mietteitä ja havaintoja.
Aaro Mikander LAV24
Teoksessa minua kiinnostivat erityisesti seuraavat aiheet, viihde hakkaa järkipuheet (ryhdy satusedäksi), mitä turpeat egomme tahtovat kuulla (hyödynnä heikko ego) sekä suutarin lapsella on pakko olla kengät (älä käännä takkiasi).
Viihde hakkaa järkipuheet on jo itsessään lauseena helppo ymmärtää kun katsoo joidenkin oranssien nimeltämainitsettomien poliitikkojen suosiota, asiakkaan tai ihmisen manipuloiminen ostopäätökseen viihdyttämällä on selvästi toimiva taktiikka jossa ei välttämättä täydy olla mitään pahaakaan. Itsekin asiakaspalvelijana työskennellessäni huomasin että ostopäätökseen päädyttiin usein hyvinkin luontevasti vaikka kaikkea tarvittavaa tietoa ei olisikaan tarjota ja osasi vain jauhaa niitä näitä aiheeseen liittyen luoden samaistumispintaa asiakkaan ja itsen välille. Asiassa on myös huonona puolena se että usein myyjä saattaa itsekin unohtaa satuillessaan tilanteen todelliset mittasuhteet ja antaa liian kovaa myydessään asiakkaalle typerän kuvan itsestään. Kohtuullisuudessa tämä myyntikikka on mielestäni kuitenkin oivallinen tapa luoda asiakkaan, sinun ja tuotteen välille tarina joka parhaassa tapauksessa johtaa pitempään myyntisuhteeseen.
Egon ruokkimisesta pidän ajatuksena koska se kannustaa myyjää olemaan huomioivampi asiakasta kohtaan. Oma tulkintani luvusta oli se että asiakas tahtoo tuntea itsensä kuulluksi ja erityiseksi, myyjän ja asiakkaan välille täytyy luoda luottamussuhde todistamalla että juuri sinun toiveitasi kuullaan ja tuotteitamme kehitetään sinun tarpeisiisi ja tarpeidesi mukaan.
Suutarin lapsella on pakko olla kengät oli mielestäni lyhyt ja ytimekäs luku, jos et myy sitä mitä saarnaat tulee sinusta epäjohdonmukainen kuva. Yrityksen perusarvojen on noudatettava joitain tiukkoja perussääntöjä tuotteessaan tai käytännöissään jotta heistä tulisi luotettava kuva.
Yksi luku josta en niinkään perustanut, yleisvaikutelma jyrää kaiken alleen. Yksi vaikeimmin nieltävistä luvuista kirjassa josta haluaisin kovasti väittää olevani eri mieltä. Ihmisen ulkonäkö, tuotteen hinta tai molempien yleisvaikutelma tosiaan vaikuttaa meidän päätöksiimme, mutta tahdon uskoa että tämä ilmiö on useinkin niin toteen paisunut että ihmiset ovat osittain jopa heränneet todellisuuteen asian suhteen. Tietenkin näitäkin asioita voidaan käyttää kohtuullisina myyntikikkoina jos paskan puhuminen jätetään sikseen mutta usein me ostajat voimme olla niinkin sokeita näille seikoille että alkaa järjestelmässä tapahtua epäoikeudenmukaisuutta jota on vaikea todistaa koska ketään ei kiinnosta (eikä välttämättä tarvitsekaan) Tämä luku oli vain yksi monista karuista seikoista kaupankäyntiin liittyen jossa joutuu myös tutkailemaan omaa asemaansa asiakkaana joten pidin lukua varsin opettavaisena.