Taitojen pinoaminen on henkilökohtaisen osaamisen konsepti. Sen takana on perusajatus, että on hyödyllisempää olla ihan ok monessa asiassa kuin todella hyvä yhdessä. Henkilön kaikki taidot yhdistettynä muodostavat uniikin yhdistelmän, josta henkilö voi hyötyä paremmin kuin yksittäisistä spesifisistä taidoista.
   Termi ei ole ollut minulle tuttu, mutta koen harjoittaneeni ajatusta jo pitkään. Minä kun en ole erityisen hyvä missään, mutta kiinnostunut vähän kaikesta. On innostavaa, että omaa pinoaan voi kasvattaa jatkuvasti, se myös kasvaa huomaamatta. Itse olen aina ajatellut, että kehitys on ihmiselle välttämätöntä. Sitä voi aktiivisesti edistää tai olla edistämättä, mutta se tapahtuu väistämättä. Taidot asettuvat salakavalasti toistojen mukana lihasmuistiin ja tieto niiden olemassaolosta ja saatavuudesta aivoihin. Minulle taitojen pinoaminen on intuitiivinen ikuisuusprosessi, sitä ohjailee usein oma kiinnostus. Ihminen oppii automaatiolla alitajuisesti häntä kiinnostavia asioita, aktiivisesti hän voi taas opetella sellaisia asioita, joita ei välttämättä osaa, mutta haluaa tai kokee tarvitsevansa. Jokaisen taidot ovat yksilölliset, vaikka ne koostuisivatkin samanlaisista asioista.  Oman osaamisen ja intressien tarkastelu on ydinasia taitoja pinottaessa. 
   Taidot voi mielestäni jakaa pehmeisiin ja koviin taitoihin. Itse näen pehmeät taidot kykyinä, ihmiselle luontaisina ja ympäristön vaikutuksesta opittuina ominaisuuksina. Ne ovat tahattomien oppimisen muototyyppien, kuten passiivisen habituaation sekä aktiivisten ehdollisten heijasteiden ja assosiatiivisen oppimisen kokemusten kautta yksilölle muokkaantuneita. Kyvyt ovat subjektiivisia, intuitiivisia ne liittyvät yksilön persoonaan, esitietoon, kognitiivisiin kykyihin ja toimintamalleihin. Ne ovat aineettomia ominaisuuksia ja henkilökohtaisia piirteitä, joita on vaikea mitata. Kyvyt ovat juuri niitä taitoja, jotka auttavat etenemään elämässä ja sopeutumaan vaikkapa muuttuvaan työelämään. Esimerkkejä ovat kommunikaatiotaidot, kyky viestiä selkeästi ja tehokkaasti. Kriittinen ajattelu, ajanhallinta, delegointi, tiimityötaidot ja yhteistyökyky, halu asettaa yhteinen etu oman edun edelle. Luovuus, empatia eli ymmärrys ja kyky asettua muiden asemaan. Kyky sopeutua uusiin tilanteisiin ja teknologiseen kehitykseen eli muutosvalmius sekä ongelmanratkaisu. Kyvyt eivät aina vaadi harjoittelua, mutta niitä on mahdollista harjoittaa. Kovat taidot ovat objektiivisia, eli todistettavia ja toisista riippumattomia taitoja. Ne edellyttävät harjoittelua ja ovat konkreettisia opeteltavissa olevia teknisiä sekä ammatillisia osaamisia. Ne voidaan todentaa koulutuksen, sertifikaattien ja työkokemuksen kautta. Yleisiä esimerkkejä kovista taidoista ova tekniset taidot kuten ohjelmointikielet, tietokoneiden ja erilaisten ohjelmistojen hallinta, pilvipalvelut ja kyberturvallisuus. Akateeminen osaaminen kuten kielitaito,  vieraiden kielten osaaminen, talousosaaminen. Tietämys ja erikoisalat, kuten tähtitiede. Suunnittelu- ja projektinhallinta sekä operatiiviset taidot kuten eri prosessien johtaminen, tekniikka ja koneidenkäyttö. Myös nopeus voidaan katsoa kovaksi taidoksi, koska se vaatii systemaattista harjoittelua. Kyvyille ja taidoille ei ole ainoastaan yhteistä se että niitä kaikkia voi tietoisesti kehittää, vaan se että ne ovat kaikki yhtä arvokkaita.
Samoin kuin Scott Adams koen olevani keskiverto, ihan ok. Joskus tämä vaivasi minua, käytin loputtomasti aikaa ja energiaa kehittymiseen; ihmisenä, ystävänä, töissä, eettisesti, ulkoisesti, henkisesti, fyysisesti, keittiössä, paperilla. Olin tyytymätön lopputuloksiin hyvästä palautteesta ja uusista mahdollisuuksista huolimatta, en ollut paras. Ensimmäisen uupumus diagnoosini sain 25-vuotiaana, vaihdoin alaa. Toisen sain syksyllä 2024 kun edellisestä oli kulunut 5 vuotta. Perspektiiviini oli tultava muutos. Kun ensin yksinkertaisesti kyllästyin suoritusyhteiskuntaan, sen luomaan egoismiin ja tuloskeskeisyyteen tuli ylivoimaisuuden ideologiasta ensin vastenmielistä, sitten parhauden määritelmästä epäolennaista ja perusteetonta ja vasta myöhemmin keskeneräisyydestä juuri kiinnostavaa. Juuri siinä esiintyi potentiaalia, juuri siinä oleilivat mahdollisuudet. Tarkastelemalla taitoja ja kykyjäni useasta eri näkökulmasta ja antamalla myös niiden keskeneräisyydelle arvoa ja tilaa on tuonut minulle rauhaa suorituskeskeisyydessäni. Ennen kaikkea se on kuitenkin auttanut minua ymmärtämään kuinka laajasti minulla on kykyjä, taitoa ja osaamista usealla eri osa-alueella, joka puolestaan motivoi minua tarttumaan edelleen uusiin, vieraisiin asioihin. Ensimmäisen kerran lähettäessäni ansioluetteloni Helsinkiin isolle tuotantoyhtiölle ei minulla juuri ollut media-alan työkokemusta. Kun sieltä soitettiin takaisin, oli se heidän mielestään kiinnostavin, sillä siellä luki ” Lypsykarjatilan avustavat työtehtävät vuodesta 2008 – ”. Henkilökohtaisesti koen omat kykyni vahvempina kuin osaamani taidot, mutta juuri kykyjeni koen tukevan merkittävästi kaikkia taitojani.