Pohdintoja kirjasta Tuotteistajan taskuraamattu
Kun luin Antti Apusen ja Jari Parantaisen Tuotteistajan taskuraamattua, huomasin aika nopeasti kaksi asiaa: 1. suurin osa kirjasta oli täysin itsestään selvää, 2. sen tyylistä näkyi vahvasti, että kirjoittajina ovat miehet, eikä aina ihan hyvällä tavalla. Kirja on kirjoitettu napakasti, ja se on ihan kätevä pikkuopas tuotteistamisesta. Mutta se kuulostaa siltä kuin lukija olisi puhuttelussa. Sellaista “nyt kuuntele, miten maailma oikeasti toimii” -henkeä, joka on tyypillistä vanhan polven miehiselle bisneskulttuurille.
Vaikka kirjassa on hyödyllisiä pointteja, monet niistä ovat sellaisia, jotka jokainen joka on vähäänkin ollut työelämässä jo tietää. Tyyli ja sisältö muodostivat kirjan, josta jäi vähän ristiriitainen olo.
Monet kirjan opetuksista olivat asioita, joita opetellaan ihan ensimmäisissä työpaikoissa:
– asiakas haluaa selkeän lupauksen
– palvelu kannattaa selittää ymmärrettävästi
– ihmiset ostavat helpommin valmiin paketin kuin epämääräisen lupauksen
Mikään näistä ei ollut uutta. Tuntui, kuin kirja olisi ollut enemmänkin kertausta kuin oikeasti uusia oivalluksia tarjoava teos. Ehkä siksi moni kohta ei tuntunut erityisen mullistavalta. Silti kirjassa oli kuitenkin joitakin ajatuksia, jotka jäivät mieleen.
Kolme kohtaa, jotka kolahtivat
1. “Asiakas ei osta palvelua vaan ratkaisun.”
On totta, että oman työn kuvailussa mennään usein prosessi edellä, vaikka asiakas haluaa vain tietää, miten hänen ongelmansa ratkeaa.
2. Selkeä ja konkreettinen lupaus
Lupauksen pitää olla rohkea ja selkeä: mitä tehdään, milloin ja millä hinnalla. Vaikka tämäkin on ihan perusasia, se kolahti siksi, että työelämässä epämääräisyys on yleistä.
3. Asiantuntijatyön “prosessointi”
Asiantuntijapalvelu voidaan tehdä toistettavaksi prosessiks. Ei kaikkea tarvitse keksiä jokaisella asiakkaalla uudelleen.
Kohta, joka ei kolahtanut
“Hyödynnä heikko ego.”
Tämä oli koko kirjan kamalin kohta. Se tuntui alentavalta ja suoraan sanottuna vanhanaikaiselta. Siinä oli sellainen sävy, että asiakkaiden epävarmuus olisi vain työkalu, jota voi käyttää myynnin välineenä. Tästä esimerkiksi tuli se tunne että, tämä kirja on kirjoitettu miehille ja miesten äänellä. Vaikka tarkoitus olikin varmasti puhua enemmänkin psykologisista tekijöistä, se tapa, jolla asia ilmaistiin, oli tökerö ja jopa epäkunnioittava. Sen olisi voinut ilmaista fiksummalla tavalla.
Kirjan “miehisyys”
Kirjan tyylistä huokuu sellainen vanhan ajan bisnesmiehen itsevarmuus, vähän kovisteleva, vähän ylimielinen ja jopa aika vallan himoinen.
– Kirjassa ei pohdita näkökulmia.
– Se julistaa totuuksia sen sijaan, että edes vähän keskustelisi niistä.
– Ihmisistä puhutaan objekteina.
– Sävyn aggressiivisuus tuntuu turhalta ja oudolta ja ei tuo sisältöön oikeastaan mitään lisää.
Tuotteistajan taskuraamatussa nousee siis eniten esille se kuinka se nojaa maskuliiniseen “bisnes on taistelua” -mentaliteettiin, joka tuntuu vanhentuneelta. Ei siis tietenkään ole ongelma, että kirjoittajat ovat miehiä. Ongelma on se, että tekstissä näkyy sellaista miespuhetta, joka ei rakenna mitään, se vain jyrää.
Lopulta Tuotteistajan taskuraamattu oli hyvin erikoinen lukukokemus. Ehkä luettuani kirjan, tajusin millaisella tavalla itse haluan työskennellä, kommunikoida ja kohdata asiakkaat. Ja siinä kohtaa huomasin, että monia kirjan asenteita en halua omaksua.
Be awesome with average skills
Skill Stacking
We’re often told that to be successful, we have to be the best at something specific. But what if there’s another path to success?
I think Scott Adams idea of skill stacking is simply brilliant. He believes that success comes from combining several ordinary skills in a unique way.
What is skill stacking?
Skill stacking means combining different skills you’re reasonably good at and creating a mix that few others have.
Adams explained that he’s not an exceptional artist, writer, businessman, or comedian but he’s good enough at each of those things. When he combined them, he created something distinctive and successful: the famous comic strip Dilbert.
Why it works?
There are many people who are world-class in one thing, but very few who can blend their skills smartly.
For example, someone who combines photography, public speaking, and communication skills can create something that even the best photographer couldn’t on their own say, a popular educational YouTube channel.
Skill stacking also works because it doesn’t require perfection. Being “good enough” in several areas can take you further than spending years mastering just one.
Building your own stack
Every one of us already has a stack of skills, we just rarely stop to think about them. When you start intentionally combining what you can do and add a few new skills, you begin to form something truly unique: a personal competitive edge no one else can replicate.
Skill stacking is like creating your own recipe, the ingredients might be simple, but the combination is entirely your own.
My thoughts
This idea really opened my eyes. I’ve always been an “all or nothing” kind of person, if I don’t succeed right away, I tend to give up. I like doing things I’m already good at. If I’m not, I get frustrated and lose motivation. It’s silly, but true.
Learning about skill stacking reminded me that you don’t have to be the best at everything. Being average is okay as long as you know how to combine your skills creatively. It’s such a freeing and compassionate way to think about growth and success.
I definitely want to take this approach to heart.
Tuotteistajan taskuraamattu – ajatuksia
- Luku 3: Varo kameleonttia
“Ennakkokäsityksesi toisesta ihmisestä saattaa vaikuttaa häneen ilman, että edes huomaat sitä. Siksi kannattaa olla tarkkana, mitä ajattelet esimerkiksi uusista asiakkaista.”
Monesti sanotaan, että ulkonäkö voi pettää.
Joskus festareilla, kun olin pitämässä myyntitapahtumaa ja minun pöytäni eteen tuli asiakas, minä automaattisesti ajattelin asiakkaasta jotakin. Esimerkiksi yksi minun yleisimmistä ajatuksistani / arvauksista oli se, että “Näyttääkö asiakas kiinnostuneelta vai tuliko hän vain katsomaan”, ja tämä ajatus tuli mieleen yleensä ensimmäisenä asiakkaan kohdatessa. Se tuli automaattisesti ja nopeasti ilman, että olisin kerennyt edes tajuamaan, että ajattelin asiaa.
Hetken päästä kuitenkin asiakkaat ovat aina “rikkoneet” minun ennakkoluulojani sillä, että he toimivat täysin vastakohtaisesti sille, mitä ajattelin heidän toimivan. Asiakas, joka näytti asiakasryhmääni sopivalta ja mahdolliselta ostajalta, saattoi vaan nopeasti vilkaista tuotteitani ja lähteä pois.
Myöhemmin asiakas, joka näytti siltä, että käy nopeasti vain vilkaisemassa minun tuotteitani, olikin tehnyt hyvän ostoksen. Tällä tavalla asiakkaat näyttivät minulle, ettei kannata päättää heistä mitään etukäteen, sillä se ei yleensä pidä paikkansa.
Kirjassa sanotaan: “Jos päätät jo etukäteen, että asiakas on huono, ennakkoluulosi saattaa muuttua todeksi.” Tämä on valitettavasti totta ja näiden päätelmien kanssa kannattaa olla varovainen. Vaikka ajattelee, ettei sinun päätelmäsi näy ulospäin, niin kyllä muut ihmiset saattavat aistia sen silti.
Olen joskus huomannut, että kun tulin korukauppaan, myyjä suhtautui minuun valmiiksi niin, että tunsin oloani asiakkaana köyhäksi ja hieman epämukavaksi. Sellaisissa kaupoissa myyjät yleensä näkevät, oletko tullut ostamaan tuhansia euroja maksavan timanttikorun vai kymmenen euroa maksavia kirurginteräksestä tehtyjä hoitokorvakoruja. Ymmärrän, miksi myyjä suhtautui minuun eri tavalla kuin edelliseen asiakkaaseen, mutta mielestäni asiakaspalvelijana kannattaa olla yhtä ystävällinen kaikille asiakkaille. Se onnistuu juuri nimenomaan sillä, että yrittää olla ajattelematta asiakasta asioita etukäteen ja olla tekemättä omia päätöksiä, jotka saattavat vaikuttaa omaan käytökseen ja asiakaspalveluun. Olisin ehkä ostanut jonkun toisenkin korun jos hän suhtautuisi minuun ystävällisemmin.
2. Luku 13 Miksi lääkärillä täytyy olla valkoinen takki?
(“Lähes kaikki auktoriteetin tunnusmerkit liittyvät ulkoisiin, jopa varsin pinnallisiin päätelmiin. Monet asiantuntijat kuvittelevat, että asiakas valitsee pätevimmän asiantuntijan. Todellisuudessa hän valitsee asiantuntijan, joka vaikuttaa pätevimmältä.”)
En ole aiemmin huomannut, miten paljon auktoriteettien ulkoiset tunnusmerkit vaikuttavat minun päätelmiini. Olin todella yllättynyt, kun luin Frank Abagnalen tekemästä petoksesta. Itse ihmettelen, miten kukaan ei edes tullut ajatelleeksi, että univormuun pukeutunut mies voisi olla rikollinen. Mutta rehellisesti sanottuna en voi luvata, että en kyseisessä tilanteessa tekisi samaa kuin kaikki muut ihmiset.
Kun kävin työhöni perehdytyskoulutusta myyjän tehtäviin, meitä kaikkia varoitettiin siitä, että kannattaa aina todistaa henkilöllisyys jopa työvaatteissa tulleilta työmiehiltä ja muilta ulkopuolisilta työntekijöiltä. He saattavat olla rikollisia, jotka ovat pukeutuneet oikeisiin vaatteisiin. Tämän luvun lukemisen jälkeen joudun olemaan vielä enemmän tarkkana näissä hommissa, sillä tiedostan, kuinka helppoa näissä tilanteissa on luottaa henkilöön pelkästään sen asiallisen ulkonäön perusteella.
Mielestäni on pelottavaa, miten paljon meillä kaikilla muiden ulkonäkö luo tietynlaista vaikutelmaa mutta se on ihan loogista. Toisaalta jossain tilanteissa tätä voi käyttää hyödyksi. Esimerkiksi minun työssäni korujen myyjänä voisin pukeutua siististi ja laittaa päälleni parhaat tekemäni korut. Korujen myyjänä minun pitää edustaa ja esittää omaa yritystäni mahdollisimman asiallisella ja kauniilla tavalla, koska “Uusi asiakasehdokkaasi joutuu päättelemään asiantuntemuksesi pinnallisten merkkien perusteella.”
3. Luku 30 Mitä turpeat egomme haluavat kuulla?
(“Tuotteistajan kannattaa käyttää ihmisluonnon heikkoutta hyväksi, kun hän viestii asiakasehdokkailleen. Turpea egomme huolehtii siitä, että meistä jokainen pitää tärkeimpänä henkilökohtaisia viestejä.”)
Asiakkaat arvostavat sitä, että heille kirjoitetaan erikseen henkilökohtaisesti ja osoitetaan välittämistä.
Tämä lause mielestäni pitää paikkansa: “Lähetä kullekkin asiakkaallesi vain häntä varten laatimiasi viestejä.”
Yritän aina lähestyä asiakkaitani viestillä hienovaraisesti ja löytää heille parhaan ratkaisun tarjoamalla ystävällistä ja mukavaa asiakaspalvelua. Olen joskus viettänyt tuntikausia kirjoittamalla asiakkaalle, lähettämällä hänelle kuvia erilaisista mahdollisista tuotteen vaihtoehdoista, pohtimalla hänen kanssaan mikä jalokivi olisi paras valinta ja millä tyylillä korua kannattaa tehdä.
Mitä pidempään keskustelin asiakkaan kanssa, kuuntelin häntä ja näin vaivaa, sitä paremman palautteen minä sain ja sitä iloisempi, kiitollisempi ja tyytyväisempi asiakkaani oli.
Koska yritykseni on hyvin pieni, olen pystynyt käyttämään paljon aikaa yhteen asiakkaaseen ja se on tuottanut tulosta. Mielestäni yritykset, jotka tarjoavat tilaustyönä tehtyjä koruja, eikä pelkästään omilla sivulla valmiita koruja, menestyvät hyvin ja saavat asiakkaita tuntemaan itsensä tärkeiksi ja kuulluiksi.
“Kukaan ei ole jättänyt avaamatta hyvältä tuoksuvaa kirjekuorta, jonka päällä on käsin kirjoitettu osoite ja aito postimerkki.”
4. Luku 4 Hintalappu ei valehtele
(“Haloilmiö on osaavan hinnoittelijan käsissä vahva ase. Hinnasta syntyvä yleisvaikutelma peittää kaiken muun alleen. Niinpä hintamielikuva vaikuttaa siihen, miten laadukkaana asiakas tuotteita tai palvelua pitää.”)
Kirjan mukaan hinnalla on merkittävä vaikutus siihen, miten asiakkaat kokevat tuotteen laadun. “Haloilmiö” saa asiakasta uskomaan, että korkeampi hinta merkitsee automaattisesti parempaa laatua.
On hienoa kyllä, että tämä kirja tuo esiin näin paljon tutkimustuloksia ja niillä se todistaa, että on aina oikeassa mutta haluaisin tutkia tätä lukua hieman monipuolisemmin ja esittää omia näkemyksiä.
SoBe juoman tutkimus on mielenkiintoinen ja kertoo paljon. On luonnollista ja loogista, että asiakas ostaessaan kalliimman tuotteen olettaa, että tuote olisi laadukkaampi.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että hinnan ja laadun välinen yhteys ei aina toimi suoraviivaisesti. Kun myyn festareilla yksinkertaisia itse tekemiäni jalokivikoruja, jotka eivät ole tehty hopeasta, niin laitan niihin suhteellisen alhaiset hinnat. Jos nostaisin halpojen korujen hintaa keinotekoisesti, asiakkaat eivät välttämättä pitäisi niitä laadukkaampina, koska materiaalit ja tuotteen kestävyys ovat helposti nähtävissä. En oleta, että laittamalla korkeamman hinnan saan asiakkaita uskomaan siihen, että tuotteeni ovat laadukkaimpia.
Mielestäni hintalappu voi vaikuttaa ensivaikutelmaan, mutta se ei peitä laatueroja tai asiakkaan aiempaa kokemusta vastaavista tuotteista. Joissakin tilanteissa hinta voi olla tärkeä viesti laadusta, mutta käsityön kohdalla asiakkaat usein arvioivat itse, mitä pitävät arvokkaana.
Hintalappu voi joskus hämätä, jos hinta ei vastaa todellista laatua.
Pikaopas 3.0
Tuotteistajan pikaopas
Tuotteistajan pikaopas on käytännönläheinen opas siihen, miten asiantuntija voi tehdä osaamisestaan helpommin myytävää ja monistettavaa. Kiteyttäisin oppimani, että kyseinen opas ei rajoita luovuutta vaan kertoo kuinka työstä tehdään kannattavampaa, hallittavampaa ja asiakaslähtöisempää.
Perinteinen asiantuntijatyö on usein kaoottista. Jokainen asiakas haluaa jotain erilaista, mikä johtaa loputtomaan räätälöintiin ja stressiin. Tuotteistaminen selkeyttää ja tuo järjestystä kaaokseen. Kun palvelu on etukäteen määritelty, hinnoiteltu ja kuvattu, se on helpompi myydä ja tuottaa tasalaatuisesti. Näin ollen yritys voi kasvaa ilman, että sen jokainen projekti revitään asiantuntijan selkänahasta.
Parantainen käyttää ravintolaa vertauksena kuten: ravintola ei kysy jokaiselta asiakkaalta, mitä tämä haluaisi syödä ja miten. Sen sijaan se tarjoaa valmiiksi mietityn ruokalistan eli formaatin, joka palvelee monenlaisia asiakkaita mutta pysyy silti hallittavana. Samalla tavalla asiantuntijapalvelu pitäisi suunnitella joustava, mutta silti vakioitu tarjonta.
Hyvin tuotteistettu palvelu helpottaa seuraavia
- Suunnitteluvaihetta
- Markkinointia
- Myyntiä
- Hinnoittelua
- Riskienhallintaa
- Graffista ilmettä
Asiakkaan on helpompi ymmärtää mitä hän ostaa ja miksi. Yrityksen näkökulmasta tuotteistaminen mahdollistaa oppimisen, jatkuvan kehityksen ja lopulta kannattavamman liiketoiminnan.
Oppaassa painotettiin monesti tuotteistamisen lähtökohtien tärkeyttä, kenelle tuote/palvelu on suunnattu eli ketkä ovat asiakkaita ja ketkä eivät. Kaikille ei tarvitse tarjota kaikkea, on keskityttävä mihin ongelmaan tarjotaan ratkaisu ja miten/millä asia ratkaistaan? Palvelua on vaikea tuotteistaa jos asiakaskunta vaihtelee. Jos asiakas vaihtuu, myös hänen tarpeensa muuttuvat. Näin ollen ratkaisunkin on muututtava tai muuten aiemmat tuotteistukseksi tarkoitetut tuotteet/palvelut muuttuvat arvottomiksi..
Tuotteistamisen todellinen arvo on siinä, että se vapauttaa asiantuntijan luovuuden. Kun perusasiat on kondiksessa, aikaa jää uuden oppimiselle ja asiakkaiden todellisten ongelmien ratkaisemiselle. Tuotteistaminen tekee asiantuntijasta vaikuttavamman ammattilaisen ja selkeämmän johtajan.
Rira Koru ja Kello
Käyntikortti perkule
Niin huono kun se olikin, niin hyvä ja ihana siitä tuli.
En olisi kuuna päivänä uskonut, että näin nopeasti sain käyntikortin. Ja vaikka en saanutkaan sitä mitä halusin, niin sain paljon parempaa. Pitemmittä puheitta, kannatti herätä.
Skill Stacking
I read an essay by Jason Link about skill stacking, a concept explained by Scott Adams, the creator of Dilbert. The idea is simple but powerful: instead of trying to be perfect at one thing, you can combine several average skills in a unique way to create a big advantage.
For example, Adams admits he’s not a great artist, writer, or businessman. But by combining all these “just okay” skills, he became extremely successful. The key takeaway is that success doesn’t require mastery of a single skill it’s about using multiple abilities together in a smart way.
The essay gives a simple example: imagine you are okay at photography, good at explaining things, and comfortable talking to people. You could start teaching beginner photography classes or make YouTube videos. Alone, each skill might not be impressive, but together they make you stand out.
Jason Link also shares his personal experience. He trained as a pastry chef and learned many useful skills like time management, customer service, and leadership. Even though he wants to shift into a new career like marketing, he can combine his past skills with new ones to build his own “talent stack.”
The main lesson for students is that everyone has a unique set of skills, and we can all benefit from thinking about how to combine them. You don’t need to be perfect at everything just mix what you know in a way that creates something valuable and unique.
In the end, skill stacking is a creative and practical way to plan your future. It reminds us that our experiences, hobbies, and interests are not separate pieces they can come together to help us achieve something greater than we might expect.
my crafts and work project`s (from kuvia tuotteista tai töistä tehtävä)
Tuotteistajan pikaopas essee
Jari Parantaisen tuotteistajan pikaopas kertoo 3.0 siitä miten palvelusta tai osaamisesta voi tehdä selkeän ja helposti ostettavan tuotteen. Parantainen kertoo paljon siitä, kuinka yrittäjän ei kannata myydä “kaikkea kaikille” vaan keskittyä enemmän siihen, missä on oikeasti hyvä ja mitä pystyy tarjoamaan tehokkaasti. Eli tuotteistaminen tarkoittaa sitä, että oma osaaminen tuodaan siten, että asiakas ymmärtää heti mitä on ostamassa, mistä maksamassa ja mitä hyötyä sillä on.
Oppaassa Parantainen käyttää esimerkiksi kahvilaa. Vaikka jokainen asiakas tilaa eri ruoan, ravintolan ei tarvitse keksiä kaikkea alusta joka kerta. Sama idea toimii myös muissa palveluissa, jos omaa työtä voi vakioida ja toistaa, säästää aikaa ja pystyy palvelemaan useampia asiakkaita paremmin. Kun palvelu on tuotteistettu, myynti helpottuu ja työn arvo näkyy selkeämmin myös asiakkaalle.
Parantainen korostaa myös sitä, että liian mukautettu palvelu on usein ongelma. Jos yrittäjä muokkaa jokaista projektia asiakkaan mukaan alusta asti, se vie paljon aikaa eikä ole kannattavaa pitkällä aika välillä. Sen sijaan kannattaa rakentaa palvelu osista, joita voi yhdistellä eri tavoin. Näin säilyy vähän joustoa, mutta työ pysyy silti hallinnassa.
Minusta oppaan asiakirja sopii hyvin sisustussuunniteluun, koska moni sisustus suunnittelija tekee asiakkaalle kaiken täysin erikseen, mutta jos oma työtapa olisi täysin mietittynä, asiakas tietäisi heti mitä saa. Suunnittelija voisi vaikka tarjota erilaisia “paketteja” esimerkiksi pieni konsultaatio, kokonainen suunnitelma tai moodboard palvelu. Kun nimet ja hinnat on jo valmiina, asiakas uskaltaa helpommin ostaa.
Lopulta Parantaisen ajatus on aika yksinkertainen. “Selkeys myy paremmin, kuin sekavuus”. Kun yrittäjä osaa kuvailla palvelunsa niin, että kuka tahansa ymmärtää sen heti, se tekee vaikutuksen.