Kolahti:
- Luku 50 Härmäläisen insinöörin supliikkikurssi (s.223): “kolahti” sen käytännöllisyydellä tai konkreettisuudella. Se meni asiaan, jota pysyisi jopa heti hyödyntämään. Tosin se toi mieleeni aivan kamalan yliopiston professorin kommunikaatio kurssilta. Kolahti kumminkin.
- Luku 19 Markkinahäirikkö on vuorineuvosta arvokkaampi arvonimi (s.89): Tämä käsitteli jännää ristiriitaa, joka on hyvin inhimillinen ja aina melko ajankohtainen. KAikki haluavat menestyä, mutta myös kuulua joukkoon. Joukosta erottutuminen herättää pelkoa. Varmaan tämä on jokin evolution jäänne. Luku puhui laumapaineesta, ja kuinka se ajaa meitä erottumasta. Mutta olemalla juuri omanlaisesi ja tekemällä erilailla kuin toiset, ja erottumalla voit oikeasti menestyä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki ihailisivat sinua, tai olisivat samaa mieltä. Tai hyväksyisivät. Luvussakin sanottiin se hyvin: “Tiedät onnistuneesi, kun joku suuttuu tai alkaa vähätellä tuloksiasi”. Kaikkia ei voi miellyttää ai pitää tyytyväisinä samaan aikaan. Vaikka kuinka yrittäisi. Tosin “markkinahäirillö” jutusta en ollut niin varma… Mutta “hyvä tarina, tuote ja markkinointi herättävät tunteita”. Muuten ne eivät nousisi pinnalle loputtomasta yltäkylläisestä merestä, joka on nykypäivän kulutuskulttuuri. Pääsanomana oli, että älä missään nimissä yritä myydä kaikille, vaan rajaa se tarkempaan ryhmään.
Myös luku 47 liittyi mielestäni aiheeseen ja kolahti. Luvun lopussa oleba teksti kiteyttikinnasian täydellisesti, “Jos Pisan torni ei olisi vino, kukaan meistä ei olisi ikinä kuullutkaan siitä. Vain epätädellinen ja vinksahtanut on kiinnostavaa.”
Tai luku 48; “Täydellinen on tylsää, eikä sellaiseen usko lapsikaan. Asiakkaita kiinnostaa eniten puutteellinen, epänormaali ja outo.” Siinä luvussa puhuttiin, kuinka se on itseasiassa väärin kun myyjä usein kuvittelee, että hänen ei pitäisi paljastaa tuotteistaan mitään huonoja puolia. Own the flaws. Totuus tulee kuitenkin esille, joten ei kannata yrittää piilotella niitä. Todennäköisesrti kaikki arvistavat rehellisyyttä ja luotettavuutta, kuin tyhjiä lupauksia.
3. Luku 45 Niukkuuden myyjä kieltäytyy kymmenesti (s.201) “Kymmenen tärkeintä ei-virkettä”. Koko luku oli sanasta “ei” ja kuinka sitä kannattaisi käyttää/sen harjoittelua. Se luonnollisesti kolahti krooniseen miellyttäjä-persoonaan. Luvussa oli hyviä, selkeitä ja konkreettisia esimerkkejä, joita olisi kiva kanavoida omaan ilmaisuun.
Ei kolahtanut:
- Luvussa 32 Asiakasta on turha yrittää muuttaa (s.147) oli oikeastaan loppujenlopuksi kyse asiakkaan huiputtamisesta… sen saamisesta ansaan, josta se ei voi perääntyä. Taktiikka tuntuu itsestäni iljettävältä manipuloinnilta, joka ei ole oikein. Jos niin täytyy tehdä, tuotteen tai palvelun on oltava paska, koska tarpeeksi hyvä se ei ainakaan ole jos asiakas pitää johdatella ostamaan käyttämällä häpeää taivuttelukeinona. Kätevä pieni psykologinen taktiikka. Sitten kirjassa suoraan käskettiin “Käytä tätä menetelmää törkeästi hyväksesi.” Mielestäni jos pitää luikerrella, et itsekään usko omaan tuotteeseesi. Tai itseesi.
Kai se kirja sittenkin herätti jotain tunteita.