiivisia näkemyksiä.
- 2. Kohta 3. Jos päätät jo etukäteen, että asiakas on huono, ennakkoluulosi saattaa muuttua todeksi.
Koskaan ei voi olettaa ihmisestä jotain, pelkän ulkonäön perusteella. Se on väärin ja tuomitsevaa. Tunnettu lause tulee mieleen, ”Don’t judge a book by it’s cover”. Ennakkoluuloisuus ei tuskin ole ikinä hyvä asia. “Vähävaraisen” näköinen asiakas voi ollakin varakas, ja varakkaan näköinen voi ihan hyvin esittää menestyvämpää, kuin mitä on.
Asiakkaat loittonee, jos oletat joistain että he ovat huonoja asiakkaita, ennen kuin työsi heidän kanssaan on viety loppuun.
- 3. Kohta 6. Päätökset ovat töistä raskaimpia. Päättäminen on raskasta työtä. Myyjän tärkein tehtävä on auttaa asiakastaan päättämään. Huono myyjä kertoo asiakkaalle, mitä kaikkea tämä voisi ostaa. Hyvä myyjä kertoo, mitä asiakkaan kannattaisi ostaa. Tuotteistajan tehtävä on tarjota asiakkaalle kaikki päätökseen tarvittava.
Hyvän myyjän tosiaan pitäisi suositella asiakkaalle sitä, mitä asiakas tarvitsisi, eikä kaikkea mahdollista, jotta saat myyntiä kerralla isommaksi. Rehellisyydellä ja kohteliaisuudella johdetaan markkinoita, ei tuputtamalla.
Yksi kohta, joka ei mielestäni ollut hyvä:
Kohta 27. Minuahan ei mainoksilla hämätä! Luulemme olevamme erilaisempia ja vähemmän alttiita vaikutuksille kuin mitä todellisuudessa olemme. Psykologit kutsuvat ilmiötä kolmannen persoonan periaatteeksi. Asiakkaasi väittää, että häneen eivät vaikuta seksikäs mainonta, imartelu tai tunteelliset myyntipuheet. Anna hänen kaikessa rauhassa luulla niin.
Ei kaikkiin ihmisiin vaikuta myyntipuheet, etenkään imartelevat. Jotain ihmisiä se saattaa vain työntää poispäin (allekirjoittanut on sellainen). On vähän yleistämistä sanoa, että mainokset ja imartelu vaikuttaisi kaikkiin samalla tavalla.
Markkinointijulkaisu
Syventävä tutkielma
Tuotteistajan pikaopas 3.0
In modern business the key principle is productisation. That means a service or expertise is shaped into a clear, repeatable, and easy to understand solution for customers. Tuotteistajan pikaopas 3.0 explains why productisation is important and how it helps experts turn their skill into profitable business models. To people who want to create services that customers can understand, use and buy. This guide is useful for them.
When a service is customised for each client, expert work becomes difficult to manage. This is where productisation helps by offering a standardised service model. Instead of selling only personal expertise, the service is built around a specific problem and a clear solution. This makes it easier to market and sell.
For example a restaurant does not create a new service for every customer. It offers clear options like prices and expectations. A well productised service tells the customer what they will get, what is the cost, and how the service works.
Marketing becomes more effective when services are defined clearly. Customers feel more confident when they understand the value of the service they’re being sold. Productisation is a customer centered approach that makes services easier to buy. It also makes businesses grow.