Tein testin 16 personalities avulla. Tulokseksi sain ISTP-A persoonallisuustyypin.

Alla suora lainaus testin tuloksesta.

” ISTP:nä (virtuoosi) olet rohkea aineellisen maailman tutkija, jota ohjaa levoton uteliaisuus ymmärtää, miten asiat toimivat. Käytännönläheinen lähestymistapasi elämään vastaa vain sopeutumiskykyäsi, jolloin voit navigoida haasteissa ainutlaatuisella sekoituksella käytännön logiikkaa ja spontaania luovuutta. Menestyt ratkaisemalla välittömiä ongelmia, mielesi työkalupakki taitoja ja tietoja, jotka ovat valmiita käytettäväksi hetken varoitusajalla.

Itsenäinen luonteenne on yksi määrittävistä ominaisuuksistanne. Haluat mieluummin kartoittaa oman kurssisi, luottaen teräviin analyyttisiin taitoihisi ja käytännön kokemukseesi tavanomaisen viisauden tai muiden mielipiteiden sijaan. Tämä omavaraisuus yhdistettynä luonnonkekseliäisyyteen johtaa sinut usein innovatiivisiin ratkaisuihin, joita muut saattavat jättää huomiotta. “

ISTP-A tyypille ominaisia piirteitä ovat itsevarmuus, spontaanius, rentous ja mukavuus, kyky olla stressaamatta. Näihin voin samaistua täysin. Koen että haastavissakin tilanteissa pystyn pysymään rauhallisena ja ajattelemaan loogista ratkaisua ongelmaan. Työmaailmassa tämä on koitunut usein todella tärkeäksi kyvyksi. Toisaalta myös nautin haasteista ja erilaisista ongelmista. Jos työ ei niitä sisällä, käy se todella nopeasti tylsäksi ja päädyn vaihtamaan työtä.

Kultasepänala sopii mielestäni hyvin ammatikseni. Jokainen asiakas haluaa jotain erityistä ja omalaatuista, joten asiakkaan kanssa keskustelu ja asiakkaan toiveiden toteuttaminen ovat mukava haaste itselleni.

Persoonallisuuteeni kuuluu myös epäkohtia joista olen hyvin tietoinen. Niiden kanssa toimiminen työelämässä saattaa aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi liian liukuhihnamainen työ puuduttaa ja ajaa minut suorastaan hulluuden partaalle. Se etten pääse haastamaan itseäni lähes jokaisessa työssä on ongelma, jonka koen ylitsepääsemättömäksi. Toisena epäkohtana on liian spontaaninen luonne. En pysty suunnittelemaan juurikaan mitään seuraavaa päivää pidemmälle. Ja kun ryhdyn töihin, pyrin suorittamaan kaiken annetun työn lähes yhdeltä istumalta. Tämä on aiheuttanut sen, että olen itse lopettanut jokaisen työsuhteeni burnoutin takia. Suoritan töitä aina maksimaalisella teholla, enkä juurikaan pidä taukoja.

Yllä mainittujen ongelmien vuoksi olen miettinyt siirtymistä nelipäiväiseen työviikkoon. Pystyisin jatkamaan töiden suorittamista täydellä teholla, mutta minulla olisi yksi päivä lisää palautua työsuorituksesta. Toki tekisin omia harrastuksia/töitä sitten vapaapäivänä samalla teholla.