11 – Hyppäät vaikka junan alle, jos joku käskee

Tämä luku kolahti omalle kohdalle, koska en ole edes tullut ajatelleeksi, kuinka elämme auktoriteettien käskyjen mukaan. Luvussa esitelty tutkimus käy järkeen, sillä kyllähän meistä ihmisistä suurinosa kuuntelee sitä “johtajaa”. Meidät kasvatetaan syntymästä lähtien kuuntelemaan aina sitä isompaa ja vaikutusvaltaisempaa ihmistä. Vanhemmat ovat yksi auktoriteetti, joiden käskyihin vastataan. Jos sun käsketään viedä roskat niin kyllä sä niin teet tai viimeistään sitten, kun oot hetken jaksanut väittää vastaan. Luku sanookin, että me suomalaiset vasta käskyläisiä olemmekin ja se pitää paikkaansa kyllä. Suurinosa meistä suomalaisista pysähtyy suojatien punaisiin valoihin, vaikka olis keskiyö eikä ketään oo näkyvissäkään. Miks me rikottais sääntöjä, jotka meille on annettu?

Toisaalta tuntuis oudolta käskeä asiakasta. Käskemisestä sanana tulee mieleen just semmonen äitin “Siivoo huonees!” tyylinen käsky. Enkä halua työntekijänä joutua käskemään asiakasta tekeen jotakin tiettyä. Enemmänkin ystävällinen ja kunnioittava neuvominen sopii minun tyyliini. En halua, että asiakas ajattelee, että hänen täytyy tehdä asiat minun tarpeiden mukaan.

Luku sai minut ajattelemaan, että sen sijaan että ajattelee auktoriteetit ns. “johtajina”, joita TÄYTYY totella, voisimmekin yrittää ymmärtää, miksi näin tehdään. Miksi suojatiellä on liikennevalot? Miksi vanhemmat käskyttävät meitä? Miksi opettajat käskevät meitä tekemään koulujuttuja sen sijaan, että katsoisimme puhelinta?

34 – Asiakkaasi muistaa, miten vähään tyydyit viimeksi

Tämä luku kolahti, sillä monella työntekijällä on vaikeuksia korottaa hintoja tai pyytää enemmän. Luvussa esitelty mies oli erittäin rohkea pyytäessään tunnin puhekeikasta noin 3500€ enemmän kuin ennen. Itse en olisi viittinyt pyytää noin paljoa, mikä onkin tässä se ongelma. En uskaltaisi pyytää vanhalta asiakkaalta yhtään enempää kuin aikaisemmin, vaikka edellinen summa tuntuisikin liian vähältä. Mutta totta se on, että asiakas maksaa laadukkaasta palvelusta, ja alhainen hinta viittaa huonolaatuisempaan palveluun. Laadukkaat ja korkeahintaiset palveluthan ovat niitä halutuimpia.

Luku sai minut ajattelemaan, kuinka tärkeetä oikeesti on pitää johdonmukaisesti oma kanta palkan hinnassa. Kunhan itse on tyytyväinen palkkaan, tilanne on hyvä. Jos palkkaa tulisi omasta mielestä korottaa, KOROTA SITÄ. Eihän kukaan sun puolesta tuu sanomaan, että “mä maksan sulle 3500€ enemmän kun aikasemmin”. Se olet SINÄ itse, joka sen palkan pyytää, eikä kukaan muu.

22 – kiitoksen ihmeellinen voima

Tämä luku kolahti, sillä tässä kiitoksen merkitys tuotiin tutkimuksen kautta esille. Kiitoksen merkitys on ollut itselleni aina suuri. Miksi et kiittäisi, jos se piristää toista suunnattoman paljon? Niin yksinkertainen, viisikirjaiminen sana, jonka merkitys on kaikkea muuta suurempi. Kiitos on myös sana, joka joiltakin saattaa unohtua. Jos esimerkiksi poistuu pöydästä kiittämättä, tulee ruuan tekijälle olo, että ruoka ei maistunut. Tai jos tuntematon nostaa sinulta pudonneen lompakon etkä kiitä, nostajalle tulee olo, että hänen tekonsa oli merkityksetön.

Useimmissa tilanteissa kiitos on tärkeämpi kuin esimerkiksi raha. Jos löydät jonkun pudonneen pankkikortin maasta ja palautat sen omistajalle, oletat saavasi kiitoksen. Mutta jos hän antaakin sinulle löytöpalkkion eikä kiitä ollenkaan, teko saattaa silti tuntua merkityksettömältä. Oikeastaan jokaisen ihmisen tulisi tietää, kuinka paljon kiitos merkitsee useammalle osalle ihmisistä.

Luku sai minut ajattelemaan, kuinka merkityksellinen kiitos on asiakaskohtaamisissa ja asiakkaan tavoittamisessa. Kiittäminen on aina hyvä tapa saada toiselle hyvä ja arvostettu olo. Asiakas suurella todennäköisyydellä tulee uudestaan asiakkaaksesi, jos kiität häntä aina.

40 – ota pari askelta etäisyyttä

Tämä luku ei kolahtanut, sillä sen viestimä “kosketus saa asiakkaan osallistumaan/kiinnostumaan/ostamaan” ei sovi tähän kirjaan. Tietenkin on ihmisiä esimerkiksi eri kulttuureista, joiden kohdalla tämä pätee, mutta pääosin suomalaiset inhoavat kosketusta tuntemattomilta ihmisiltä. Miksi edes koskisit toista, jos et ole varma hänen hyväksynnästä? Mikäli asiakas toruu sinut, menetät mahdollisen hyvän asiakkaasi vain tekemällä “kohteliaan” eleen.

Sanoisin, että asiakkaan koskeminen tulisi jättää pois. On kuitenkin vain harvoja suomalaisia, jotka kosketuksen jälkeen käyttäisivät enemmän rahaa tai olisivat kiinnostuneempia. Omasta mielestäni tämä luku sopisi johonkin kulttuuriin, jossa kosketus on ele kohteliaisuudesta ja jossa se otetaan vastaan sellaisena. Suomessa tämä luku on turha.