ISFP – Seikkailija

Kokonaisuudessaan testi oli vaikea sillä en ajattele omaa persoonallisuuttani juuri lainkaan. Varmaan puolet vastauksista veikkasin ja meni fiiliksen mukaan. Annan asioiden tapahtua ja ne menee niin kuin menee enkä jää miettimään sen pidemmälle. Olen myös huomannut sen, että olen huono sanomaan itsestäni mitään. Jos joku muu kertoo huomanneensa jotain persoonallisuudessani, yleensä tajuan, että he ovat oikeassa. En vain itse ole huomannut piirrettä. Metaforat on helpompi ymmärtää kuin yksinkertaiset kysymykset. “tekisitkö näin tässä tilanteessa?” en tiedä “jos olisit tällaisessa tilanteessa, reagoisitko näin vai noin?” helppo vastata, “näin”. Olen tehnyt testin aikaisemminkin, ehkä neljä vuotta sitten ja silloin vastaus oli INFP.

Sanoisin että se on enemmän 50/50. Minulla ei ole ongelmaa olla yksin, nautin ajasta ja voin tehdä mitä vaan, pystyn menemän monta päivää yksin ja vaikka puhumatta kenellekkään. Mutta silti tarvitsen aikaa kavereiden kanssa ja otan joka mahdollisuuden jonka saan. Jos jään porukasta ulkopuolelle, se toki tuntuu paskalta ja siltä että missaan jotain kivaa. 

En pohdi asioita turhaa enempää. Teen tehtävät niin kuin minulle kerrottiin enkä kyseenalaista sen enempää, jollei jokin jäänyt epäselväksi. Luovuutta kyllä kuitenkin löytyy. Kaikenlaisia ideoita on. Mutta jos itsellä ei ole mitään tekemistä niin alan tarkkailemaan muita ihmisiä ympärilläni ja erityisesti pohdin muiden ihmis suhteita. 

 En ajattele loogisesti, että yleensä teen fiiliksen mukaan. Mutta en usko olevani enemmän tunteellinen. “Heille empatia, harmoninen vuorovaikutus ja yhteistyö ovat erityisen tärkeitä.” harmonia ja yhteistyön ymmärrän ja pidän tärkeänä, mutta en empatiaa koe kovin vahvana, varmaan ongelma mihin pitäisi panostaa. Vaikea puhua tunteista ja antaa muille myötätuntoa. 

Sanoisin että olen hyvä improvisoimaan. Jos jokin menee päin puuta, ei siinä mitään keksitään vain uusi ratkaisu. Tilaisuuksiin on vaikea tarttua yksin koska en koe, että tarvitsisin mitään tiettyä itselleni, mutta kaverin kanssa olisin aivan valmis lähtemään heti kokemaan uusia asioita yhdessä. Joustan tosi helposti koska itselläni ei ole suuria mielipiteitä oikein mistään asiasta. 

Levoton ei sovi minun yhtään. En stressaa asioista, teen asiat fiiliksen mukaan. En tavoittele täydellisyyttä. Menestyksellä ei ole mitään väliä, en edes halua huomiota menestyksen kautta. Pari vuota taakse päin kyllä kaikella oli väliä. Ja stressasin aivan jokaisesta koulu tehtävästä, mutta sitten tajusin, etten millään pysty tavoittamaan täydellisyyttä. Joten opin ottamaan rennommin ja tavoittelemaan keskiarvoisia numeroita. 

Urapolku

Todennäköisesti menestyn työ ympäristöissä, joissa pääsen toteuttamaan luovuuttani ja työskentelemään käsin, luomaan uutta. Yhdistää kauneus ja käytännöllisyys joko taiteen, muotoilun tai käsityön avuin. Ihanneura voisi olla vaihtelua ja joustavuutta, jolloin pääsen tarttumaan uusiin haasteisiin ja ilmaisemaan itseäni eri tavoin. 

Perinteinen työura ei todellakaan sopisi minulle. Tarvitsen rauhallisempaa ja vapaata työskentelyä. Tasapainottamalla luovan vapauden tarpeet ja työelämän käytännön vaatimukset.