Syventävä tutkielma – tapettien historia | suomen kielen kaksi kauneinta sanaa

Tapettien historia

Tapetti on ohutta materiaalia, joka on usein vinyyliä, lasikuitua tai paperia. Tapettien kuoseihin sekä tyyleihin on vuosisatojen ajan vaikuttanut hyvin vahvasti eletty tyylikausi sekä muut erilaiset tyylimuutokset.

Kotimaisia paperitapetteja alkoi tulemaan tavallisen kansan saataville 1700-luvun puolivälissä. Noin 1800-luvun puolivälissä tapettien käyttö yleistyi huomattavasti, kun suomen ensimmäiset tapettitehtaat perustettiin. Tapettien käyttö sekä valmistus monikertaistuivat, kun valmistuksessa siirryttiin höyrykoneiden käyttöön ja paperia alettiin valmistamaan puumateriaaliraaka-aineista.

Varhaisimmat paperitapetit ovat säilyneet 1700-luvun loppupuolelta. Ruotsin monarkian ylellisyysasetukset kielsivät tapettien tuonnin ulkomailta, mikä käynnisti 1740-luvulla tapettien valmistamisen Suomessa. Suosituimpia aiheita tapeteissa oli köynnöstävät kasvit, jotka oli yhdistetty pystyraitoihin, joka viittaa vahvasti klassismiin, jossa ihannoitiin vastavoimien tasapainoa. Toinen haluttu kuosi tapeteissa oli kukkakimput ja niiden muodostama ruutumainen pinta, jota oli usein korostettu varjostuksella. Varjostus saatiin aikaan painamalla sama kuvio ensin tummalla ja sitten vaalealla kuviovärillä hieman edellisen kuvion viereen. Käsipainomenetelmillä pystyttiin valmistamaan äärettömän taidokkaita sekä uniikkeja pintoja. Erityisen suosittuja olivat käsipainetut, koko seinä, tai koko huoneen ympärikiertävät maisemapanoraamat.

Ensimmäisiä 1740-luvun valmistajia olivat esimerkiksi Johan N. Backmanin tapettipaja Kouvolassa. Myös muutama valittu Turun Akatemian opettaja sai luvan valmistaa tapetteja töidensä ohella. Paperitapettien valmistaminen oli täysin uusi ala, ja siihen tarvittavat taidot yhdistivät monia käsityöläisten aloja ja niin alkoikin tapettien valmistus laatalla painaen 1800-luvulla. Aluksi laatalla painamista harrastettiin vain pienissä käsityöpajoissa, toisen käsi- tai taideteollisuusammatin sivutyönä 1800-luvun puoliväliin saakka. Tapettien käsitys oli myös tuolloin hyvin laaja esimerkiksi kaupunkien maalareiden paperi- tai kangaspohjalle, sapluunalla maalatut koristemaalaukset luokiteltiin tapeteiksi ja tapetin valmistaja välttyi Tukholmassa pakolliselta, hallinto-oikeuden leimaukselta, jos hän harjoitti jotakin muutama ammattia tapetin valmistuksen ohessa. Tämän takia hyvin harvoista tapeteista löytyy valmistaja taikka valmistusvuosi. On kuitenkin onnistuttu tunnistamaan kuvioiden sekä värien perusteella tapetteja, jotka ovat ruotsalaisvalmisteisia.

1800-luvun alun ihanteena oli yksivärinen sekä sileä seinäpinta sekä peräkkäisten huoneiden maalaaminen eri väreillä. Koska paperi oli kallista, usein vanha, 1700-luvun kuviollinen tapetti käännettiin ympäri seinällä ja sen päälle maalattiin uudelleen, joskus useampaan kertaan. Säätyläiskodeissa edelleen hyvin yleisiä pintoja oli joko sapluunamaalaukset tai roiskepinnat. Vähitellen ne kuitenkin siirtyivät keittiöiden tai talonpoikaiskammarien seinäpintoihin.

Painettujen tapettien kuviot olivat vielä 1800-luvun alkuun saakka karkeita sekä jäykkiä. Paperi, jolle painettiin, oli kovaa ja karheaa arkkipaperia, jonka pinnalle voitiin painaa vain isoja kuvioita. 1700-luvun pienikuvioisiin kukkatapetteihin saatiin pehmeyttä käyttämällä osaan pohjakuvioista laattapainoa ja lopuksi viimeistelemällä kuvioita käsin maalaten siveltimellä. Tapetit olivat mahtavia taidonnäytteitä elävällä pinnallaan, monenlaisilla viimeistelyillä sekä erilaisilla kiilloilla, mikä saatiin aikaan kiiltohileellä. Myös erilaisten viimeistelyiden toimesta tapettiin saatiin kokonaan erilaisen materiaalin tuntu esimerkiksi lisäämällä lyhyeksi leikattua villanukkaa, joka teki paperiin samettia muistuttavan tunnun. Vernissaus ja vahaaminen nousi suosituksi tekniikaksi, koska sen avulla saatiin tapettiin kosteudenkestävyyttä lisää. Paljon käsityötä ja työstöä vaadittiin raidallisissa iiristapeteissa, joissa kuvion tai pohjan väri vaihtua ilman selkeää rajaa. Moni pintakäsittely koki uuden nousun 1800-luvulla, kun tekniikka kehittyi. 1860-luvulla esimerkiksi turkulainen Swelan työpaja valmisti nukkatapetteja ja Sanduddin tehdas laajensi tuotantoaan vernissattuihin saniteettitapetteihin 1800-luvun lopulla.

1830-luvulla Suomessa alettiin markkinoimaan ulkoasultaan täysin uudenlaisia ”ranskalaisia tapetteja”. Pohjat oli kiillotettu sileäksi ja uudenlaiset, teräväksi piirretyt kertaustyyliset kuviot. Entistä sileämmät pohjat ja uudet värit mahdollisti konevalmisteinen paperi. Helsinkiin, vuonna 1848 perustettu Sundmaniin tapettitehdas sai luvat valmistaa ”ranskalaisia tapetteja” ja erilaisia reunanauhoja. Näistä ja muista kotimaisista tapeteista käytettiin vielä muutaman vuosikymmenen ajan nimitystä ranskalainen. Aidot, ranskalaiset tapetit vähentyivät markkinoilta, mutta Suomessa painettujen tapettien mallit ja tyylit tulivat useimmiten suoraa Ranskasta 1800-luvun loppuun saakka. Paperi oli kotimaista ja värit tulivat Saksasta. Sundmanin tapetteja myytiin aluksi vain Suomessa, mutta jo 1850-luvulla vienti käynnistettiin Venäjälle. Tehtaan mestarina toimi Georg Rieks vuoteen 1858 saakka. Sundmanin tehdas siirtyi tämän jälkeen vuonna 1865 Jegorov Jurieffille ja se päätti toimintansa vuonna 1880. Tehtaan mallistossa oli yli 300 erilaista tapettia


	Rieksin tapettitehdas vuonna 1862

Venäjän viennin nostamana Sundmanin tapettitehdas kiri nopeaan kasvuun ja kohosi 1870-luvulla tuotantomääriltään Venäjän ja Skandinavian suurimmaksi tapettitehtaaksi. Suomi oli tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa ja autonomisena suurruhtinaskuntana, oli Suomella maan sisäiset tullivapaat kauppaedut. Tämän ansiosta Venäjän vienti oli hyvin runsasta.

Puun käyttöönotto paperin raaka-aineena sekä kuljetusyhteyksien paraneminen uusien rautateiden sekä kanavien toimesta lopetti pitkään jatkuneen paperin raaka-ainepulan. Tampereella oli alettu valmistamaan tapettipaperia lumpuista vuonna 1842. Tervakoskella toiminta alkoi vuonna 1853. Rieksin tehdas koki historiallisen käänteensä, kun Venäjä kiristi tulleja vuonna1885 niin paljon, että jatkuvasti kasvava tehdas joutui siirtämään toimintansa Pietariin. Siellä tehdas jatkoi toimintaansa aina vallankumoukseen asti.

Kun Rieksin tehdas Sundman siirsi toimintansa Pietariin, osa sen työntekijöistä jäi Suomeen ja jatkoi töitä Helsingissä Sanduddin tehtaalla. 1800-luvulla Helsigissä toimi myös Tilgmannin tehdas, Tampereella Tampereen tapettitehdas ja Viipurissa Nyholmin tehdas. Myös Ahvenanmaalla oli toimintaa Maarianhaminan Ålands tapetfabrikenissa. Konepainettujen tapettien määrä ohitti 1870-luvulla käsinpainettujen tapettien määrän. Tapettien tuonti väheni merkityksellisesti vuosisadan puolivälissä ja kotimainen tuotanto valtasi ison jalansijan tapettien valmistuksessa. Vienti Suomesta alkoi kasvamaan vauhdilla Krimin sodan jälkeen. Toijalaan perustettiin 1900-luvun alussa useita tehtaita, joista osa ovat edelleen toiminnassa. Toimivia tehtaita vielä tänä päivänä ovat Pihlgren & Ritolan tehdas ja entinen Tapetti Oy, joka toimii nykyään Sanduddin nimellä.

Vanhan Ahteen Sali - klassinen kuviollinen tapetti Pihlgren & Ritolalta » Aveo.fi

Suomalaisten tapettitehtaiden suunnittelijat seurasivat tarkkana muodin muutoksia Euroopassa. Uudet mallit haettiin valtaosin Ranskasta ja painotelat vietiin teetätettäviksi Saksaan.

Kansallisromantiikka näkyi voimakkaasti suomalaisissa tapettimallistoissa. 1870-luvulla arkkitehti Jac. Ahrenberg suunnitteli suomalaisten kansanpukujen koristekuvioiden pohjalta kansallisen tapettimalliston, jonka painoi helsinkiläinen Tilgmannin tapettitehdas. Mallisto esiteltiin 1876 Helsingin Taide -ja teollisuusnäyttelyssä. Tapeteilla oli tätä ennen osallistuttu useisiin erilaisiin, kansainvälisiin näyttelyihin. Näissä saatu menestys ja huomio jäi kuitenkin emämaa Venäjän varjoon. Esimerkiksi Rieksin tapettitehdas palkittiin 1880-luvulla Moskovan että Lontoon kansainvälisillä messuilla. 1900-luvulta lähtien kaikki kotimaiset tehtaat alkoivat järjestämään tapetin suunnittelukilpailuja kotimaisten mallistojen kasvattamiseksi.

Jugend- ja kasviaiheet

Erilaiset Jugend-aiheet leimasivat vahvasti 1900-luvun alun tapettimallistoja. Monissa tapeteissa kuvattiin erilaisia, kotimaisia kasveja, metsien havuja tai järvien kasvustoa. Ruusu on ollut kautta aikojen tapettien suosituin kukka, 1880-luvulla ruusut olivat tummia ja täyteläisiä, 1910-luvulla ne piirrettiin kevyiksi ja ilmaviksi. Pienikuvioiset pystyraidat oli 1900-luvun alussa sommiteltu joko jugend-tyylisistä pitsi- tai kukka-aiheista. 1920-luvulla oli lyhyt ajanjakso, jolloin suosituimpia malleja oli gobeliinien tai aiempien tyylikausien jäljitelmät.


Pihlgren & Ritola – Jugend-kausi 69302

Art deco ja muraalitapetit

1920-luvulla ilmestyi mallistoihin ensimmäiset art deco-tapetit, joissa oli tummia violetin sekä harmaan sävyjä, jotka pysyivät 1930-luvulle saakka. Kukkakuosit säilyivät mallistoissa geometristen kuvioiden rinnalla. 1920-luvun lopulla mallistoihin tuli erilaisia rapattuja pintoja muistuttavia ja imitoivia muraalitapetteja. Ne vallitsivat useiden vuosikymmenien ajan ja neutraalin vaaleina ne sopivat hyvin erimerkiksi uudelleenrakennuskauden arkkitehtuuriin. Erityisesti sodan jälkeen, köyhinä ja säännösteltyinä aikoina, oli paljon tarjolla iloisia ja hieman naiiveja kukkatapetteja.


	Kruunupyyn Käräjätalo 1930

Taitelijat, muotoilijat ja arkkitehdit tapettien suunnittelijoina

Suomalaisen muotoilun laadukas sekä korkea taso näkyi myös erilaisissa tapettimallistoissa 1950- ja 1960-luvuilla. Tehtaat jatkoivat suunnittelukilpailuja 1950-luvulle saakka, usein kilpailuihin kutsuttiin taiteilijoita, muotoilijoita ja arkkitehtejä. Tunnetuimpia kotimaisen muotoilun liikkeen markkinoijia ovat Artek sekä Marimekko.

Joitakin historiallisia tapetteja on edelleen saatavilla. Niitä valmistetaan sekä teollisesti että käsipainolla uudispainanteina. Pihlgren & Ritola on säilyttänyt useita vanhoja mallejaan mallistoissaan, joista osasta on muodostunut jo klassikoita, kuten Kiurujen yö, Kirsikkapuu tai Wiener-jugend.


	Alvar Aalto M.I.T 1965

Marimekko Aino-Maija Metsola – Rosarium

Pihlgren & Ritola – Wiener-Jugend 70045

Lähteet:


Pihlgren & Ritola – Vanhan ahteen Sali 67220