Be awesome with average skills

Skill Stacking

We’re often told that to be successful, we have to be the best at something specific. But what if there’s another path to success?

I think Scott Adams idea of skill stacking is simply brilliant. He believes that success comes from combining several ordinary skills in a unique way.

What is skill stacking?

Skill stacking means combining different skills you’re reasonably good at and creating a mix that few others have.

Adams explained that he’s not an exceptional artist, writer, businessman, or comedian but he’s good enough at each of those things. When he combined them, he created something distinctive and successful: the famous comic strip Dilbert.

Why it works?

There are many people who are world-class in one thing, but very few who can blend their skills smartly.

For example, someone who combines photography, public speaking, and communication skills can create something that even the best photographer couldn’t on their own say, a popular educational YouTube channel.

Skill stacking also works because it doesn’t require perfection. Being “good enough” in several areas can take you further than spending years mastering just one.

Building your own stack

Every one of us already has a stack of skills, we just rarely stop to think about them. When you start intentionally combining what you can do and add a few new skills, you begin to form something truly unique: a personal competitive edge no one else can replicate.

Skill stacking is like creating your own recipe, the ingredients might be simple, but the combination is entirely your own.

My thoughts

This idea really opened my eyes. I’ve always been an “all or nothing” kind of person, if I don’t succeed right away, I tend to give up. I like doing things I’m already good at. If I’m not, I get frustrated and lose motivation. It’s silly, but true.

Learning about skill stacking reminded me that you don’t have to be the best at everything. Being average is okay as long as you know how to combine your skills creatively. It’s such a freeing and compassionate way to think about growth and success.

I definitely want to take this approach to heart.

Tuotteistajan taskuraamattu – ajatuksia

  1. Luku 3: Varo kameleonttia

“Ennakkokäsityksesi toisesta ihmisestä saattaa vaikuttaa häneen ilman, että edes huomaat sitä. Siksi kannattaa olla tarkkana, mitä ajattelet esimerkiksi uusista asiakkaista.”

Monesti sanotaan, että ulkonäkö voi pettää.
Joskus festareilla, kun olin pitämässä myyntitapahtumaa ja minun pöytäni eteen tuli asiakas, minä automaattisesti ajattelin asiakkaasta jotakin. Esimerkiksi yksi minun yleisimmistä ajatuksistani / arvauksista oli se, että “Näyttääkö asiakas kiinnostuneelta vai tuliko hän vain katsomaan”, ja tämä ajatus tuli mieleen yleensä ensimmäisenä asiakkaan kohdatessa. Se tuli automaattisesti ja nopeasti ilman, että olisin kerennyt edes tajuamaan, että ajattelin asiaa.
Hetken päästä kuitenkin asiakkaat ovat aina “rikkoneet” minun ennakkoluulojani sillä, että he toimivat täysin vastakohtaisesti sille, mitä ajattelin heidän toimivan. Asiakas, joka näytti asiakasryhmääni sopivalta ja mahdolliselta ostajalta, saattoi vaan nopeasti vilkaista tuotteitani ja lähteä pois.
Myöhemmin asiakas, joka näytti siltä, että käy nopeasti vain vilkaisemassa minun tuotteitani, olikin tehnyt hyvän ostoksen. Tällä tavalla asiakkaat näyttivät minulle, ettei kannata päättää heistä mitään etukäteen, sillä se ei yleensä pidä paikkansa. 



Kirjassa sanotaan: “Jos päätät jo etukäteen, että asiakas on huono, ennakkoluulosi saattaa muuttua todeksi.” Tämä on valitettavasti totta ja näiden päätelmien kanssa kannattaa olla varovainen. Vaikka ajattelee, ettei sinun päätelmäsi näy ulospäin, niin kyllä muut ihmiset saattavat aistia sen silti. 



Olen joskus huomannut, että kun tulin korukauppaan, myyjä suhtautui minuun valmiiksi niin, että tunsin oloani asiakkaana köyhäksi ja hieman epämukavaksi. Sellaisissa kaupoissa myyjät yleensä näkevät, oletko tullut ostamaan tuhansia euroja maksavan timanttikorun vai kymmenen euroa maksavia kirurginteräksestä tehtyjä hoitokorvakoruja. Ymmärrän, miksi myyjä suhtautui minuun eri tavalla kuin edelliseen asiakkaaseen, mutta mielestäni asiakaspalvelijana kannattaa olla yhtä ystävällinen kaikille asiakkaille. Se onnistuu juuri nimenomaan sillä, että yrittää olla ajattelematta asiakasta asioita etukäteen ja olla tekemättä omia päätöksiä, jotka saattavat vaikuttaa omaan käytökseen ja asiakaspalveluun. Olisin ehkä ostanut jonkun toisenkin korun jos hän suhtautuisi minuun ystävällisemmin.



2. Luku 13 Miksi lääkärillä täytyy olla valkoinen takki?


(“Lähes kaikki auktoriteetin tunnusmerkit liittyvät ulkoisiin, jopa varsin pinnallisiin päätelmiin. Monet asiantuntijat kuvittelevat, että asiakas valitsee pätevimmän asiantuntijan. Todellisuudessa hän valitsee asiantuntijan, joka vaikuttaa pätevimmältä.”)



En ole aiemmin huomannut, miten paljon auktoriteettien ulkoiset tunnusmerkit vaikuttavat minun päätelmiini. Olin todella yllättynyt, kun luin Frank Abagnalen tekemästä petoksesta. Itse ihmettelen, miten kukaan ei edes tullut ajatelleeksi, että univormuun pukeutunut mies voisi olla rikollinen. Mutta rehellisesti sanottuna en voi luvata, että en kyseisessä tilanteessa tekisi samaa kuin kaikki muut ihmiset.



Kun kävin työhöni perehdytyskoulutusta myyjän tehtäviin, meitä kaikkia varoitettiin siitä, että kannattaa aina todistaa henkilöllisyys jopa työvaatteissa tulleilta työmiehiltä ja muilta ulkopuolisilta työntekijöiltä. He saattavat olla rikollisia, jotka ovat pukeutuneet oikeisiin vaatteisiin. Tämän luvun lukemisen jälkeen joudun olemaan vielä enemmän tarkkana näissä hommissa, sillä tiedostan, kuinka helppoa näissä tilanteissa on luottaa henkilöön pelkästään sen asiallisen ulkonäön perusteella.


Mielestäni on pelottavaa, miten paljon meillä kaikilla muiden ulkonäkö luo tietynlaista vaikutelmaa mutta se on ihan loogista. Toisaalta jossain tilanteissa tätä voi käyttää hyödyksi. Esimerkiksi minun työssäni korujen myyjänä voisin pukeutua siististi ja laittaa päälleni parhaat tekemäni korut. Korujen myyjänä minun pitää edustaa ja esittää omaa yritystäni mahdollisimman asiallisella ja kauniilla tavalla, koska “Uusi asiakasehdokkaasi joutuu päättelemään asiantuntemuksesi pinnallisten merkkien perusteella.”










3. Luku 30 Mitä turpeat egomme haluavat kuulla?


(“Tuotteistajan kannattaa käyttää ihmisluonnon heikkoutta hyväksi, kun hän viestii asiakasehdokkailleen. Turpea egomme huolehtii siitä, että meistä jokainen pitää tärkeimpänä henkilökohtaisia viestejä.”)



Asiakkaat arvostavat sitä, että heille kirjoitetaan erikseen henkilökohtaisesti ja osoitetaan välittämistä.
Tämä lause mielestäni pitää paikkansa: “Lähetä kullekkin asiakkaallesi vain häntä varten laatimiasi viestejä.” 

Yritän aina lähestyä asiakkaitani viestillä hienovaraisesti ja löytää heille parhaan ratkaisun tarjoamalla ystävällistä ja mukavaa asiakaspalvelua. Olen joskus viettänyt tuntikausia kirjoittamalla asiakkaalle, lähettämällä hänelle kuvia erilaisista mahdollisista tuotteen vaihtoehdoista, pohtimalla hänen kanssaan mikä jalokivi olisi paras valinta ja millä tyylillä korua kannattaa tehdä.
Mitä pidempään keskustelin asiakkaan kanssa, kuuntelin häntä ja näin vaivaa, sitä paremman palautteen minä sain ja sitä iloisempi, kiitollisempi ja tyytyväisempi asiakkaani oli. 

Koska yritykseni on hyvin pieni, olen pystynyt käyttämään paljon aikaa yhteen asiakkaaseen ja se on tuottanut tulosta. Mielestäni yritykset, jotka tarjoavat tilaustyönä tehtyjä koruja, eikä pelkästään omilla sivulla valmiita koruja, menestyvät hyvin ja saavat asiakkaita tuntemaan itsensä tärkeiksi ja kuulluiksi.
“Kukaan ei ole jättänyt avaamatta hyvältä tuoksuvaa kirjekuorta, jonka päällä on käsin kirjoitettu osoite ja aito postimerkki.”


4. Luku 4 Hintalappu ei valehtele


(“Haloilmiö on osaavan hinnoittelijan käsissä vahva ase. Hinnasta syntyvä yleisvaikutelma peittää kaiken muun alleen. Niinpä hintamielikuva vaikuttaa siihen, miten laadukkaana asiakas tuotteita tai palvelua pitää.”)



Kirjan mukaan hinnalla on merkittävä vaikutus siihen, miten asiakkaat kokevat tuotteen laadun. “Haloilmiö” saa asiakasta uskomaan, että korkeampi hinta merkitsee automaattisesti parempaa laatua.
On hienoa kyllä, että tämä kirja tuo esiin näin paljon tutkimustuloksia ja niillä se todistaa, että on aina oikeassa mutta haluaisin tutkia tätä lukua hieman monipuolisemmin ja esittää omia näkemyksiä.

SoBe juoman tutkimus on mielenkiintoinen ja kertoo paljon. On luonnollista ja loogista, että asiakas ostaessaan kalliimman tuotteen olettaa, että tuote olisi laadukkaampi.

Omasta kokemuksestani voin sanoa, että hinnan ja laadun välinen yhteys ei aina toimi suoraviivaisesti. Kun myyn festareilla yksinkertaisia itse tekemiäni jalokivikoruja, jotka eivät ole tehty hopeasta, niin laitan niihin suhteellisen alhaiset hinnat. Jos nostaisin halpojen korujen hintaa keinotekoisesti, asiakkaat eivät välttämättä pitäisi niitä laadukkaampina, koska materiaalit ja tuotteen kestävyys ovat helposti nähtävissä. En oleta, että laittamalla korkeamman hinnan saan asiakkaita uskomaan siihen, että tuotteeni ovat laadukkaimpia.

Mielestäni hintalappu voi vaikuttaa ensivaikutelmaan, mutta se ei peitä laatueroja tai asiakkaan aiempaa kokemusta vastaavista tuotteista. Joissakin tilanteissa hinta voi olla tärkeä viesti laadusta, mutta käsityön kohdalla asiakkaat usein arvioivat itse, mitä pitävät arvokkaana.
Hintalappu voi joskus hämätä, jos hinta ei vastaa todellista laatua.

Pikaopas 3.0

Tuotteistajan pikaopas

Tuotteistajan pikaopas on käytännönläheinen opas siihen, miten asiantuntija voi tehdä osaamisestaan helpommin myytävää ja monistettavaa. Kiteyttäisin oppimani, että kyseinen opas ei rajoita luovuutta vaan kertoo kuinka työstä tehdään kannattavampaa, hallittavampaa ja asiakaslähtöisempää.

Perinteinen asiantuntijatyö on usein kaoottista. Jokainen asiakas haluaa jotain erilaista, mikä johtaa loputtomaan räätälöintiin ja stressiin. Tuotteistaminen selkeyttää ja tuo järjestystä kaaokseen. Kun palvelu on etukäteen määritelty, hinnoiteltu ja kuvattu, se on helpompi myydä ja tuottaa tasalaatuisesti. Näin ollen yritys voi kasvaa ilman, että sen jokainen projekti revitään asiantuntijan selkänahasta.

Parantainen käyttää ravintolaa vertauksena kuten: ravintola ei kysy jokaiselta asiakkaalta, mitä tämä haluaisi syödä ja miten. Sen sijaan se tarjoaa valmiiksi mietityn ruokalistan eli formaatin, joka palvelee monenlaisia asiakkaita mutta pysyy silti hallittavana. Samalla tavalla asiantuntijapalvelu pitäisi suunnitella joustava, mutta silti vakioitu tarjonta.

Hyvin tuotteistettu palvelu helpottaa seuraavia

  • Suunnitteluvaihetta
  • Markkinointia
  • Myyntiä
  • Hinnoittelua
  • Riskienhallintaa
  • Graffista ilmettä

Asiakkaan on helpompi ymmärtää mitä hän ostaa ja miksi. Yrityksen näkökulmasta tuotteistaminen mahdollistaa oppimisen, jatkuvan kehityksen ja lopulta kannattavamman liiketoiminnan.

Oppaassa painotettiin monesti tuotteistamisen lähtökohtien tärkeyttä, kenelle tuote/palvelu on suunnattu eli ketkä ovat asiakkaita ja ketkä eivät. Kaikille ei tarvitse tarjota kaikkea, on keskityttävä mihin ongelmaan tarjotaan ratkaisu ja miten/millä asia ratkaistaan? Palvelua on vaikea tuotteistaa jos asiakaskunta vaihtelee. Jos asiakas vaihtuu, myös hänen tarpeensa muuttuvat. Näin ollen ratkaisunkin on muututtava tai muuten aiemmat tuotteistukseksi tarkoitetut tuotteet/palvelut muuttuvat arvottomiksi..

Tuotteistamisen todellinen arvo on siinä, että se vapauttaa asiantuntijan luovuuden. Kun perusasiat on kondiksessa, aikaa jää uuden oppimiselle ja asiakkaiden todellisten ongelmien ratkaisemiselle. Tuotteistaminen tekee asiantuntijasta vaikuttavamman ammattilaisen ja selkeämmän johtajan.

Tehtävä 7, Tuotteistajan pikaopas 3.0

I read the booklet Tuotteistajan pikaopas 3.0 to learn about productization and how to implement it into my own work as a future gold smith. The booklet had a lot of examples for why you should use productization, also explaining and what might happen if you fail to do so.

However, although being called a guidebook, Tuotteistajan pikaopas 3.0 did not explain what the concept of “productization” actually is. Failing to explain the specific definition for the term, it sends the reader on a minor deep dive on the web to find answers. A satisfactory answer was found after some searches, but what the web searches did also teach me was that the term ”productization” is fairly vague and ambiguous.

The writer could have used a little more time explaining what productization is before going into these niche examples about it. There could have been, for example, some simple illustrations explaining the basic first steps of productization. Sure, it is quite easy to assume, that productization means to make something into a product, but that is, as mentioned before, very vague.

The booklet is almost 20 years old. The world has changed a lot since; it’s more fast paced, and information is now more available than ever. Also nowadays, because of the rise of popularity of things like social media, influencers and OnlyFans, it’s common knowledge that you must limit your audience to reach your goals as an entrepreneur. Most people understand what an oversaturated market means, and many people understand that there’s untapped markets in niche products.

I honestly wish there was something I could say I learned from Tuotteistajan pikaopas 3.0, but unfortunately, I did not. I worked as a saleswoman for some years, so maybe that is why all of it felt quite obvious to me.

To conclude, Tuotteistajan pikaopas 3.0 is a 40-page guidebook about a subject it never actually properly explains. It would make the whole read more coherent, if there was a simple definition right at the beginning. The booklet is filled with ultimately basic and obvious tips and information about starting a business. It fell flat, which might be either because it’s dated, or simply because I wasn’t the ideal target audience for it. I wouldn’t however put it past it, that it could be an enormous to help someone else starting a business from scratch.

the last temptation history

“The last temptations” is a Finnish opera composed by Joonas Kokko, which is based on the novel of same name by Olavi Paavolainen and depicts and depicts an individual`s inner struggle.

composer and background

the opera was composed by Finnish Joonas Kokko, and is an example of modern, who based it on Olavi Paavalainen`s novel “the last temptations” publish in 1945 plot and theme.

the opera`s plot focuses on character`s living in post-war society and facing personal and spiritual crises. the story covers themes such as:

  • human inner conflicts and temptations
  • religious issues and moral choices
  • the effects of social situation and military separation an individual`s life

the work is known for its intense emotional expression and treatment of psychological depths of characters.

presentations                                                                                                   

the opera was premiered at the Pori opera house and has since been in several Finnish.

opera houses. the visual style of the performances is often minimalist but musically the work utilizes both traditional and modern elements, such as classical orchestral arrangements combined with contemporary harmonies and melodic expression.

Importance

“The last temptations” is significant Finnish opera because it combines a classic of national literature with musical expression, while at the same time deeply examining questions of humanity and faith. the work offers both the Finnish audience and the international performance scene a view of modern Finnish opera and its ways of dealing with history and individual psychology.

the last temptations

is an opera in two acts by Joonas Kokkonen to a libretto by Lauri Kokkonen along with Leevi Madetoja`s Pohalaisia and Aarre Merikanto`s Juha, it is considered one of the most important Finnish operas. the opera deals with the life of the late eighteenth- and early nineteenth-century folk preacher Paavo Ruotsalainen. Kokkonen worked on the opera for 16 years before finishing the work. it was premiered in Helsinki by the Finnish national opera in 1975.

the opera consists of two acts divided in fourteen scenes. the combining element of the work in the hymn number 382 in the current Finnish hymnal of the evangelical Lutheran church of Finland, my lord, my god in all distress

which is reoccurring theme throughout the opera. a chorus containing the whole hymn concludes the opera.

performances

after the premiere, the opera has already had almost three hundred performances.

Finnish National Opera toured with the work in seven cities abroad – including at New York`s metropolitan opera. at the Finnish National Opera there have been three productions 1975-1983 (directed by Saraki Puurunen) and 1994 (directed by Paavo Liski) and 2001 (directed by Jussi Tapola).

the Savon Linna opera festival performed the opera for several years, 1977-1980. in Helsinki and Savon Linna, the most famous singers in the role of the Paavo were Martti Talvela and Jaakko Ryhänen.

(here`s full text)

Skrift om scenografi

Scenografi har alltid varit en del av mänsklig kreativitet, även om vi inte alltid tänker på det på det sättet. Varje gång någon dekorerar ett evenemang, arrangerar ett bord på en marknad eller ställer i ordning en utställning, fungerar de i princip som att vara en scenograf. Det är en konstform som har funnits i århundraden och som kombinerar fantasi med praktiskt skapande. Samtidigt är det svårt att exakt spåra scenografins historia eftersom yrket är så brett och varierande. Det finns inte bara ett enda område där scenografi hör hemma, scenografi finns överallt som: inom film, teater, utställningar, evenemang och till och med digitala miljöer.

När de flesta hör ordet scenografi tänker de dock direkt på teatern, som kanske är det mest traditionella och välkända området för denna konstform. Därför kommer jag att fokusera på teaterscenografi, där mycket av yrkets grund lades.

Genom hela mänsklighetens historia har teatern haft en viktig roll i samhället. Det har varit en plats där människor har samlats för att dela berättelser, uttrycka känslor och reflektera över världen omkring sig. Från antika festivaler till moderna föreställningar har teatern varit en mötesplats för människor av alla samhällsklasser. Både rika och fattiga. Och där det finns en teater finns det alltid rekvisita, kulisser och sceniska element som alla är delar av scenografins konst.

Den första kända teatern i världen tros ha byggts på 500-talet f.Kr. The Theater of Dionysus i Aten, Grekland. Den byggdes tillägnad Dionysos, den grekiske guden för vin, fest, teater och flera andra saker. Härifrån kan vi spåra de tidigaste formerna av scenografi – även om människorna på den tiden inte kallade sig scenografer. De berättade historier och lagade konster, och lade därmed grunden till vad yrket så småningom skulle bli.

I Finland utvecklades teatern och scenografin på ett något annorlunda sätt. Även om olika former av teater förekom tidigare byggdes den första officiella teatern inte förrän på 1600-talet, och den första föreställningen hölls år 1640. Det var dock inte förrän under 1700-talet som scenografin på allvar tog plats i de finska teatrarna. Vid den tiden började teatrar över hela Europa att använda målade bakgrunder och mer detaljerade scenbilder, inspirerade av den italienska renässansen. Denna konstnärliga rörelse förde med sig nya idéer om perspektiv, färg och visuell berättelse, vilket fick stor influence om hur föreställningar såg ut.

Under 1800-talet utvecklades teatern ytterligare. Tyvärr återuppstod också klasskillnader. Att fara på teater blev inte längre en aktivitet för alla. Det blev en syssla för de rika, och själva teater upplevelsen förvandlades till något lyxigt och elegant. Ridåer, kristallkronor och storslagna dekorationer blev populära, och teatrarna förvandlades till sociala mötesplatser för de övre klasserna. Samtidigt blev scenografin mer avancerad, då scenografer lärde sig att använda perspektiv, ljus och scenmaskineri för att skapa illusionen som beundrade folket.

Under slutet av 1800-talet föddes också filmen, vilket gav upphov till en helt ny form av scenografi. Det som tidigare hade begränsats till teaterscenen flyttades nu till filmens värld. Under 1900-talet nådde scenkonsten nya höjder. Teaterproduktioner blev mer komplexa och började använda hissar, roterande scener, fällor och avancerad belysning för att förhöja berättandet. Samtidigt utvecklades scenografin inom filmen snabbt, tack vare nya tekniker och innovationer. En av de mest banbrytande uppfinningarna kom år 1930 då green screen var utvecklat. ett verktyg som än idag används i nästan alla moderna filmer och tv-produktioner.

När vi kom in i 2000-talet började film, tv och digitala medier dominera underhållningsindustrin. Men med framväxten av stora filmer, streaming serier och produktionen av lätta bärbara smarttelefoner flyttades publikens uppmärksamhet gradvis bort från den traditionella teatern. Tyvärr ledde detta till att teatern blev mindre populär och att vissa scenografer fick färre möjligheter inom just teaterområdet.

Men detta betydde inte slutet för scenografin som yrke, det är tvärtom. Yrkesrollen utvecklades och breddades. I dag arbetar scenografer inom många olika områden: film, tv, teater, liveevenemang och utställningar. Överallt där det behövs en miljö som ska väcka känslor, skapa stämning eller föra en berättelse till liv, där finns scenografen.

Scenografi är fortfarande en kombination av konstnärlighet, teknik och berättande. Det är ett yrke som kräver både kreativitet, samarbetsförmåga och teknisk kunskap. Från de antika grekiska amfiteatrarna till dagens filmstudior har scenografer alltid spelat en central roll i hur vi upplever berättelser. Scenografi formar världarna som fängslar publiken, både då och nu.

Tuotteistajan taskuraamattu

Luin kirjan läpi ja se sai minussa heräämään ristiriitaisia tuntemuksia, ehkä näin empaattisen ihmisen näkökulmasta kylmä ja kyyninen lähestyminen tilanteisiin on hieman vaikea, mutta sitähän bisnes on, raakaa peliä. Jos haluaa pärjätä markkinoilla täytyy osata toimia. Ehkä kuitenkin vahva tiedostaminen miten ihmiset saadaan toimimaan halutulla tavalla on mielestäni pelottavan kontrolloivaa.

Toki kirja kertoi selkeästi meille ihmisille tyypillisiästä käyttäytymismalleista. Miten toimimme porukassa paineen alla tai kuinka auktoriteetti meihin vaikuttaa. Haloilmiön vaikutus on hurja, kuinka paremman näköinen ihminen menestyy paremmin kaikessa kuin ulkoisesti ei niin viehättävä. Jos yritys on menestyksekäs, johtaja näyttää taitavalta mutta ovatko asiat niin yksiselitteisiä?

Kirjasta sai todella loogisia vinkkejä ja ajatuksia irti! Teksti oli kirjoitettu lukijalle mukavasti pienillä pätkillä ja lukemista kevensi myös huumori.

Ymmärrän kuitenkin miksi tämä kirja kannattaa lukea ja tiedostaa miten toimia oman ja yrityksensä parhaaksi, jos haluaa menestyä. Jos saan tilaisuuden ostaa tämän kirjan vielä kotiin, niin ostan. En ole päivääkään toiminut yrittäjänä, joten voi olla että yrittäjänä ymmärrän paremmin miksi kannattaa toimia kirjan neuvojen mukaan.

Käsittelen pohdinnoissani enimmäkseen omakohtaisia kokemuksia ja näkemyksiäni, kuinka voisin tulevaisuudessa luoda mielenkiitoisen ja persoonallisen yrityksen. Pohdinnat keskittyvät enimmäkseen siihen millaisen brändin haluan luoda nimeni alle.

Valitsin kirjasta seuraavat kohdat jotka herätti pohdintaa ja ajatuksia

Kappale 42 Esitä vaikeasti tavoiteltavaa

Kappaleessa kerrotaan kuinka yksi esimerkki niukkuudesta on sisäpiiri. Sisäpiirin tehokkuus perustuu siitä, ettei siihen pääse helposti mukaan. Hyvänä esimerkkinä kirja käytti presidentin linnan juhlia. “Jos joku suomalainen pääsee presidentin vieraaksi linnan juhliin, tapahtuma kirjataan jopa hänen ansioluetteloonsa.” Tämä lainaus jo itsessään kertoo kuinka etuoikeutettuna tätä juhlaa pidetään. Jos mukaan pääsisi noin vaan ja kuka vain, juhlan ylellisyys ja mielenkiinto laskisi.

Tämä oli mielestäni mielenkiintoinen ja varmasti tehokas tapa tehdä yrityksestä kiinnostava ja haluttava. Kun tarjoaa erikoisosaamistaan vain pienelle osalle, kokee tämä pieni osa asiakasryhmää olevansa etuoikeutettu. Eikä ihme! Jos tuote tai palvelu on haluttu ja sitä on saatavilla vain pitkillä aikaväleillä, niin sehän herättää mielenkiinnon. Tuo pulju tarjoaa laadukasta ja osaavaa palvelua, kun jonot ovat pitkät eli paikka on haluttu. Jos kaikkea on kaikille, kiinnostus hiipuu.

Tämä tapa taitaa toimia myös viikonloppu iltoina isolla kirkolla, kuppiloihin jätetään tarkoituksella pidemmät jonot ulos, jotta luodaan vaikutelma ohikulkijoille hyvästä menosta ja halukkuudesta päästä myös osaksi hauskanpitoa. Tahdon omassa tulevassa yrityksessäni kiinnittää huomiota tähän, sekä tarjota laadukastasoista taitoani pienemmälle porukalle.

Kappale 45 Niukkuuden myyjä kieltäytyy kymmenesti

“Niukkuus ja ei-sana liittyvät olennaisesti yhteen.” Juuri niukkuus pakottaa sanomaan ei monille asioille. Koska aluksi kaikkeen ei voi panostaa, on valittava vain tärkeimmät arvot ja asiat joihin käyttää aikansa ja rahansa. On parempi keskittyä yksittäiseen tuotteeseen/palveluun ja pitää laatu korkealla kuin tehdä kaikkea, jolloin laatu ja fokus kärsivät. Mieluummin tulee tunnetuksi yhdessä hyvässä asiassa kuin monessa huonossa.

Toivon että tämän tekstin myötä opin arvottamaan sekä arvostamaan omaa työtäni, niin että osaan sanoa tulevaisuudessa ei. Miellyttäjänä joka ei halua aiheuttaa konflikteja, se on vaikeaa. On hyvä tiedostaa tämä ominaisuus itsessään, jotta tästä tavasta voi oppia pois.

Minusta tekstissä perusteltiin selkeästi miksi kannattaa opetella sanomaan ei. Näin yritys linjaa heti kättelyssä rajat ja linjaukset. Esimerkiksi miksi antaa aina alennusta jos kusee omiin muroihinsa? Useampi pienikin alennus syö pitkällä juoksulla omasta tulosta ison siivun pois ja kerran kun antaa alennuksen ei paluuta enää ole, rajat on ylitetty.

On myös tärkeää tunnistaa täyttääkö yritys asiakkaan tarpeita. Jos ei, on osa ammattitaitoa kieltäytyä tekemästä ja ohjata hänet asian osaavalle ammattilaiselle. Näin asiakkaalle rehti käsitys minusta ammattilaisena ja hän saa rahoilleen vastinetta. Mielestäni ammattilainen tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet.

48 Paljasta paskatkin puolesi

“Asiakkaita kiinnostaa eniten puutteellinen, epänormaali ja outo.” Yleensä painotetaan kuinka vähän pitäisi mainita tuotteen huonoista puolista. Kirjassa mainitaan esimerkki yrityksestä, jonka työntekijällä oli itsetunnossa haava. Työntekijä häpeili firman pienuutta, tämä häpeä korostui isojen asiakkaiden ensitapaamisilla. Työntekijä valehteli yrityksen koosta kerta toisensa jälkeen, vaikka asiasta keskusteltiin ja työntekijä lupasi parantaa tapansa jatkui valehtelu edelleen. Työsuhde jäi tämän vuoksi lyhyeksi.

Nämä heikkoudet joita yrityksessä tulee olemaan voivat kääntyä persoonalliseksi voitoksi. On parempi ottaa tämä heikkous puheeksi sen sijaan, kuin peitellä saati valehdella tilanteen olevan toinen. On nolompaa jäädä kiinni tilanteen valehtelusta kuin hyväksyä tosiasiat. Uskon että realistinen ja maalaisjärki toimii tässä parhaiten.

Kirjan lemppari lause oli “Paljasta reippaasti myös heikkoutesi. Se tekee tarinastasi poikkeuksellisen kiinnostavan.” Hyvä muistutus omaan ajatusmalliin siitä, että täydellisyys ei ole avain menestykseen. Perfektionistina tässä oli tärkeä muistutus kuinka täydellinen on tylsää, joka on ihan totta! Jos kaikki on aina täydellistä erottuuko tuote edukseen vai hukkuuko se tasaisen tylsästi muiden joukkoon? Asiaa kun ajattelee todella, niin täydellisyys on valmis ja yllätyksetön. Toisin kuin epätäydellinen on aitoa, elävää ja helposti samaistuttavampaa.

Vähiten kolauttava kappale oli mielestäni 15 Gurun tunnusmerkit

“Mistä asiakasehdokas tietää, että hän on löytänyt niin vakuuttavan asiantuntijan, että häntä voisi epäillä guruksi?” Ymmärrän kappaleen idean kuinka voimme itse vaikuttaa ja kehittää omaa asiantuntijaminää. Ehkä tuo sana itsessään on jo pelkästään syy miksi karsastin tämän lukemista. Mietin kuitenkin, että tuollainen väkisin väännetty guru ihminen vaikuttaa jokseenkin vastenmieliseltä mutta ehkä se on kuitenkin loppujenlopuksi tuo sana mikä edelleen vain hirvittää.