Tämä tutkielma käsittelee Aino Aallon elämää, hänen työskentelyään arkkitehtina ja muotoilijana, hänen suhdettaan Alvar Aaltoon sekä hänen vaikutustaan suomalaisen muotoilun ja humanistisen modernismin kehitykseen.

Aino Maria Marsio-Aalto (1894–1949) oli suomalainen arkkitehti, muotoilija ja sisustusarkkitehti, joka tunnetaan parhaiten työparina ja ensimmäisenä vaimona Alvar Aallolle.

Aino Aalto – nimi, joka monelle tuo ensimmäisenä mieleen Alvar Aallon. Mutta mitä jos sanon, että ilman Ainoa suomalainen modernismi näyttäisi hyvin erilaiselta?

Varhaiset vuodet ja koulutus

Aino Marsio syntyi Helsingin Katajanokalla 25. tammikuuta 1894.Tyttönimeltään hän oli Aino Maria Mandelin. Hänen isänsä (sukunsa nimestä Mandelin) toimi valtion rautateillä. Perheen sukunimi muuttui vuonna 1906 — niin Mandelinista tuli Marsio. Aino oli osa melko suurta perhettä: hän oli yksi 13 lapsesta. Lapsuudessa perhe asui Helsingissä, mikä näyttäisi viittaavan siihen, että Aino kasvoi urbaanissa työväestö-/työväenluokassa.   

Aino kävi koulua Helsingissä: hän suoritti ylioppilastutkinnon vuonna 1913 Helsingin Suomalaisessa Tyttökoulussa.  Heti saman vuoden syksyllä hän aloitti opintonsa arkkitehtuurin parissa Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa (nyk. Aalto-yliopisto). Aino oli osa varhaista sukupolvea naisarkkitehteja Suomessa — opintonsa aloitti aikana, jolloin naisia arkkitehtuuriopinnoissa oli yhä vähän.   

Hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 1920 Teknillisestä korkeakoulusta. Hänen opiskeluaikanaan suomalainen arkkitehtuuri oli murroksessa: klassismi oli väistymässä, ja tilalle oli tulossa jotakin aivan uutta – modernismi.

Nuoruudessaan Aino oli myös kiinnostunut taiteesta ja käsityötaidoista: ura arkkitehtina, muotoilijana ja myöhemmin sisustus-, huonekalu- ja lasisuunnittelijana paljasti hänen monipuolisen kiinnostuksensa materiaaleihin ja muotoon.  Hän suuntautui käytännöllisten ja selkeiden ratkaisujen pariin. Hän ei halunnut tehdä esineitä, joita vain katsellaan, vaan esineitä, jotka helpottavat arkea ja tuntuvat omilta, kodikkailta. Se oli hänelle modernismin ydintä.

Aino ja Alvar Aalto – työpari ja elämäntoverit

Aino ja Alvar tapasivat ensimmäisen kerran arkkitehtuurin opiskeluaikoina mutta vasta vuonna 1924, kun Aino siirtyi työskentelemään Alvarin arkkitehtitoimistoon Jyväskylään alkoi heidän yhteinen tarinansa. Samana vuonna 1924 Aino avioitui Alvar Aallon kanssa. Siitä alkoi poikkeuksellinen työpari, joka ei perustunut vain avioliittoon vaan todelliseen yhteistyöhön. He saivat kaksi lasta: tytär Johanna syntyi elokuussa 1925 ja poika Hamilkar tammikuussa 1928.

Usein Alvar on nostettu näkyväksi, ja Aino on jäänyt sivummalle – mutta todellisuudessa he suunnittelivat rinnakkain. Yksi selkein esimerkki on Paimion parantola: Alvar suunnitteli rakennuksen, mutta sisustuksen, värit, huonekaluja myöten, teki suurimmaksi osaksi Aino. Hän toi rakennukseen juuri sen inhimillisyyden ja pehmeyden, joka tekee siitä edelleen ainutlaatuisen. Kansainvälisesti parantolaa ihaillaan, mutta usein unohdetaan, kuka loi sen sisäisen maailman- Aino. 

Aino oli myös yksi Artekin perustajista ja toimi yrityksen taiteellisena johtajana ja toimitusjohtajana. Hän ei vain suunnitellut tuotteita, hän rakensi kokonaisen muotoilun kulttuurin. Artek ei ollut pelkkä liike, vaan uudenlainen ajattelu: selkeitä linjoja, luonnonmateriaaleja, käytännöllisyyttä ja kodikkuutta. Aino hoiti yhteyksiä ulkomaille, valitsi tuotteet ja määritti esteettisen suunnan. Sen ansiosta suomalainen muotoilu nousi maailmankartalle. 

On tärkeää huomata, että Aino ei ollut “apulainen” tai “tukea antava puoliso” arkisessa mielessä, vaan täysivaltainen suunnittelija yhdessä Alvarin kanssa. Alvar Aalto ei vähätellyt Ainon arvoa. Hän korosti pariskunnan yhteistyötä ja arvosti sekä suorastaan jumaloi vaimoaan.

Kirjassa Rakastan eniten sinussa ihmistä- käsitellään kuinka Ainon ja Alvarin rakkaus, luovuus ja intohimo työhön kietoutuvat ainutlaatuisella tavalla yhteen. He matkustivat paljon yhdessä sekä erikseen. Olennaisessa osassa kertomusta ovat Ainon ja Alvarin kirjeet, joista välittyi tunteet kuten rakkaus ja huolenpito. He olivat kumppanit niin työssä kuin rakkaudessa.

Hänen roolinsa näkyy muun muassa seuraavissa:

• Paimion parantola (1929–1933) – Aino suunnitteli sisustuksen, värimaailman ja monet yksityiskohdat, jotka ovat osa rakennuksen kokonaisarkkitehtuuria.

• Artek (1935–) – Aino toimi Artekin johtajana ja oli keskeinen osapuoli yrityksen estetiikan luomisessa: selkeät linjat, luonnonmateriaalit ja käytettävyyttä painottava muotoilu.

• Yhteinen muotoiluajattelu – Aino oli tasavertainen kehittäjä Aaltojen humanistiselle modernismille, jossa korostuvat käyttäjälähtöisyys, kodinomaisuus ja materiaalien lämpö.

Aino ja Alvar tekivät yhdessä monia kilpailuehdotuksia kuten Pariisin kansainvälisen näyttelyn ja New Yorkin maailmannäyttelyn paviljongit. Aallon toimiston laajasta tuotannosta on kuitenkin vaikea erottaa eri suunnittelijoiden rooleja, sillä työt menivät pääosin toimiston nimellä.

Aino ja Alvar muodostivat ainutlaatuisen työparin, jossa heidän vahvuutensa täydensivät toisiaan: Alvar keskittyi usein rakennusten kokonaissuunnitteluun, kun taas Aino toi tiloihin inhimillisyyttä, käyttömukavuutta ja arjen näkökulmaa.

Aino Aalto muotoilijana – lasi, huonekalut ja sisustukset

Aino Aallon tunnetuin muotoilutyö on Bölgeblick-lasisarja (1932), joka palkittiin Milanon Triennaalissa. Sen renkaat ja yksinkertainen muoto edustavat pohjoismaista funktionalismia ja ovat edelleen tuotannossa.

Renkaat, kirkas lasi, pelkistetty muoto – on monelle arkinen käyttöesine, vaikka sen taustalla on kansainvälistä palkintomenestystä. Mutta siinä kiteytyy Ainon filosofia. Esine ei saa olla päällepäsmäri. Sen tehtävä on toimia, palvella ja kestää aikaa. 

Alkuperäinen versio 606 sivupöydästä, joka alun perin suunniteltiin jakkaraksi kenkien vaihtamista varten. Sivupöydän kevyt rakenne ja jalustan muoto mahdollistavat tuotteen käytön monipuolisuuden.

Aino keskittyi muotoilussaan erityisesti:

• funktionaalisiin käyttöesineisiin,

• luonnonvalon ja materiaalien vuorovaikutukseen,

• kodin arjen parantamiseen,

• huomaamattoman estetiikan luomiseen – muotoilun tuli palvella käyttäjää, ei päinvastoin.

Johtajuus Artekissa

Kun Artek perustettiin vuonna 1935, Aino Aalto toimi sen taiteellisena johtajana ja myöhemmin toimitusjohtajana. Hän vastasi valikoiman kehittämisestä, kansainvälisistä suhteista ja yrityksen esteettisestä linjasta.

Artek ei ollut vain huonekaluliike, vaan modernismin kulttuurinen projekti Suomessa. Sen kautta Aino edisti:

• kansainvälisiä muotoiluvirtauksia

• funktionalistista sisustuskulttuuria

• suomalaisten suunnittelijoiden näkyvyyttä ulkomailla

Hänen johtamansa Artek oli suunnittelultaan systemaattinen, mutta samalla pehmeä ja käytännöllinen. Tämä kuvaus, sopii myös Aino Aallon muotoilufilosofiaan.

Huonekalu- ja sisustussuunnittelussa Aino oli kiinnostunut ennen kaikkea kodin ilmapiiristä. Hän suunnitteli Artekille muun muassa tekstiilejä, valaisimia ja kokonaisia sisustuskokonaisuuksia, joissa tilan harmonia ja käytännöllisyys olivat keskiössä.

Aino Aallon perintö ja vaikutus

Aino Aalto kuoli vain 54-vuotiaana rintasyöpään. Kirjassa kerrottiin kuinka Alvar oli vielä vaimonsa rinnalla tämän kuoleman jälkeen, piirtäen muotokuvia menehtyneestä vaimostaan. Hän suri suuresti menetettyä vaimoaan.

Pitkään hänen työnsä jäi Alvarin nimen taakse, mutta viime vuosikymmeninä kuva on muuttunut. Tutkimus on tuonut Ainon ansaitusti esiin – ei vain puolisona tai taustavaikuttajana, vaan modernismin rakentajana. Hänen perintönsä näkyy edelleen suomalaisissa kodeissa, Artek-kalusteissa ja siinä tavassa, jolla ajattelemme muotoilusta: selkeää, käytännöllistä, mutta samalla lämmintä ja inhimillistä. 

Ainon vaikutus näkyy:

• skandinaavisen muotoilun perusarvoissa: selkeys, käytettävyys, lämpö,

• modernin kodin suunnittelussa,

• Artekin estetiikassa ja tuotannossa,

• funktionalismin humanistisessa tulkinnassa, joka on erottamaton osa Aaltojen yhteistä kulttuuriperintöä.

Voisi sanoa, että Alvar Aalto oli modernismin ääni – mutta Aino oli sen sävy, lämpö ja kotoinen rytmi. Hän ei pyrkinyt olemaan esillä. Hänen työnsä oli hiljaista, ajattelevaa, käytännöllistä. Ja juuri siksi se on jäänyt elämään.

Nykyisin Aino Aalto tunnustetaan yhdeksi 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista muotoilijoista, jonka työ ei ainoastaan tukenut, vaan aktiivisesti rakensi modernistista kulttuuria Suomessa. Kiitos siitä Aino Aalto!

Lähteet

Kirja: Rakastan sinussa eniten ihmistä

Artek: Aino Aalto – Artek

Aaltosiilo: aaltosiilo.com/fi/Alvar_&_Aino_Aalto

Alvar Aalto säätiö: Painokankaiden värikäs maailma esillä Lehti, Pisa ja Venezia -näyttelyssä – Alvar Aalto Foundation | Alvar Aalto -säätiö, Arkkitehti Aino Aallon syntymästä 130 vuotta – Alvar Aalto Foundation | Alvar Aalto -säätiö, Aino Aalto – Alvar Aalto Foundation | Alvar Aalto -säätiö EN

Core77:Aino Aalto’s Mellow Vitality – Core77

Hidden Architecture: Hidden Architecture » Aino Aalto, the Aalto House and the elastic standardization – Hidden Architecture

Paimion parantola: Arkkitehdit – Paimion parantola

Yle: Muodon ja kauneuden liitto – Aino ja Alvar Aalto olivat tasaveroinen työpari – Kulttuuri – yle.fi