Tuotteistajan taskuraamatun varoitus kyyniseksi muuttumisesta ei omalla kohdallani pitänyt paikkaansa, mutta taidankin olla jo valmiiksi melko kyyninen ihminen. Aivan kirjan alussa luvussa 4 puhuttiin esimerkiksi hintalapusta ja siitä miten kalliimpi hintalappu saisi tuotteen vaikuttamaan paremmalta. Tämä ei omalla kohdallani päde ja luvun esimerkkinä käytetty energiajuomatesti ei olisi kohdallani toiminut, Red Bull on mielestäni ihan karmeaa kuraa ja ennemmin ostan sen kaupan halvimman. Tähän toki vaikuttaa elämänkokemukset erittäin paljon, eri taustoilla saattaisin hyvinkin ajatella aivan päinvastoin, mutta köyhän yksinhuoltajan lapsena olen tottunut kriittiseksi ja harkitsevaksi kuluttajaksi jo nuoresta alkaen. Ennemmin katson käyttäjien arvioita tuotteista kuin pelkää hintalappua.

Teos oli silti mielenkiintoista luettavaa, vaikka moni asia tuntuikin itsestäänselvyyksiltä ja paljon näistä kirjan aiheista tiesin jo ennestään, muutamasta kirjassa esitellystä tutkimuksestakin olin kuullut jo aiemmin. Yritinkin keskittyä lukemaan kirjaa oman alani näkökulmasta, miten kirjassa esitettyjä asioita soveltaisin kultasepän alaan siten kuten itse haluan työskennellä.

Kirjan luvuissa 6 ja 7 puhuttiin päätöksen tekemisen vaikeudesta ja valintojen määrien rajoittamisesta. Vaikeat päätökset ovat varmasti kaikille tuttuja, mutta kirjan tarjoamaa myyjän näkökulmaa en ollut ennestään tullut itse ajatelleeksi, ainakaan tietoisesti. Hyvä myyjä kertoo asiakkaalleen sen mitä hänen kannattaa ostaa, ei mitä kaikkea hän voisi ostaa. Ja näin jälkiviisaana ajatellen henkilökohtaisesti koen miellyttävämmäksi myyjän, joka kysyy etsimäni tuotteen käyttötarkoituksia ja niiden perusteella suosittelee muutamaa esimerkkiä, kuin myyjää joka luettelee suunnilleen puolet hyllystä löytyvistä rojuista. Ja valintojen määrän rajoittamisesta olisi minun ollut hyvä kuulla jo aiemmin, koulun myyjäiset olisivat voineet sujua jopa paremmin jos pöydässäni ei olisi ollut ihan niin suurta valikoimaa. Eli jatkossa ennemmin pienempi määrä valmiita tuotteita ja erikoisemmista uniikkituotteista kiinnostuneille voisi olla jokin erillinen esite ym. mistä katsella mistä töistäni olen ylpeä. 

Luku 24 käsitteli kanta-asiakkuutta ja miten pienikin vastapalvelus saa asiakkaat palaamaan takaisin ja kuluttamaan lisää juuri sinun tuotteisiisi. Tätä on hieman hankalampi toteuttaa kultasepän alalla, tuskin minulla olisi varaa antaa 10 leiman kerääjälle ilmaista korua, mutta ehkä tässäkin jotain ideaa olisi lähteä miettimään eteenpäin. Toistuvalle nettikaupasta tilaajalle vaikkapa silloin tällöin ilmainen postitus, jos ei muuta niin edes se luvussa 22 käsitelty kiitos, vaikka käsinkirjoitetun lappusen muodossa tilauksen mukana.. Tai kuten luvussa 25 puhuttiin, kiitoksia kun olet mukana tukemassa kestävää kehitystä, aikomukseni on nimittäin käyttää mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. 

Luvuissa 41 ja 42 otettiin esiin tiettyjen tuotteiden harvinaisuus ja vaikea saatavuus, tämä toki houkuttelee tiettyä ostajaryhmää ja harvinaisuudet ovat hintavia, mutta itse en halua tälle tielle lähteä. Ehkä typerää yritystoiminnan kannalta, mutta mieluummin myyn 10 halvempaa korua kuin yhden kalliin. Ennemmin teen koruja, joihin jokaisella on varaa kuin kymppi tonneja maksavia timanttiröykkiöitä, eivätkä koruni varmasti tule koskaan päätymään mihinkään linnanjuhliin ellei sinne sitten päädy joku oman tiensä kulkija joka arvostaa enemmän omaa tyyliään kuin käytösetikettejä. Niin kuin vaikka Paleface lenkkareineen. 

Se, että mukavuus myy paremmin kuin kusipäinen käytös on varmasti kaikille aivan itsestäänselvyys, mutta näin lopuksi on pakko kysyä lukijalta luvun 37 toimivuutta. Olenko minä nyt jotenkin mukavamman tai miellyttävämmän tuntuinen kun tekstin alkupäässä kerroin pienen henkilökohtaisen yksityiskohdan itsestäni?  

Minulla on muutama kohderyhmä mielessä koruilleni. Tyylini tehdä koruja on melko rosoinen ja rock-henkinen, kuten minä itsekin, joten vastaavan henkiset tyypit varmaankin tulevat olemaan suurin kohderyhmäni. Tämän lisäksi minua kiinnostaa myös kestävä kehitys ja luonnollisuus, joten kierrätyshenkiset luonnonlapset ovat myös toivottavasti osa yleisöäni.

Tarkoitukseni on luoda koruja sekä mallistoina että yksilöllisinä uniikkikoruina ja mielestäni nämä kaksi kohderyhmää myös osittain sivuavat toisiaan ja toimivat hyvin keskenään yhteen. Vaikka en haluakaan liian tiukaksi rajata yleisöäni ns. fine jewelry-tuotanto ei tule olemaan ainakaan vakituisena osana tuotantoani, voin tehdä näitäkin toki tilauksesta, mutta en halua tästä tyylistä kokoaikatyötäni. Haluan tehdä koruja, jotka näyttävät minulta ja jollaisten tekeminen tuottaa itselleni iloa. Minulla on yksi mallisto osittain valmiiksi suunniteltuna ja sekin tulee sisältämään vain uniikkikappaleita jo tekotekniikan takia. En halua tehdä mallistoja valutöinä, jolloin ne olisivat toistensa kopioita, vaan jokainen koru on alusta alkaen käsin tehty ja siksi niissä on pieniä eroja vaikka ovatkin samankaltaisia. Mallisto tulee sisältämään muutamia eri elementtejä koruille, joista asiakas voi yhdistellä itselleen mieluisen mallin.

Tehtävänä oli lukea teksti https://medium.com/the-shortcut/skill-stacking-be-awesome-with-average-skills-a52de26026e4. Artikkeli oli itse asiassa yllättävän mielenkiintoinen ja mielestäni ajatus sen pohjalla on toimiva. Oman yksilöllisen osaamisen niputtaminen tuottaa uniikkeja lähtökohtia jokaiselle ja varsin hyvä pointti oli, ettei kaikkea tarvitse hallita täydellisesti. Voisi ajatella, että monen asian osaaminen kohtuullisesti on jopa parempi kuin yhden osan täydellinen osaaminen.

Oman osaamiskasani pohtiminen vaatii vielä hieman syvempiä mietiskelyjä, mutta pikaisesti ajateltuna sanoisin, että minulta löytyy melko paljon osaamisalueita jotka hallitsen edes jotenkuten. Tietotekniikan puolella tarvitsen lisää taitoja, mutta kohtalasiet perustaidot auttavat niiden kehittämisessä, hallitsen jonkin verran asiakaspalvelupuolta, matikkapääni on edes kohtuullinen ja kultasepän taidot kehittyvät koko ajan lisää tehdessä. Näistä lähtökohdista voisin kuvitella olevan apua jatkossa pienyrittäjyyttä ajatellen.

En nyt osaa käyttää tätä sivua, toivottavasti teksti tulee näkyviin

• Satu

• Satu (nimikirjoituksena) + ♥

• Satun Ihmemaa

• Sydän (suunnitteilla/valmisteilla oleva korumallisto)

• Vegvisir (aika hankala logoksi)

• Musta-valkoinen

• Riimut (yhdistelmäriimu)

• Sydän scrolleilla tehtynä

• ♥ + Gebo-riimu

• Ideat loppuu, eiköhän tätä voi editoida kun keksin lisää

Lehden paras mainos mielestäni on heti ensimmäisellä sivulla oleva Au3 Kultaseppien mainos, jossa mainostetaan heidän tunnettua Keto-mallistoaan. Mainos on mielestäni yksinkertaisen kaunis ja selkeä. Siitä löytyy selkeä kuva sormuksista irrallaan sekä mallin käytössä. Lisäksi pidän Au3 Kultaseppien logosta, joka on selkeä ja yksinkertainen ja mielestäni helppo muistaa ja tunnistaa.

Huonoin mainos lehdessä on mielestäni Sar-Machine Oy:n mainos lehden lopussa. Vaikka mainoksesta löytyykin kaikki tarvittava tieto liikkeestä ja Sar-Machinen logo on tunnistettava ja melko selkeä, on mainos mielestäni liian “täynnä”. Tekstiä on mainoksessa tilaan nähden liikaa ja koska mainoksessa on työkalujen kuviakin, joko kuvaileva teksti tai sitten kuvat ovat turhia.