ENFP-T eli AOTP ja sen ammatilliset heikkoudet sekä vahvuudet

ENFP-T Ekstrovertti 71%, Intuitiivinen 85%, Tunteellinen 75%, Tutkiva 63%, Levoton 64%.  Huokuu intoa, luovuutta ja aatteellisuutta. Ylivirittyneisyys ja jatkuva päänvaivaaminen voivat kuitenkin olla myös haitaksi.  Tiivistelmä ydinpiirteistä sivulla 2.

Läheisteni keskuudessa persoonallisuuteni tunnetaan tutummin lyhenteenä AOTP ( all over the place ).  

Tiivistelmä tarjoaa paljon samaistumispintaa; kaasupohjassa kulkeva mielikuvitus, ikäänkuin tyhjästä ilmestyvä abstrakti sekä fyysinen energia, kyltymätön uteliaisuus, toinen toistaan potentiaalisemmat mahdollisuudet ja ideat, avoimuus kaikelle, intuitiivisuus, positiivisuus, sosiaalinen verkosto ja sydänystävät, tarve kehittyä, reflektiivisyys, tunteilu, etiikka. Ensivaikutelma on suorastaan miellyttävä. 

Elän lähtökohtaisesti pinkit lasit päässä, ihmisellä kun on vielä oikeus omaan realismiinsa. Ideoita, tavoitteita, mahdollisuuksia tosiaan tuntuu riittävän hamaan tappiin asti, sekä henkilökohtaisia, urakeskeisiä että universaaleja. Olen monesti havahtunut johonkin ennakoivan surun tapaiseen tilaan, ettei oma rajallinen aika maailmassa riitä kaikkeen. Elämässäni on ollut ajanjaksoja, joissa ajatus kehittymisestä on ollut suorastaan pakkomielteistä. Aina on kuitenkin jokin kiva mielihyvää tuottava juttu, vähintään kirja, meneillään.  
    Se kuuluisa mukaansa tempaava, kaikki lumoava energia, jonka varaan itsekin pistän liian usein koko potin, on valitettavasti täysin epäjärjestäytynyttä. Sen impulsseja ei voi ennakoida. Se syttyy milloin ja missä tahansa, yleensä uutuudenviehätyksestä ja sammuu tylsyydessä. Sen rajoittaminen ja vaientaminen laskee motivaatiota sekä vie keskittymiskykyä. Perustarpeiden kuten unen ja ravinnon laiminlyönti on sille hengenvaarallista. On kuitenkin totta, kun voimavaroja on riittävästi, kaikki onnistuu energian avulla. Aamuisin voimavarani ovat parhaimmillaan. Tarvitsen intensiivisiä työskentelyjaksoja ja useita lyhyitä taukoja päivän aikana. Pienikin vastoinkäyminen voi tyhjentää kaikki voimavarani. Joskus taas ne eivät vain tunnu ilmestyvän mistään. Jos jokin asia energisoi minut kerran, en kuitenkaan voi luottaa sen jatkumoon. Inspiraatio ja energia ovat ketju luovia asioita, tähän mieleni on parhaimmillaan, kun kehoni on fyysisessä liikkeessä. Omia kykyjä ja resursseja on vaikea epäsäännöllisyyden takia hahmottaa pidemmällä mittakaavalla. Rajat, aikataulut ja sopimukset ahdistavat. En voi luottaa kiinnostuksen tunteisiini. Kun menetän mielenkiintoni, kohteesta ei tule ainoastaan epäkiinnostava tai tylsä, siitä tulee suorastaan vastenmielinen. Siitä on hankkiuduttava eroon. 
  ( Redditissä ) Sanotaan että hallitsevan intuition takia enfp-tyypit ovat kaikkein introverteimpiä ekstroverttejä. Intuitio on hyvin henkilökohtainen asia, intuitio hallitsevana funktiona vaatii paljon itsenäistä pohdintaa. Samaistun ekstroverttiyteen, mutta mieleni toimivuus vaatii paljon omaa rauhaa. Jatkuva ihmisten läsnäolo saa minut ylivirittyneeksi. Minulla on iso itsenäisyyden ja oman tilan tarve. Pelkästään nukkumista varten tarvitsen useamman tunnin yksinäisyyden, täysin oman tilan.  
  Elämässä on kerroksellisuutta, joka usein kannustaa, mutta myös uuvuttaa minua. Jään junnaamaan harkittavassa päätöksenteossa, välttelen helpon tilaisuuden tullen vaikeita tunteita ja keskusteluja. Minua varjostaa mustavalkoinen ajattelu, sekä liikaa ja liian vähän. Harjoitan ankaraa itsekriittisyyttä, erehdyn usein kehityksen olevan täysin lineaarista, omat rajani ovat jatkuvassa murroksessa, ihmissuhteet ovat minulle monitasoisia ja vaikeita, en koe olevani aina luotettava. Olen 30-vuotias ja minulla on ollut elämäni aikana noin 10 eri työpaikkaa. Aloite uudesta on aina lähtenyt minusta itsestäni. Olen palanut loppuun ja joutunut hakemaan useamman kerran apua elämänhallintaani. Usein hiljentyessäni ja ottaessa aikaa itselleni näen itseni jotenkin rikkinäisenä, puutteellisena ja moniongelmaisena ihmisenä. En kuitenkaan koe merkittävää poikkeavuutta muista. 
  Työssä minua ohjaa vahvasti korkea työmoraali ja tavoitteellisuus. Iso vastuu kuitenkin aiheuttaa minussa stressiä ja epävarmuutta. Minulla on organisointi – ja delegointikykyä, vaikka järjestelmällisyys tai lopputuloksen toteutus olisi itselleni ajoittain hankalaa. Omaan pitkäntähtäimen näkemystä, vaikka yksityiskohtia matkalta joskus uupuukin. Työyhteisössä koen olevani usein hyödyksi, joskus tarvitsen tukea, mutta osaan antaa sitä myös muille. Ideoita ja halua ratkaista ongelmia riittää.  Fyysinen työ tukee minua myös henkisesti, olen aina kokenut innostumisen tunteita työtä kohtaan. Pidän tiimityötä tärkeänä, jopa nautinnollisena, vaikka intensiivinen kommunikointi on myös kuormittavaa. Koen lähtökohtaisesti muut ihmiset inspiroivina ja myös omaa osaamistani tukevina asioina. Kollektiivisuus on minulle myös ideologisesti tärkeä asia. 
  Lavastuksen parissa työskentely on ensimmäinen kerta, jossa olen kokenut ylivilkkaudesta olevan ajoittain jopa hyötyä. Sen varjolla pääsee tutustumaan mitä kummallisimpiin aiheisiin. Usein sen lomassa piilee uusia mielenkiintoisia asioita, jotka herättävät uteliaisuutta ja ruokkivat tiedonjanoa. Jokainen projekti on erilainen, eikä aikaa ei ole loputtomasti. Usein elementit ja teokset ovat ainutlaatuisia kokemuksia myös niiden rakentajalle ja koko työryhmälle. Joskus useat työvaiheet ovat vaikeita hahmottaa, toiset vaiheet ovat kiinnostavampia kuin toiset. Esimerkiksi pintamateriaalit ja niiden käsittely kiinnostaa minua enemmän kuin teknisesti toteutettavat rakenteet. Uteliaisuutta minulla on kuitenkin molempiin.  Usein prosessissa tarvitaan nopeita päätöksiä ja mielikuvitusta, tällöin impulsiivisuus voi myös ilmetä hyödyllisenä. Kun tehdään mielikuvitusta näkyväksi, ei ole oikeaa tapaa tai toteuttaa asioita, eksperimentointi on täysin sallittua. Kaikki ideointi on arvokasta ja mielikuvitus tarpeen. Lopputuloksesta on kuitenkin aina pidettävä huoli ja kannettava vastuuta. Teoksen toteutus on lähes aina kollektiivinen tapahtuma, sopeudun helposti minulle annettuihin raameihin kunhan niiden sisällä tapahtuva työ on vaihtelevaa ja mielekästä. Toimin parhaiten työparina sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat hieman varautuneempia, omaavat paljon teknistä ajattelua sekä tietoa ja heidän toimintansa on lineaarista sekä rationaalista. Ihmisten vastavuoroisuus toimii parhaimmillaan sekä henkilöiden että projektin hyväksi, siinä sivussa saan itse ammentaa ja nauttia loputtomasta tiedon ja taidon tulvasta.