Tuotteistajan pikaopas 3.0

Tutustuin Jari Parantaisen Tuotteistajan pikaopas 3.0. Oppaasta jäi erityisesti mieleen ajatus siitä, että palvelun pitäisi olla asiakkaalle mahdollisimman helppo ymmärtää ja ostaa. Asiakkaan ei pitäisi joutua pohtimaan hirveästi sitä, mitä palveluun kuuluu, paljonko se maksaa ja mikä vaihtoehto olisi hänelle sopiva.

Tämä aihe on minulle ajankohtainen, koska opiskelen sisustussuunnittelua ja tarkoitukseni on alkaa tehdä sitä yrittäjänä työkseni. Kun alan tarjoamaan sisustussuunnittelupalveluita, haluaisin tehdä niiden ostamisesta mahdollisimman helppoa. Ajatus valmiista palvelupaketeista tuntuu minulle järkevältä. Asiakkaan ei tarvitsisi miettiä loputtomasti, mitä hänen pitäisi ostaa, vaan tarjolla voisi olla muutama selkeä vaihtoehto erilaisiin tarpeisiin.

Toinen tärkeä ajatus oppaassa oli asiakkaiden rajaaminen. Yrittäjänä voisi helposti ajatella, että palvelua kannattaa tarjota mahdollisimman monelle, jotta saisi mahdollisimman paljon asiakkaita. Todellisuudessa pitäisi kuitenkin itse tietää todella selkeästi, kuka oma asiakas on. Kaikille ei tarvitse yrittää tarjota jotakin.

Tätä minun täytyy miettiä vielä tarkemmin oman yritykseni kohdalla. Millaisia asiakkaita minä oikeasti haluan ja millaisissa projekteissa oma osaamiseni pääsee parhaiten esille? Samalla pitää miettiä, mitä juuri minulla on annettavaa näille asiakkaille. Pelkkä se, että olen sisustussuunnittelija, ei vielä kerro asiakkaalle kovin paljon. Minun pitäisi pystyä kertomaan, miksi juuri minun palveluni sopisi hänelle.

Tässä voin varmasti hyödyntää myös aikaisempaa kokemustani. Minulla on kokemusta rakentamisesta ja materiaalivalinnoista sekä yrittäjyydestä ja asiakaspalvelusta. Olen tottunut työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa ja minulla on käytännön kokemusta myös omista rakennusprojekteista. Ehkä näistä asioista alkaa vähitellen muodostua myös se, millainen suunnittelija haluan olla ja millaisia asiakkaita haluan palvella.

Palvelupaketteja voisi rakentaa juuri tämän valitun asiakasryhmän tarpeisiin. Paketti voisi olla esimerkiksi väri- ja materiaalikonsultaatio, yhden tilan suunnittelu tai laajempi suunnittelukokonaisuus. Vaikka palvelut olisi tuotteistettu valmiiksi, itse suunnittelu olisi tietenkin jokaiselle asiakkaalle yksilöllinen. Asiakas saisi henkilökohtaisen suunnitelman, mutta minun ei yrittäjänä tarvitsisi keksiä koko palvelua uudelleen jokaisen projektin kohdalla.

Hinnoittelu tulee varmasti olemaan minulle yksi haastavimmista asioista. Tiedän jo nyt, että minulle tulee helposti tunne, että voinko oikeasti pyytää omasta työstäni näin paljon. Tässä minun pitäisi opetella ajattelemaan enemmän sitä, mitä asiakas oikeasti saa. Hän ei maksa pelkästään niistä tunneista, jotka käytän suunnitelman tekemiseen, vaan myös osaamisesta ja lopputuloksesta. Hyvä suunnittelu voi säästää asiakkaan aikaa, helpottaa vaikeita valintoja ja estää myös kalliita virheostoksia.

En halua, että asiakas katsoo projektin jälkeen laskua ja ajattelee ensimmäisenä, että tähänpä meni paljon rahaa. Haluaisin, että hän kokee saaneensa jotakin enemmän. Parhaimmillaan hän voisi ajatella, että suunnittelijan käyttäminen helpotti koko projektia ja lopputuloksesta tuli parempi kuin hän olisi itse osannut tehdä.

Tuotteistajan pikaoppaasta jäi minulle ennen kaikkea ajatus siitä, että ennen palveluiden rakentamista minun täytyy tietää, kenelle niitä olen tekemässä. Kun tiedän, kuka asiakkaani on ja mitä hän tarvitsee, pystyn myös miettimään selkeämmin, mitä minulla on hänelle annettavaa. Sen jälkeen palvelut voidaan rakentaa mahdollisimman helpoiksi ymmärtää ja ostaa. Samalla minun täytyy itse opetella luottamaan oman työni arvoon. Tavoitteeni on, että asiakkaalle ei jää tunne, että hän maksoi paljon pelkästä suunnitelmasta, vaan että hän sai rahoilleen oikeasti vastinetta ja mielellään vielä vähän enemmänkin.