Tuotteistajan taskuraamattuko?

Posted on by

Varoitus: Tämä kirja tekee sinusta kyynisen. Tämä lause kyynisti minut kirjalle jo ennen kuin ehdin sitä edes aloittaa. On yleisessä tiedossa, että ihmiset jaksavat kuluttaa paremmin mediaa joka herättää tunteita. Tuotteistajan taskuraamatun kirjoittajien, Antti Apusen ja Jari Parantaisen, luulisi kuitenkin tuotteistamisen ja myymisen oletettavina  ammattilaisina tietävän, että kun negatiivisia tunteita herättää lukijassa liikaa, tulee humoristiseksikin tarkoitetuista teksteistä vain luotaan työntävät tuntemukset. Tällä kirjoitustyylillä Apunen ja Parantainen ainakin tehokkaasti varmistavat, ettei ketään joka ei ole äärimmäisen kiinnostunut myynnistä ja tuotteistamisesta, huvita lukea kirjaa ainakaan loppuun asti. 

Tämä voisi olla suhteellisen toimiva taktiikka tietynlaisten ihmisten kiinnostuksen herättämiseksi, jos kirjassa olisi ollut sisällöltään jotain, mitä kaikki vähänkään markkinointia opiskelleet tai myyntityössä olleet eivät jo tietäisi. Ymmärrän että kirjan oli tarkoitus olla suhteellisen suppea, päätellen kirjan nimestä ja kappaleiden pituudesta, mutta jos kirjoittajat olisivat syventyneet hieman enemmän psykologiaan onnistuneen myyntikokemuksen takana, kirja olisi tyylistäänkin riippumatta saattanut olla miellyttävämpää luettavaa ja ainakin siitä olisi voinut oppia jotain uutta.  

Kolme kohtaa jotka kolahtivat, hyvällä tai pahalla. 

  1. Päätökset ovat töistä raskaimpia 

Olen aina pitänyt mielenkiintoisena sitä faktaa, että ihmiset valinnanvapauden illuusiostaan huolimatta, ovat enenevissä määrin huonoja päättämään mitä enemmän heillä on valinnanvaraa. Tämän vuoksi hyvällä myyjällä tulee olla vahva ja selkeä mielipide, ja hänen pitää osata suositella myydyksi haluamaansa tuotetta nimenomaan ammattitaitonsa pohjalta, sekä antaa kuluttajalle juuri sopivasti vaihtoehtoja. 

  1. Nuole vielä nuolemasta päästyäsi 

Alitajunta vaikuttaa ostopäätökseen vielä kauan senkin jälkeen kun tietoinen mieli on unohtanut mitä myyjä on ostajalle leperrellyt. Tämän vuoksi jopa törkeän selkä asiakkaan nuoleskelukin on toimiva myyntitapa. Kyllähän kaikki haluavat ajatella positiivisia asioita itsestään. 

  1. Minuahan ei mainoksilla hämätä! 

Anna asiakkaasi uskoa siihen että hän on parempi kuin muut, eikä häntä saa koukkuun turhalla seksikkäällä mainonnalla tai imartelevilla myyntipuheilla. Sinä kuitenkin ammattimyyjänä tiedät paremmin ja osaat huiputtaa asiakkaasi ostamaan tarpeetonta oman tarpeesi mukaan.  

Kohta joka ei kolahtanut.  

Ostajat maksavat hyvästä omastatunnosta. 

Kappaleen otsikoksi sopisi mielestäni paremmin “Ostajat maksavat hyvästä imagosta.” Kappale kuvaa kokonaisuudessaan sitä miten ekologisemmista vaihtoehdoista voi pyytää kalliimpaa hintaa, ei siksi että ihminen haluaisi tehdä ekologisempia valintoja elämässään, vaan siksi että ihminen haluaa vaikuttaa muille siltä, että tekee ekologisempia valintoja elämässään. Kaiken myynnin perusta on se, miltä ostettu asia saa ihmisen näyttämään muiden silmissä, sillä kaikki haluavat olla parempia kuin muut. 

Kaiken kaikkiaan siis sanoisin kirjan melko lailla epäonnistuneen tarkoituksessaan. Väitän myös, että markkinointiin ja tuotteistamiseen saattaisi löytyä hieman tuoreempaakin opintoihin käytettävää materiaalia kuin vuonna 2014 painettu kirja. Kirjan perusajatukset ovat edelleen suhteellisen relevantteja, mutta ne eivät luonnollisestikaan vastaa enää yhtä hyvin modernisoituneen maailman markkinoiden monipuolistuneisuutta. En osaa sanoa olisinko pitänyt kirjaa oleellisempana sen julkaisuvuonna, mutta voin sanoa etten ainakaan nyt vuonna 2025 saanut kirjasta irti juuri mitään muuta kuin ärsytystä.  

Tuotteistajan pikaopas 3.0

Posted on by

tuotteistajan pikaopas on opas asiantuntijoille mistä löytyy käytännöllisiä esimerkkejä ja neuvoja miten tuotteistaa palvelusi.

tiivistettynä oppimani on että opas vain ohjaan asiantuntijoita helpompaan ja hallittavampaan työhön.

tuotteistaminen on yksi keino palauttaa asiantuntijan elämä raiteilleen. työ oli ainakin ennen monille unelmien täyttymys ja himottu homma mutta nykyisin myös asiantuntijan on osoitettava, että hän pystyy tuottamaan rahaa.

laskuttaa pitäisi yhä enemmän ja työ muuttuu helposti tosi stressaavaa juuri sen takia.

oppaassa vastataan kysymyksiin tuotteistamisesta ja niitä käsitellään niin yrittäjän, asiantuntijan kuin asiantuntija organisaation esimiehenkin näkökulmasta.

miten tuotteistaa kun asiakkaiden ongelmia ei voi ennustaa ja tähän asiantuntija tarvitsee formaatin. hänen on tuotteistettava asiantuntijapalvelunsa niin että se noudattaa monistuvaa formaattia, se pystyy tuottamaan kelvollisia ratkaisuja moniin erilaisiin ongelmiin.

hyvin tuotteistettu tuote tai palvelu on helppo ostaa, helppo myydä sekä helppo tuottaa. parhaimmillaan tuotteistaminen johtaa tehokkaaseen resurssien käyttöön, ominaisuuksiltaan ylivertaiseen tuotteeseen tai palveluun sekä haluttuun asiakaskokemukseen.

oppaassa painotettiin sen tärkeyttä kelle tuote tai palvelu on kohdistettu eli ketkä ovat asiakkaita. pitää keskittyä siihen miten ratkaisuja tarjotaan ongelmaan ja millaiseen sellaiseen ja miten asiat ratkaistaan.

asiakkaan on helpompi myös ymmärtää mitä hän ostaa ja kaikille ei tarvitse tarjota palveluitasi. tuotteistaminen on haastavaa jos asiakaskunta vaihtelee. mutta muuta et voi tehdä kun yrittää saada palvelustasi hyvin tuotteistetun ja omaa luovuutta käytetyn näköisen ja selkeän.

opas opettaa ajattelutavan muutosta ja asiantuntijan ei pitäisi myydä tunteja tai omaa aikaansa vaan ratkaisuja

tuotteistaminen tekee asiantuntijasta ammattilaisen ketä on  vaikuttavampi ja itsevarmemman näköisen ja se näyttää että otat asiat tosissasi. kun kaikki perus asiat ovat kunnossa sitten jää aikaa oppimiselle ja asiakkaitten ongelmien ratkaisuun parhaimman mukaan.

Skill Stacking (Skriven på svenska)

Posted on by

Har du hört uttrycket ”Jack of all trades”? Uttrycket Jack of all trades är ett gammalt talesätt som inte har någon exakt tidslinje för när det skapades. Men tidigare versioner från 1500-talet brukade vara ”Jonny do it all”. Betydelsen är att när en person är en ”Jonny do it all” eller ”Jack of all trades”, så är de bra på det mesta men aldrig riktigt fantastiska på något. Men bara för att man inte är fantastisk på något betyder det inte att man är värdelös. Man är ganska bra på allt, till skillnad från vissa personer som är riktigt bra på något men dåliga på andra saker.

Men för att förbättra sig själv och sin effektivitet kan man använda Skill Stacking som ett användbart verktyg så att någon som är en Jack of all trades kan bli riktigt bra på något. Skill Stacking är en funktion som fungerar för alla: barn, tonåringar, vuxna och till och med äldre. Det enda som spelar roll är hur man använder det.

Något som folk inte tänker på är att vi människor redan från början använder en form av skill stacking. Det har alltid funnits här på jorden. Ända sedan vi föddes har vi använt en sorts Skill Stacking. Inte på det sätt som man kan använda Skill Stacking, utan på ett sätt som gör att vi utvecklas. Med hjälp av skill stacking utvecklas vi som vänner, som familj och som människor. När vi pratar använder vi en form av Skill Stacking, att prata är en färdighet, men när vi lägger till att försöka vara roliga eller använda en lugnande röst, så skapar vi ett ögonblick där vi använder skill stacking. För alla kan prata. Men utan känslor skulle samtalet vara kallt och tråkigt.

Att använda skill stacking effektivt är däremot en annan sak, för att använda det medvetet kräver tid och ansträngning, men det är värt det. Först behöver du värdera dina styrkor och svagheter. Du måste känna till båda för att dina styrkor ska kunna växa. Om du inte förstår dina svagheter kommer du inte heller förstå dina styrkor. Det är som ett mynt med två sidor. På ena sidan finns dina styrkor och på den andra dina svagheter. Men det är fortfarande ditt mynt, och du kan inte ha ett mynt utan två sidor.

Tänk på vad du är bra på och hur du kan förbättra dig själv med hjälp av dina andra styrkor. Tänk på vad du kan göra för att förbättra dina svagheter genom att kombinera dem med dina styrkor. På det sättet kan du både förbättra dig själv och effektiviteten i det du gör.

Och inom scenografi är några viktiga färdigheter: kreativitet, effektivitet och en stadig hand. Men det finns många andra sätt att bli scenograf, detta är inte det enda. Och om du vill ha en ännu mer effektiv produktion, leta efter ett team/grupp som kan hjälpa dig med det du är svagare på. Ett team kan också räknas som ett sätt att använda skill stacking. Det betyder bara att du använder Skill Stacking på ett annat sätt genom att låta din grupp hjälpa dig och du kan hjälpa din grupp.

Att ha en grupp är otroligt viktigt för scenografin. Det är en del som inte kan ersättas. Och jag menar inte att en grupp bara består av scenografer, en grupp bör bestå av alla typer av människor som arbetar inom teater, film, serier och andra platser där en scenograf kan arbeta. 

Så som kort sagt: Det viktigaste för att använda Skill Stacking är en grupp, att förstå dina starkheter och svagheter och att veta din grupps starkheter och svagheter. Så om du vet allt detta kan du använda Skill Stacking att ge dig och din grupp en stor effektiv boost. (Som ger dig en starkare tro med din kund.

Tuotteistajan pikaopas 3.0

Posted on by

In today’s expert work, it is increasingly important to produce real results rather than simply demonstrate one’s skills. The guide notes that an expert’s time can easily be consumed by random tasks, where day after day disappears into a flow of demands from clients, colleagues, and others. In such situation, productization can be a lifeline. It helps clarify the content of work, standardize the service, and reduce the overall chaos.

Productization simply means packaging a service or expertise into a form that is easy for the customer to understand and buy. The guide explains that the difference between a good “product-service” and a poor one lies in how clearly it is described, priced, and structured. A well-productized service does not rely on individually customized work for each client but on a repeatable format that works in various situations. This makes the expert’s work more manageable and more results-driven.

The guide uses a restaurant as an example. Customers may have very different preferences, but the restaurant’s concept is productized in such a way that the kitchen can offer options efficiently and profitably. This illustrates how an expert service can also be both flexible and scalable.

When a service is productized, marketing and sales become easier. The guide states that without a clear product or service concept, the marketer’s position weakens: the message becomes unclear, the target audience fragmented, and pricing difficult. By contrast, a well-defined service makes it possible to clearly identify who it is for, what problem it solves, and why this particular service is worth choosing.

This does not mean that the expert must abandon creativity or customization altogether. The guide notes that the service must be flexible enough to meet customer needs, yet based on a sufficiently established operating model to ensure efficient production. When expertise can be replicated, time is freed for learning new things, and the business becomes more profitable.

The core message is ultimately clear: productization makes expert work more manageable, more marketable, and more profitable. When the service is clearly structured, marketing becomes easier and the customer experience improves.

Tuotteistajan pikaopas 3.0

Posted on by

Jari Parantaisen Tuotteistajan pikaopas 3.0 on nimensä mukaan lyhyt pikaopas, joka selittää yksinkertaisesti, esimerkkejä käyttäen, mistä tuotteistamisessa oikeasti on kyse, ja mitä siihen vaaditaan.

Opasta lukiessa ymmärtää, tuotteistamisen merkityksen ja esimerkkien kautta oppii sen merkityksen vielä syvemmin. Parantainen huomioikin, että lukijan huomio ja mielenkiinto on helpompi herättää esimerkeillä kuin jatkuvalla teoreettisella tekstillä, mikä on totta, ainakin omalla kohdalla.

Parantainen käyttää yhtenä esimerkkinä ravintolaa. Myös minä ajattelin aluksi, että mitä tekemistä ravintolalla ja tuotteistamisella on yhdessä, mutta se valkenikin minulle nopeasti. Ravintolayrittäjälle on itsestään selvää, että hän monistaa osaamistaan. Hän päättää:

  • kenelle ja millaisille ihmisille ravintola on tarkoitettu
  • millaisia annoksia ravintola tarjoaa
  • mitä annokset maksavat
  • kuinka ne tarjoillaan ja
  • miten asiakkaat houkutellaan paikalle

tämä tieto oli minulle ihan uutta ja se auttoikin minua ymmärtämään, kuinka suuri käsite tuotteistaminen on monilla aloilla.

Oppaan tärkeimpiä ajatuksia on se, että palvelu pitäisi paketoida niin hyvin, että asiakas tietää heti mitä saa, mitä se maksaa ja kauanko toteutus kestää. Asiakas uskaltaa ostaa helpommin, kun epäselvyyksiä ei ole. Yrittäjä taas säästää aikaa, koska kaikkea ei tarvitse suunnitella alusta asti joka kerta. Eli tuotteistaminen tekee työstä paljon sujuvampaa ja sen avulla yrittäjä säästää arvokasta aikaansa.

Kun Parantaisen ajatuksia pohtii syvemmin, huomaa ettei tuotteistaminen ole vain yrityksille tarkoitettu menetelmä. Samaa ajattelua voisi soveltaa melkein mihin tahansa, kuten kouluprojekteihin. Ihmiset arvostavat selkeyttä ja konkreettisuutta ja valitsevat mieluummin vaihtoehdon, joka on suoraviivainen ja hyvin esitelty. Jos joku palvelu vaikuttaa sekavalta tai siitä ei kerrota tarpeeksi, asiakas yleensä jättää sen välistä.

Kirja korostaa myös sitä, miten suuri merkitys on nimeämisellä ja tarinalla. Parantaisen mukaan tuotteella pitää olla nimi, joka jää mieleen ja kertoo heti, mistä on kyse. Hyvä nimi auttaa myymään jo ennen kuin asiakas on edes lukenut palvelun kuvausta. Tämä voi ratkaista sen, tarttuuko asiakas tuotteeseen vai ei.

Parantainen tuo esille myös hinnoittelun merkityksen. Moni yrittäjä pelkää pyytää oikeaa hintaa, koska he ajattelevat asiakkaan säikähtävän ja jättävän palvelun välistä. Parantainen kuitenkin muistuttaa, että selkeä hinta tekee ostamisesta turvallista. Tuotteistettu palvelu vähentää stressiä molemmilta osapuolilta.

Asiakas ei osta pelkästään palvelun sisältöä, vaan myös sitä tunnetta, että hänen ongelmansa todella ratkeaa. Palvelun kuvaukseen tulisi lisätä esimerkkejä, tarinoita, palautetta ja konkreettisia näyttöjä palvelusta, sillä ne toimivat todisteena palvelun toimivuudesta. Täten myös aloittava yrittäjä luo asiakaskuntaa.

Lopuksi, opas opettaa ennen kaikkea ajattelutavan muutosta. Yrittäjän ei pitäisi myydä tunteja tai omaa aikaansa, vaan ratkaisua. Kun palvelu on mietitty valmiiksi paketiksi, sitä on helpompi myydä ja asiakkaan on helpompi ymmärtää, mitä hän on ostamassa. Opas saa ymmärtämään, että tuotteistaminen ei ole pelkästään liiketoiminnan tehostamista, vaan myös tapa parantaa asiakaskokemusta ja tavoittaa asiakkaita.

Skill Stacking

Posted on by

aina ollaan sanottu että jos haluaa menestyä sinun täytyy osata joku tietty asia tosi hyvin. ehkä se ei kumminkaan ole ihan näin.

Scott Adams sanoi ettei hän ollut mitenkään paras mutta ihan hyvä ja hän yhdisti taitojaan ja rakensi itselleen menestyneen uran.

Mitä on skill stacking?

se on omien taitojen yhdistelemistä. jos olet ihan okei hyvä joissain asioissa ja yhdistät näitä taitoja saatat menestyä erittäin hyvin ja sillä ei ole väliä ettet ole paras.

esimerkiksi jos nyt vaikka osaat ihan hyvin maalata ja sinulla on hyvät kommunikaatio taidot voit vaikka opettaa maalaamista tai tehdä opetusvideoita jos haluat.

Miten tai miksi se toimii?

jos ajattelee, se on erittäin fiksu idea. ei tarvitse olla paras välttämättä missään mutta jos olet mielestäsi ihan hyvä muutamassa asiassa ja pystyt yhdistämään niitä saatat löytää itsellesi ihan uuden polun elämässä.

sillä ei ole väliä ettet ole paras ja ihmiset voisivat enemmän keskittyä yhdistämään taitojaan kun siihen että on paras jossain yhdessä asiassa.

Omien taitojen kasaaminen yhteen

kaikilla on oman pino taitoja mitä eivät välttämättä edes tajua tai eivät laske taidoiksi koska eivät ajattele olevansa tarpeeksi hyviä.

ihmiset eivät kauhean usein mieti omia taitojaan vaan vain sitä mitä ei itsellä ole.

otat hetken aikaa miettiä omia taitoja ja otat yhden taidon mikä on itsesi mielestä hyvä ja lisäät siihen vähän jotain muita sekaan ja yhtäkkiä on syntynyt jotain uutta ja uniikkia mitä toisella ei ole.

Omat ajatukset asiasta

mielestäni mitä Scott Adams sanoi on erittäin fiksua ja pistää itseäkin miettimään miksi en ole ajatellut tälläistä koskaan aikasemmin.

ehkä tästä lähtien alkaa itsekkin miettimään tarkemmin mitä kaikkea sitä pystyisi tekemään eikä ehkä keskittyisi aina vain olemaan paras yhdessä asiassa.

tämä oli samalla myös hyvä muistutus ettei aina tarvitse pyrkiä olemaan paras se on tarpeeksi olla ihan hyvä joissain asioissa ja niitä voi aina yrittää pinota muiden taitojen kanssa yhteen.

tästä oppimani otan kyllä mukaan jokapäiväiseen elämään.

Personallisuustesti

Posted on by

ISFP – Seikkailija

Kokonaisuudessaan testi oli vaikea sillä en ajattele omaa persoonallisuuttani juuri lainkaan. Varmaan puolet vastauksista veikkasin ja meni fiiliksen mukaan. Annan asioiden tapahtua ja ne menee niin kuin menee enkä jää miettimään sen pidemmälle. Olen myös huomannut sen, että olen huono sanomaan itsestäni mitään. Jos joku muu kertoo huomanneensa jotain persoonallisuudessani, yleensä tajuan, että he ovat oikeassa. En vain itse ole huomannut piirrettä. Metaforat on helpompi ymmärtää kuin yksinkertaiset kysymykset. “tekisitkö näin tässä tilanteessa?” en tiedä “jos olisit tällaisessa tilanteessa, reagoisitko näin vai noin?” helppo vastata, “näin”. Olen tehnyt testin aikaisemminkin, ehkä neljä vuotta sitten ja silloin vastaus oli INFP.

Sanoisin että se on enemmän 50/50. Minulla ei ole ongelmaa olla yksin, nautin ajasta ja voin tehdä mitä vaan, pystyn menemän monta päivää yksin ja vaikka puhumatta kenellekkään. Mutta silti tarvitsen aikaa kavereiden kanssa ja otan joka mahdollisuuden jonka saan. Jos jään porukasta ulkopuolelle, se toki tuntuu paskalta ja siltä että missaan jotain kivaa. 

En pohdi asioita turhaa enempää. Teen tehtävät niin kuin minulle kerrottiin enkä kyseenalaista sen enempää, jollei jokin jäänyt epäselväksi. Luovuutta kyllä kuitenkin löytyy. Kaikenlaisia ideoita on. Mutta jos itsellä ei ole mitään tekemistä niin alan tarkkailemaan muita ihmisiä ympärilläni ja erityisesti pohdin muiden ihmis suhteita. 

 En ajattele loogisesti, että yleensä teen fiiliksen mukaan. Mutta en usko olevani enemmän tunteellinen. “Heille empatia, harmoninen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat erityisen tärkeitä.” harmonia ja yhteistyön ymmärrän ja pidän tärkeänä, mutta en empatiaa koe kovin vahvana, varmaan ongelma mihin pitäisi panostaa. Vaikea puhua tunteista ja antaa muille myötätuntoa. 

Sanoisin että olen hyvä improvisoimaan. Jos jokin menee päin puuta, ei siinä mitään keksitään vain uusi ratkaisu. Tilaisuuksiin on vaikea tarttua yksin koska en koe, että tarvitsisin mitään tiettyä itselleni, mutta kaverin kanssa olisin aivan valmis lähtemään heti kokemaan uusia asioita yhdessä. Joustan tosi helposti koska itselläni ei ole suuria mielipiteitä oikein mistään asiasta. 

Levoton ei sovi minun yhtään. En stressaa asioista, teen asiat fiiliksen mukaan. En tavoittele täydellisyyttä. Menestyksellä ei ole mitään väliä, en edes halua huomiota menestyksen kautta. Pari vuota taakse päin kyllä kaikella oli väliä. Ja stressasin aivan jokaisesta koulu tehtävästä, mutta sitten tajusin, etten millään pysty tavoittamaan täydellisyyttä. Joten opin ottamaan rennommin ja tavoittelemaan keskiarvoisia numeroita. 

Urapolku

Todennäköisesti menestyn työ ympäristöissä, joissa pääsen toteuttamaan luovuuttani ja työskentelemään käsin, luomaan uutta. Yhdistää kauneus ja käytännöllisyys joko taiteen, muotoilun tai käsityön avuin. Ihanneura voisi olla vaihtelua ja joustavuutta, jolloin pääsen tarttumaan uusiin haasteisiin ja ilmaisemaan itseäni eri tavoin. 

Perinteinen työura ei todellakaan sopisi minulle. Tarvitsen rauhallisempaa ja vapaata työskentelyä. Tasapainottamalla luovan vapauden tarpeet ja työelämän käytännön vaatimukset. 

Persoonallisuustesti

Posted on by

ENFJ – Protagonisti

Testin tulokseksi sain 76% ekstrovertti, 73% intuitiivinen, 65% tunteellinen, 83% suunnitelmallinen, ja 69% määrätietoinen.

Testin mukaan ENFJ tyypit omaavat hyvät kommunikaatiotaidot sosiaalisen persoonallisuutensa takia, ja ovat luonteeltaan karismaattisia, idealistisia, ja empaattisia. He ilmaisevat ideat vakuuttavasti, innostuneesti ja tunteella.  

Protagonisti on tunteellinen ja empaatti, ja pystyy luomaan syviä ihmissuhteita helposti. Empaattisuus voi olla myös heikkous, liiallisena se voi altistaa emotionaaliselle uupumukselle.

 ENFJ menestyy hyvin rooleissa, jossa ohjataan, inspiroidaan tai kehitetään uutta. Heillä on luontainen karisma yhteistyöhön perustuvissa rooleissa, jossa esitetään visioita ja tarvitaan vuorovaikutuskykyä. ENFJ sopisi uraltaan henkilöstöhallinnan johtamiseen, tiedottamiseen, ja opettajan tai ohjaajan rooliin.

Protagonistit ovat perusteellisia ja järjestelmällisiä. Asioiden selkeys on tärkeää, ja suunnittelu ja perusteellisuus kuuluvat kaikkeen suunnitteluun.

Testi oli minulle samaistuttava, koen itseni kuvauksiin sopiviksi monessa kohdassa.  

Urallani vahvuuteni ovat järjestelmällisyyteni ideoiden suunnitteluvaiheessa. Osaan suunnitella työvaiheet ja työt loogisesti ja realistisesti toteutettavaksi. Keksin usein uusia tapoja suorittaa työvaiheet.  

Menestyn hyvin ryhmätöissä, ja vuorovaikutukseni on sujuvaa. Näissä tilanteissa otan mielelläni suunnittelijan tai johtajan roolin. Osaan pukea ideat sanoiksi sujuvasti, innostaen muita ryhmän jäseniä työskentelyyn. Osaan mielestäni lukea ihmisten tarpeita, ja ottaa huomioon muiden mielipiteet ja näkemykset niin, että kaikki tuntevat itsensä kuulluksi. Myös sitä, missä osassa he haluavat olla ryhmätyössä, ja miten he kommunikoivat.

Koen myös intuitioni voimakkaaksi piirteeksi. Osaan käyttää mielikuvitusta eniten suunnittelussa. Huomaan pienet yksityiskohdat ja taustasyyt asioihin. Työelämässä kuitenkin teen päätöksiä enemmän loogiselta pohjalta, riippuen työstä.

Pohdintoja kirjasta Tuotteistajan taskuraamattu

Posted on by

Kun luin Antti Apusen ja Jari Parantaisen Tuotteistajan taskuraamattua, huomasin aika nopeasti kaksi asiaa: 1. suurin osa kirjasta oli täysin itsestään selvää, 2. sen tyylistä näkyi vahvasti, että kirjoittajina ovat miehet, eikä aina ihan hyvällä tavalla. Kirja on kirjoitettu napakasti, ja se on ihan kätevä pikkuopas tuotteistamisesta. Mutta se kuulostaa siltä kuin lukija olisi puhuttelussa. Sellaista “nyt kuuntele, miten maailma oikeasti toimii” -henkeä, joka on tyypillistä vanhan polven miehiselle bisneskulttuurille.

Vaikka kirjassa on hyödyllisiä pointteja, monet niistä ovat sellaisia, jotka jokainen joka on vähäänkin ollut työelämässä jo tietää. Tyyli ja sisältö muodostivat kirjan, josta jäi vähän ristiriitainen olo.

Monet kirjan opetuksista olivat asioita, joita opetellaan ihan ensimmäisissä työpaikoissa:
– asiakas haluaa selkeän lupauksen
– palvelu kannattaa selittää ymmärrettävästi
– ihmiset ostavat helpommin valmiin paketin kuin epämääräisen lupauksen

Mikään näistä ei ollut uutta. Tuntui, kuin kirja olisi ollut enemmänkin kertausta kuin oikeasti uusia oivalluksia tarjoava teos. Ehkä siksi moni kohta ei tuntunut erityisen mullistavalta. Silti kirjassa oli kuitenkin joitakin ajatuksia, jotka jäivät mieleen.

Kolme kohtaa, jotka kolahtivat

1. “Asiakas ei osta palvelua vaan ratkaisun.”

On totta, että oman työn kuvailussa mennään usein prosessi edellä, vaikka asiakas haluaa vain tietää, miten hänen ongelmansa ratkeaa.

2. Selkeä ja konkreettinen lupaus

Lupauksen pitää olla rohkea ja selkeä: mitä tehdään, milloin ja millä hinnalla. Vaikka tämäkin on ihan perusasia, se kolahti siksi, että työelämässä epämääräisyys on yleistä.

3. Asiantuntijatyön “prosessointi”

Asiantuntijapalvelu voidaan tehdä toistettavaksi prosessiks. Ei kaikkea tarvitse keksiä jokaisella asiakkaalla uudelleen.

Kohta, joka ei kolahtanut

“Hyödynnä heikko ego.”

Tämä oli koko kirjan kamalin kohta. Se tuntui alentavalta ja suoraan sanottuna vanhanaikaiselta. Siinä oli sellainen sävy, että asiakkaiden epävarmuus olisi vain työkalu, jota voi käyttää myynnin välineenä. Tästä esimerkiksi tuli se tunne että, tämä kirja on kirjoitettu miehille ja miesten äänellä. Vaikka tarkoitus olikin varmasti puhua enemmänkin psykologisista tekijöistä, se tapa, jolla asia ilmaistiin, oli tökerö ja jopa epäkunnioittava. Sen olisi voinut ilmaista fiksummalla tavalla.

Kirjan “miehisyys”

Kirjan tyylistä huokuu sellainen vanhan ajan bisnesmiehen itsevarmuus, vähän kovisteleva, vähän ylimielinen ja jopa aika vallan himoinen.
– Kirjassa ei pohdita näkökulmia.
– Se julistaa totuuksia sen sijaan, että edes vähän keskustelisi niistä.
– Ihmisistä puhutaan objekteina.
– Sävyn aggressiivisuus tuntuu turhalta ja oudolta ja ei tuo sisältöön oikeastaan mitään lisää.

Tuotteistajan taskuraamatussa nousee siis eniten esille se kuinka se nojaa maskuliiniseen “bisnes on taistelua” -mentaliteettiin, joka tuntuu vanhentuneelta. Ei siis tietenkään ole ongelma, että kirjoittajat ovat miehiä. Ongelma on se, että tekstissä näkyy sellaista miespuhetta, joka ei rakenna mitään, se vain jyrää.

Lopulta Tuotteistajan taskuraamattu oli hyvin erikoinen lukukokemus. Ehkä luettuani kirjan, tajusin millaisella tavalla itse haluan työskennellä, kommunikoida ja kohdata asiakkaat. Ja siinä kohtaa huomasin, että monia kirjan asenteita en halua omaksua.