Sähköinen markkinointijulkaisu esikuvista/inspiraatiosta: https://issuu.com/anneheii/docs/iki_inspo_design
Tag Archives: AnneH
Mokume Gane -tekniikka
Noin 1600-luvulla alkunsa saanut Mokume-Gane on japanilainen metallintyöstömenetelmä, jota alkujaan käytettiin koristeellisten miekkaosien valmistukseen. Mokume ganessa yhdistetään eri metalleja, kuten esimerkiksi hopeaa ja kuparia. Näistä eri metalleista valmistetut levyt yhdistetään ja sulatetetaan, jolloin saadaan sekavärisiä aihioita, jotka voi valssata levyksi tai tangoksi.
Kun tavanomainen japanilainen miekka lakkasi toimimasta aseena ja siitä tuli suurelta osin statussymboli, syntyi kysyntä taidokkaille koristeellisille kahvoille ja tupeille. Denbei Shoami, metallityömestari Akitan prefektuurista, keksi mokume-gane-prosessin, joka on tunnettu myös nimillä kasumi-uchi (pilvimetalli), itame-gane (puusyymetalli) ja yosefuki.
Mokume-ganen varhaiset komponentit olivat suhteellisen pehmeitä metalleja ja seoksia (kulta, kupari, hopea, shakudō, shibuichi ja kuromido), jotka muodostivat nestefaasidiffuusiosidoksia keskenään sulamatta kokonaan. Tämä oli hyödyllistä perinteisissä tekniikoissa kerrosten yhteensulatuksessa ja juottamisessa.
Ajan myötä mokume ganen käytäntö hiipui. Miekkojen julkinen näyttäminen samuraistatuksen merkkinä kiellettiin. Tämän jälkeen ne harvat metallisepät, jotka harjoittivat mokume-ganea, siirsivät taitonsa suurelta osin muiden esineiden luomiseen.
Eri mokume gane -tekniikoita
Nestefaasifuusio
Nestefaasifuusiossa metallilevyt pinottiin ja kuumennettiin huolellisesti; yksinkertaisista raidoista koostuva kiinteä aihio voidaan takoa ja veistää kuvion monimutkaisuuden lisäämiseksi. Perinteisessä prosessissa sitoutuminen saavutetaan, kun jotkin tai kaikki pinon seokset kuumennetaan siihen pisteeseen, että ne sulavat osittain. Tämä nestemäinen seos sulattaa kerrokset yhteen. Prosessi vaatii huolellista lämmönhallintaa ja taitavaa taontaa.
Juotos
Yrittäessään luoda uudelleen perinteisen mokume-ganen ulkonäön jotkut käsityöläiset yrittivät juottaa kerroksia yhteen. Levyt juotettiin hopeajuotteella tai jollakin muulla juotosmetalliseoksella. Tämä tekniikka liitti metallit, mutta sitä on vaikea täydentää erityisesti suuremmilla levyillä. Flux-sulkeumat voivat jäädä loukkuun tai muodostua kuplia. Yleensä epätäydellisyydet on leikattava pois ja metalli juotettava uudelleen. Lopulta juotetut levyt eivät osoita diffuusioliitetyn materiaalin taipuisuutta ja työstettävyyttä.
Solid state sidos
Modernisoidussa solid-state-sidosprosessissa käytetään tyypillisesti kontrolloitua ilmakehää lämpötilasäädellyssä uunissa. Tyypillisesti käytetään myös mekaanisia apuvälineitä, kuten hydraulipuristinta tai momenttilevyjä (pulttipuristimet), puristusvoiman kohdistamiseen aihioon laminoinnin aikana. Nämä mahdollistavat alhaisemman lämpötilan kiinteän olomuodon diffuusion toteuttamisen lomiteltujen kerrosten välillä, mikä mahdollistaa ei-perinteisten materiaalien sisällyttämisen.
Mokume ganen itsetuhoutuvuus
Eri metalleja yhdistäessä ongelmaksi muodostuu galvaaninen korroosio. Jos korussa on epäjalompaa metallia kuten messinkiä tai kuparia, joka on kosketuksissa jalometalliin, tämä epäjalompi metalli syöpyy.
Samassa elektrolyytissä olevassa kahdessa metallissa “virta” kulkee negatiivisemmasta metallista positiivisempaan. Esimerkiksi hopean ja kuparin yhdistelmässä jalommasta metallista tulee negatiivinen katodi, ja epäjalompi, tässä tapauksessa kupari, tulee positiiviseksi anodiksi ja alkaa hapettua eli tuhoutua kastuessaan (vesi, hiki, voide..)
Jos yhdistetään ainoastaan epäjaloja metalleja kuten vaikka kupari ja messinki, tapahtuu syöpyminen joka tapauksessa, sillä nämä epajalot metallit eivät ole korroosion kestäviä kuten hopea ja kulta. Kokonaan jalometalleista valmistettu mokume gane sen sijaan ei syövy.
Jos taas kullan osuus on alle 50% tai hopean pitoisuus alle 925, syöpyy metalli jalomman metallin parina. Kullan pitoisuus mokume ganessa tulisi siis olla vähintään 14K.
Eri metallit samassa tuotteessa
Jos korussa on useampaa eri jalometallia, sen täytyy tulla selkeästi ilmi merkinnöistä. Tosin jalometalliin arvokkaampaa metallia lisätessä, kuten kultaa hopeaan, ei tätä tarvitse merkitä erikeen.
Sen sijaan Mokume gane -tuotteet eroavat monimetallituotteista siinä, että metallikerroksia ei voi irrottaa toisistaan eikä pitoisuuden analysointi onnistu yhdestä osasta.
Mokume gane -tuotteita ei voi yleensä leimata jalometallituotteeksi, sillä tuotteet eivät täytä lainsäädännön vaatimusta pitoisuudelle. Näitä tuotteita ei siis voi myydä jalometallituotteina.
Mokume gane -tuotteet täytyy leimata, jos niiden eriväriset kerrokset on valmistettu samasta metallista, esim. erivärisistä 585-kultaosista. Silloin tuote leimataan pitoisuusleimalla 585 ja nimileimalla.
Lähteet:
http://korullistakertomaa.blogspot.com/2016/08/vale-mokume-ganea.html
https://en.wikipedia.org/wiki/Mokume-gane
https://ujo.rocks/fi/portfolio-esine/mokume-gane-galvaaninen-korroosio-ja-metallien-syopyminen/
Skill stacking
Jason Linkin blogiartikkeli antaa toivoa meille keskiverto-tyypeille, jotka emme ole syntyneet luonnonlahjakkuutena oikein millään alalla, viettäneet vuosikausia koulun penkillä nenä kiinni kirjassa tai harjoittaen jotain tiettyä taitoa sen täydelliseen hallitsemiseen saakka.
Skill stacking eli suomeksi voisi varmaan käyttää termiä kuten Taitojen pinoaminen tms. tarkoittaa suurin piirtein sitä, että otat huomioon kaikki elämäsi aikana opitut ihan keskinkertaisetkin taidot, pistät ne kaikki yhdessä suppiloon ja whoom ! – Suppilon läpi tulet sinä, ainutlaatuinen kokonaisuus, valmistettu sinun elämänkokemuksestasi ja erilaisista elämäsi aikana opituista taidoistasi.
Toista samanlaista kokonaisuutta ei löydy ja voitkin nyt valjastaa kaiken osaamisesi omaan käyttöösi ja luoda tästä itsellesi uran.
Omassa elämässä olen huomannut että erilaiset työkokemukset, opinnot, harrastukset, matkustelut, ystävät ja kollegat eri maailmankolkista sekä suomalaiset juuret on avannut minulle mahdollisuuksia edetä elämässä haluamaani suuntaan.
Koen, että tähän astiset kokemukseni ja ihan vain keskinkertaisestikin opitut taidot ovat alkaneet tuottaa hedelmää ja ovat avanneet minulle erilaisia työmahdollisuuksia, mutta ennen kaikkea halun kokea ja oppia lisää. Odotankin innolla mitä kaikkea tulen vielä omaan taitojeni pinoon lisäämään.
Lähde: https://medium.com/the-shortcut/skill-stacking-be-awesome-with-average-skills-a52de26026e4
Logo
Logo IKI Jewelry.
Logo mainoskuvassa. Kuva ilmainen kuvapankkikuva.
Persoonallisuustesti – Loogikko
“Loogikko”-persoonallisuus INTP-A / INTP-T
16 Personalities testistä sain tulokseksi “Loogikko”. Testin mukaan loogikkoja on 3% väestöstä. Testin mukaan se ei loogikkoja haitanne, me kun ei todellakaan haluta olla yleisiä. Touché!
Loogikot “rakastavat kaavoja ja analysoivat tarkkaan sanottua ja sanomatta jätettyä”. En menisi niinkään sanomaan että rakastan kaavoja, mutta myönnän, että analysoin ehkä vähän liiankin tarkkaan muiden sanomisia ja vedän omat johtopäätökseni – muiden mielestä useimmiten väärät tai liian mielikuvitukselliset. Tämä voi esimerkiksi työelämässä aiheuttaa hankaluuksia siten etten ymmärrä ohjeen antajan mielestä yksinkertaista ja selkeää ohjetta. Mieleeni tulee usein monta entä jos? -kysymystä ja joudun kysymään monta vastakysymystä ollakseni 100% varma ymmärtäneeni asian oikein. Kuulenkin usein palautetta, että ajattelen aivan liian monimutkaisesti.
Loogikot kuulema ovat “taipuvaisia jakamaan ajatuksia, jotka eivät ole täysin kypsyteltyjä ja pikemminkin testaamaan ajatustensa ja teorioidensa kaikupohjaa toisten kanssa kuin keskustelemaan”.
Totta, en omaksi harmikseni ole koskaan ollut kovin sujuva keskustelija vaan rupattelutuokiot saavat minut usein pois tolaltani. Työyhteisöissä olen kokenut tämän melko hankalaksi, sillä muiden jutellessa niitä näitä tai käyden rakentavia keskusteluja työhön liittyen, minä menen sitä enemmän lukkoon mitä enemmän koen, että myös minun tulisi osallistua keskusteluun. Näissä tilanteissa kaikki rationaaliset ajatukseni kaikkoavat, ahdistun, ja koen lähinnä tarvetta paeta paikalta. Minkä usein teenkin.
“Loogikot eivät ole kiinnostuneita käytännöllisistä, jokapäiväisistä tehtävistä ja ylläpitävistä toimista, vaan viihtyvät ympäristöissä, joissa heidän luova neroutensa ja potentiaalinsa pääsee esille.”
On totta, että minäkään en oikein pidä samoista kaavoista, raameista ja usein samanlaisen päivärytmin noudattamisesta. Myös työssä, pidän vaihtelevuudesta aikatauluissa, ympäristössä ja seurassa. Viihdyn parhaiten ympäristössä, jossa saa olla vähän huuhaa ja ajatukset voivat sinkoilla siellä sun täällä. Arvostan äärimmäisesti sitä, että jokainen erilainen persoona hyväksytään omana itsenään ilman kritiikkiä ja piikittelyä.
“Loogikot vaikuttavat usein olevan muissa maailmoissa, mutta tästä huolimatta heidän ajatuksenjuoksu on lakkaamatonta sekä he käyvät monisyisiä keskusteluja mielessään.” Yhdyn tähän täysin -jo lapsesta saakka mieleni on helposti lipsahdellut aivan toisiin ulottuvuuksiin ja minulla on usein vaikeuksia pysyä tässä todellisuudessa, jopa silloin, kun olen muiden seurassa. Työelämässä pystyn antamaan parhaani kun saan työskennellä omassa rauhassa, yksin omien ajatusteni kanssa tai esimerkiksi jotain mielenkiintoista podcastia kuunnellen.
“Innostuneiden loogikkojen keskustelu voi olla epäjohdonmukaista heidän yrittäessään selittää uusimman keksintönsä loogisten päätelmien ketjua. Usein loogikot siirtyvät seuraavaan aiheeseen jo ennen kuin edellistäkään on ymmärretty, sen sijaan että selittäisivät asiat perusteellisesti ja selkokielisesti.”
Kyllä, olen saanut ymmärtää että ajatuksenjuoksuni perässä on hyvin vaikea pysyä. Vaikka asia on omassa mielessäni hyvinkin selkeä, ääneen lausuttu verbaalinen ulosantini ei ikävä kyllä ole riittävän taidokas asioiden ilmaisemiseen niin, että muutkin ymmärtävät mitä ajan takaa. Tämän vuoksi työelämässä suosinkin kirjallisia ohjeita ja sähköposteja yhteisten palavereiden sijaan.