Spektroliitti

Spektroliitti on suomalainen jalokivi.

Se on labradoriitti-nimisen plagioklaasimaasälvän nimitys. Nimensä Spektroliitti on saanut siitä, kun sen värit vaihtelevat kaikissa spektrin väreissä ja Spektroliitti on väriltään poikkeuksellisen voimakas. Ylämaan Spektroliittiä myös kutsutaan ”maailman kauneimmaksi labradoriitiksi.”

Spektroliitti täyttää jalokivelle asetetut vaatimukset: se on kaunista, kestävää ja harvinaista. Yleensä puhutaan silti korukivestä, sillä jalokiven ja korukiven raja määrittyy kiven kaupallisen arvon perusteella.

Spektroliitti on sekä määrältään että liikevaihdoltaan merkittävin Suomessa louhittava korukivi.

Ominaisuudet

Synty ja Esiintyminen

Spektroliitin on katsottu syntyneen n. 1650-1625 miljoonaa vuotta sitten syvällä maankuoressa kun magmakivet ovat kiteytyneet kivisulista syvällä maankuoressa aivan peruskalliomme kehityksen loppuvaiheessa.

Spektroliittiä esiintyy rapakivigraniittiin liittyvissä anortosiiteissa ja anortosiittigabroissa Etelä-karjalassa Ylämaan alueella Lappeenrannassa.

Se on myös Etelä-Karjalan maakuntakivi.

Spektroliitin on löytänyt Pekka Laitakari työskennellessään Ylämaalla rakennustyömaalla Salpalinjalla vuonna 1941.

Ensimmäiset Spektroliitin hionnat alkoivat vuonna 1945 ja sen aloitti Suomessa Mikkolan veljekset Walter ja Paavo.

Värien synty

Spektroliitin värien syntyminen on niin iso kokonaisuus, että siitä voisi kirjoittaa ihan oman mini tutkielman, mutta tässä hieman pintaraapaisua tiivistetysti.

Spektroliittikide muodostuu ohuista levymäisistä kerroksista ja jokainen näistä kidelevyjen suuntaa vasten vinottain kulkevista suotaumakerroksista. Spektroliitin värit syntyvät valon heijastuessa suotaumakerroksista. Kiven väriin vaikuttaa pääasiallisesti kerrosten paksuus. Myös valon tulosuunnalla on vaikutus ja näin ollen kivi välkehtii erilaisena eri valoissa ja asennoissa.

kuvassa näkyy, miten Spektroliitin värit vaihtuvat, jos kiven suotaumalamellien paksuus ja valon tulosuunta muuttuvat.

Koruteollisuudessa

Ylämaalla spektroliitin hionta alkoi vuonna 1973 Jorma Alatalon toimesta. Spektroliitti asema suomalaisen koruviennin tärkein jalokivi.

Kivet hiotaan yleisesti taso tai pyöröhiottuun muotoon, jotta värien loisto pääsisi parhaiten esiin.

Spektroliitti on mohsin asteikolla vain 6,0-6,5 ja se on otettava huomioon korua tehdessä. Kivi ei sovellu esimerkiksi sormukseksi sen naarmuuntumisen ja pehmeytensä takia. Kuitenkin se sopii erinomaisesti esimerkiksi kaulakoruihin, korvakoruihin ja rintakoruihin.

Spektroliitti laatu luokitellaan erilaisiin luokkiin, joista selviää tärkeimmät hiotun spektroliitin laatukriteerit eli värin voimakkuus ja tasaisuus, kiven eheys ja hionnan laatu. Koruteollisuuteen hiottu spektroliitti voidaan luokitella neljään laatuluokkaan: A+, A, B ja C.

Minun tekemä hopeakoru B luokkaisesta Ylämaan Spektroliitista. (kävin 2021 Ylämaalla jalokivimessuilla)

Mystiikka ja uskomukset

 Spektroliitilla on paljon uskomuksia ja sanotaankin esimerkiksi, että kivi parantaa kehon vastustuskykyä ja voisi jopa hidastaa vanhenemista. Se selkeyttää ajatuksia, vähentää stressiä ja se on kivi, joka voi auttaa helpottamaan masennusta ja palauttaa yksilön uskon itseensä ja omiin voimavaroihin. Se on myös avuksi unihäiriöihin ja antaa levollisen unen.

”Tarina Sateenkaaren Aarteesta

Aikojen alussa, kun taivaankannet oli taottu ja maat ja taivaat luotiin, Ukko Ylijumala juhli häitään morsiamensa Akka Raunin kanssa. Mutta Rauni surkeana valitti, että tämä maa se vaan on synkkää, pelkkää mustaa kalliota. Silloin Ukko jyrisi ja taivas salamoi. Pilvet peittivät synkän taivaan ja rankkasade kasteli mustan maan. Mutta pian sade lakkasi ja Pohjantuuli puhalsi pilvet pois. Aurinko pilkahti taivaalta ja nousi sateenkaari kaunis loistamaan.

Ukko Ylijumala siitä sieppasi sateenkaaren päästä kiinni ja viskasi sen voimalla maahan. Kivet sinkoilivat ja maa tärisi. Sinne sulivat sateenkaaren kauniit kappaleet Karjalan kallioon, sinne tänne sirpaleina loistamaan. Tuolloinpa Rauni ilostui. Laittoi vielä Kratin vartioimaan aarrettansa, ettei kukaan siihen koskaan kajoaisi.

Se ken Raunin aarretta etsii ja sen löytää, niin hänen pitää loitsu lukea ja kiittää aarteesta Raunia. Silloin kivi luovuttaa Kratin taikavoiman.”

                                                                      -Ylamaa Mystique

Lähteet:

https://www.korukivi.fi/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Spektroliitti

https://coloriasto.blogspot.com/

https://www.spectrostone.fi/

http://www.ylamaamystique.fi/

https://www.kiviseppa.fi/

Valmis Logo

Tässä valmis logo.

Ajatuksena logon taustalla oli olla hieman mystinen, mutta samalla selkeä kuva. Ja logosta tulikin juuri oman näköinen!

Kiitos kuuluukin tästä Harrille, että jaksoi minun kanssa tätä logoa ahertaa.

Logo ja logon suunnittelu

Luonnokset. Halusin logooni rempseää western äijämeinkiä ja mikä olisi westernimpää äijämeininkiä kuin saluunan oven yläpuolelle ripustettu lehmän kallo.

Jumankautsi näin se vaan käy. Tuo “bull’s eye” logon otsassa kuvastaa myös taipumustani tehdä kaikkiin koruihin joku istutus, useimmiten pyöreän kiven umpi-istutus. Gold on viittaus kultaan, joka on viittaus ammattinimikkeeseen (kultaseppä) ja käytettyyn materiaaliin (kulta).

Tuotteistajan taskuraamattu

Olen ollut aina aika huono lukemaan kirjoja ja kirjan pitää olla erityisen mielenkiintoinen sekä mukaansatempaava, että jaksan edes tekijän esisanojen ohi.

Apusen ja Parantaisen kirja oli poikkeus. Minulla oli ehkä hieman ennakkoluuloinen asenne kyseistä “taskuraamattua” kohtaan. Kun katsoin kirjaa napatessani sen kirjastosta, mietin vaan päässäni, että ” tämä ei voi olla mitään muuta, kun kapulakielistä tietokirjatekstiä, joka toimii parempana unilääkkeenä, kun isku takaraivoon”. Olin kuitenkin väärässä, kirja vei mukanaan humoristisella kirjoituksella ja mukavan pituisilla kappaleilla.

Minulla on lapsesta asti ollut kuri kotona ja vanhempani ovat olleet käytöstavoista erityisen tarkkoja. Kasvaessani tarhaikäiseksi, vanhempani halusivat minun menevän englanninkieliseen tarhaan. Käytöstapojen merkitys korostui siellä erityisen paljon, me kaikki varmaan tiedämme, kuinka muodollinen maa Iso-Britannia on. Siksi minun silmääni iski kappale 22 “Kiitoksen ihmeellinen voima”. Olen tehnyt asiakaspalvelutyötä nyt muutaman vuoden ja mikään ei rasauta rusinoita sen enempää, kuin se, jos et saa kiitosta työstäsi. Ihminen on todellakin valmis tekemään töitä sellaisen henkilön eteen, jolla on hyvät käytöstavat ja osaa kiittää. Kun luokseni tulee asiakas, joka on kohdellut minua epäasianmukaisesti sekä töykeästi, alan alitajuntaisesti kohtelemaan henkilöä eri tavalla, kun muita asiakkaita. Tämä ei tarkoita sitä, että olisin itse hänelle tökerö, mutta teen työni hyvin, mutta en yhtään enempää.

Myös se on hyvin tärkeää, että osaa kiittää kanssaeläjiä silloin, kun itse mokaa tai tekee virheen ja he ymmärtävät sinua. Olen monesti työssäni esimerkiksi kuullut asiakkaan nimen väärin ja papereihin on tullut Minna Virtasen sijaan Minttu Vartanen. Iso moka, ei varmaan Minttu Turussa ilahtuisi siitä, että hänen ovelleen ilmestyisi 900 euron tapettilaatikko laskun kera. Kun asiakas tapahtuneesta mokasta huomauttaa, on paljon helpompaa myös itselle, että myöntää tehneensä virheen ja kiittää asiakasta siitä, että hän huomautti siitä ja pelasti itse asiassa myös minun nahkani samalla.

Sitten päästän omaan lempiaiheeseen kappaleen 48 “Paljasta paskatkin puolesi” myötä. Joskus on todella hankalaa myöntää itselleen saatikka sitten muille ihmisille huonot puolensa. On kuitenkin ihan hemmetin vapauttavaa sanoa, että “kaverit hei, mä oon sitten ihan paska tässä hommassa”. Ei tule itselle kiusallista tilannetta, kun joudut homman eteen, jota et niin osaa ja sinua ei myöskään (paitsi jos työkaverit on empatian puutteesta kärsiviä ankeuttajia) laiteta tekemään sellaista työtä, johon et ole kykenevä. On myös yritykselle plussaa ajankäytön sekä resurssien suhteen, jos työtehtävät hoitaa henkilö, joka ne hallitsee eikä henkilö, jolla on muutkin sormet, kun peukku keskellä kämmentä.

Ihminen tai ainakin suurin osa on psykologisesti rakennettu niin, että se ei lyö jo lyötyä. Kun uskaltaa olla haavoittuva, herättää se luottamusta sekä arvostusta ihmisissä. Ei ole mitään rasittavampaa, kun henkilö, kenen on jatkuvasti pullisteltava “saavutuksillaan” ja oltava aina kaikessa oikeassa. Todellista rohkeutta on ottaa suojamuuri pois edestä ja seistä heikkouksiensa sekä vahvuuksiensa takana.

Kappale 16 ” Lauman paine jyrää järjenkin alleen”. Tämä kuvio lähtee toistumaan jo ala-asteelta alkaen. Kun yhdellä oli viisi toppia päällekkäin, niin kohta koko luokalla oli viisi toppia päällekkäin. Eikä kukaan viitsinyt sanoa, että

A) Tämä tuntuu aivan kamalalta

B) Tämä näyttää ihan kamalalta ja

C) En oikeasti edes tykkää tästä

Ihminen on rakennettu kulkemaan lauman mukana, se tuo turvaa sekä kuuluvuuden tunnetta johonkin. Se, että uskaltaa kulkea omia teitään vaatii aivan järkyttävän huojumatonta itsetuntoa. Suomalainen ihminen on mielestäni laumapaineen malliesimerkki. Olemme sen verran hiljaista ja vaatimatonta kansaa, että helposti alkaa ajattelemaan, että “kyllä minäkin, kun naapurin Seppokin”. Mikä muu kansa jonottaa muoviämpäriä räntäsateessa kahdeksan tuntia, kysynpähän vaan. Kun lauma painostaa tarpeeksi on helppo luopua omasta kyvystä ajatella, koska kyllä lauma hoitaa sen minun puolestani.

Kuljen bussilla melkein joka päivä ja vuoro, jolla menen on usein täynnä yläastelaisia. Heidän juttujaan kuunnellessani, olen huomannut, kuinka haastavaa ja vaikeaa on ajatella omilla aivoillaan ja kuinka kiitollinen olen siitä, että olen aina pyörinyt melko kelvoissa kaveripiireissä. Monesti porukan arimman ja kilteimmän tunnistaa siitä, että se väkisin imee tupakkaa posket punaisena ja yskii keuhkonsa pihalle, koska mieli ei tekisi, mutta ryhmä paineistaa tähän. Ryhmässä on aina “kuningatar”. Häntä ei koske säännöt ja muiden ryhmäläisten nöyryyttäminen onnistuu ilman ongelmaa. Kuningatar on kuitenkin itse ryhmän heikoin ja paineistavalla käytöksellään hän ajaa toisten huomion hänestä itsestään pois.

Olen itse toiminut muutaman kerran lauma-ajattelun paineistamana. En vaan millään kehtaa ottaa siideriä, kun kaikki muut ottavat vettä. Mutta miksi hitossa en sitä siideriä voisi ottaa? Jos haluaa luoda uuden lauma-ajattelun, pitää itse olla rohkea ja repiä itsensä siitä ensin irti. Olen sitä mieltä, että menestyneimmät firmat ovat juuri tehneet näin. Esimerkiksi Apple, he ovat onnistuneet luomaan niin vahvan brändin ympärilleen, että siitä on lähes mahdotonta kieltäytyä.

Kappaleesta 4 “Hintalappu ei valehtele” olen oikeastaan täysin eri mieltä. Vaikka edellä mainittu lauma-ajattelu voi paineistaa tukemaan tuotetta, joka on ylihinnoiteltu sekä keskinkertainen, hintalappu silti valehtelee.

Olen itse melko tarkka raha-asioista ja yritän aina etsiä halvempaa tai kannattavampaa vaihtoehtoa. Vuosien varrella esimerkiksi tietyt merkkibrändit ovat nostaneet hintojaan ja samalla huonontaneet laatuaan. Huomasin tämän kerran pyöriessäni Stockmannilla ja katsoin yhtä paitaa, jonka merkkiä en nyt kerro. Minulla itsellä on kyseisen merkin paita monen vuoden takaa. Tässä paidassa merkkilappu kertoo minulle paidan olevan 100% villaa ja valmistettu Isossa-Britanniassa. Nyt vuosien jälkeen paita on enää 50% villaa ja loput jotain muovisekoitteista materiaalia ja paita valmistetaan Kiinassa. Hintalappuun hintaa on tullut lisää yli 20%. Hintalappu siis valehtelee minulle, maksan enemmän ja maksaisin myös huonosta laadusta. Hinta ei siis aina ole verrannollinen laatuun tai hienouteen.

Tärkeää on luoda hinta, joka tuo tuottoa itselle, mutta myös hinta, jonka voi sanoa asiakkaalle ilman, että rikkoo katsekontaktin. Voiton ei kuuluisi omassa arvomaailmassani syntyä huijaamalla vaan rehellisesti. En tarkoita sitä, että tuote pitää hinnoitella niin alhaiseksi, että myynnin jälkeen omaan käteen ei jää mitään. Mieti mitä itse maksaisit tuotteesta ja paljonko siihen on mennyt resursseja ja aikaa. Jos itse sanot ” no en kyllä maksaisi mitään” älä sitten edes ajattele tuotteen myyntiin laittamista. Hio se täydellisyyteen, silloin voit asiakkaalle sanoa hymyssä suin hinnan, kun itsekin uskot siihen.

Kirjat oli hyvä ja tarpeellinen tähän kohtaan opintoja. Itsekin mietin yrityksen perustamista, joten koin saaneeni kirjasta erilaisia näkökulmia sekä ajatuksia. En toki kaikissa asioissa ole samaa mieltä ja koen, että kirjasta on haluttukin tehdä provosoiva ja keskustelua herättävä. Pääasia on, että tietää mihin uskoo ja minkä takana seisoo eikä ole lauma-ajattelija!

Logo – Luoto Interiors

Minua on pitkään miellyttänyt sana “interiors” ja halusin sen olevan logossani, koska se liittyy alaan sekä on kansainvälinen. En halunnut etunimeäni logoon, koska minulla on pieni s-vika ja ajattelin, että puhelimeen vastatessani nimi puuroutuisi. Halusin kuitenkin, että logossani on jotain, joka yhdistää yrityksen nimen minuun. Sukunimeni Luoto tuntui oikealta. Koska se myös liittyy luontoon, sai logo pienen kultaisen ympyrän, joka on karttamerkeissä luodon merkki.

Toinen tärkeä asia logossani minulle oli ajattomuus. Mikään ei ole minusta niin luotaantyöntävää, kun yritys, jonka ulkoinen habitus antaa olettaa, että se on juuttunut aikaan. Siksi pysyin mustassa ja kullassa, kaksi klassista väriä, jotka ovat aina yhtä paljon muodissa, kun pois muodista. Kaunon piti olla helposti ymmärrettävissä, jotta se ei muutu epäselväksi vaikka logo olisi pienenä sopimuksen kulmassa.

Malli logon käytöstä käyntikortissa

Sinkki (Zn)

Syventävä essee

Julia Kuusisto

Kemiallinen merkkiZn
Sulamispiste419,5 C
Kiehumispiste907 C
Ominaispaino7,1 c/cm3
Sinkin ominaisuudet

Sinkki kultaseppäin ammattialalla

Sinkki on monessa mukana jalometallialalla. Se on joka päivä läsnä juotoksia tehdessä, sillä useimmat kulta- ja hopeajuotteet sisältävät sinkkiä. Sinkkiä käytetään seosmetallina juotteessa sillä se laskee seoksen sulamispistettä. Sinkin matalista sulamis- ja kiehumispisteistä on myös harmia: jos juote pääsee liian kuumaksi (907 C) niin sinkki haihtuu taivaan tuuliin ja jättää juotossaumaan reikiä.

Kultaseppäin alalla käsittelemme ajoittain muutakin kuin perinteisiä jalometalleja. Näissä metalliseoksissa (messinki, tompakki, alpakka) sinkki on merkittävänä osana.

Koska tämä on syventävä tutkielma ja minua ei elementtinä kiinnosta perehtyminen metalliseoksiin molekyylitasolla niin aion kertoa sinkistä monipuolisena, itsenäisenä ja vahvana metallina.

Sinkki ja terveys

Sinkkiä tarvitaan monen entsyymin sekä DNA:n rakennusosaksi. Sinkkipitoiset entsyymit säätelevät varsinkin kehitykseen ja hedelmällisyyteen vaikuttavia toimintoja. Sinkin puute eritoten lapsilla vaikuttaa kielteisesti aivojen kehitykseen.

Valtion suositusten mukaan naisten tulisi saada sinkkiä keskimäärin 7 mg ja miesten 9 mg vuorokaudessa. Kehittyvien lapsien, odottavien ja imettävien naisten päivittäinen saantisuositus on korkeampi. Myös vegaanien sinkin saantisuositus on korkeampi, WHO suosittaa miehille sinkkiä 14 milligrammaa päivässä ja tämä saantisuositus täyttyisi esimerkiksi 24 ruisleivän palalla tai 165 grammalla auringonkukan siemeniä. Suurin osa suomalaisista saa suositusten mukaisen määrän sinkkiä päivittäin.

Sinkin tärkeitä lähteitä ovat viljat, siemenet, pähkinät, liha, maito ja munat. Lihan väri korreloi sinkin määrän kanssa: mitä tummempaa, sen sinkikkäämpää. Esimerkiksi naudanlihassa on kolminkertainen määrä sinkkiä porsaanlihaan verrattuna. Sinkkiä esiintyy runsaasti siemenissä, esimerkiksi auringonkukan siemenissä on puolet enemmän sinkkiä kuin naudanlihassa. Kasviperäisistä lähteistä saatava sinkki imeytyy huonommin sillä kasveissa on usein fytaattia joka heikentää raudan ja sinkin imeytymistä, mutta imeytymistä voi tehostaa idättämällä ja liottamalla.

https://www.youtube.com/watch?v=Qmp_KmxKEHc
Kohti sinkin päivittäistä suositeltua saantisuositusta – ja sen yli

Sinkki ja sijoittaminen

Sinkki on kuparin, raudan ja alumiinin jälkeen maailman käytetyin metalli ja sen takia sen kaupallinen arvo markkinoilla on suuri. Otan esimerkiksi sinkin indeksin ja sen hinnan kehittymisen.

onpas huonolaatuinen kaappaus huhhuh

Graafissa keltainen viiva edustaa Helsingin pörssin osakkeiden keskiarvoa, sininen taas sinkin arvoa. Kuten kuvasta huomaa, on sinkin hintakehitys ollut erittäin noususuhdanteinen. Sinkki on verrattuna vaikka kultaan ollut paljon parempi sijoutuskohde 10 vuoden aikavälillä. Sinkin indeksikurssi noussut kymmenessä vuodessa 76,59% ja kullan vastaava indeksikurssi 11,09%.

Sinkitys

Sinkitys tarkoittaa herkästi hapettuvan metallin päällystämistä suojaavalla sinkkikerroksella. Sinkki suojaa alla olevaa metallia ruostumiselta. Sinkin suojaava ominaisuus perustuu sen omaan kykyyn hapettua voimakkaasti ja muodostaa suojaava pinta. Sinkitty pinta useimmiten vielä maalataan, jotta ohuen sinkkikerroksen kuluminen saadaan minimoitua.

Sinkitys voidaan tehdä kahdella tavalla, joko sähköavusteisesti elektrolyysialtaassa tai kuumasinkitsemällä, eli kastamalla sinkittävä objekti sulaan sinkkiin. Jälkimmäisellä tavalla sinkittyyn tuotteeseen tulee esille tunnusomainen sinkin kiderakenne.

sinkin tunnusomainen kiderakenne