Omat nettisivut

Opettaja Harri Aaltonen antoi mahdollisuuden suorittaa markkinointijulkaisun tekemällä omat nettisivut. Tämä sopi minulle erittäin hyvin sillä se on silloin suoritettuna tulevaa yritystäni ajatellen.

Nettisivujen tekeminen alkoi domainin ja webhotellin ostamisella. Nettisivujen domainiksi valitsin oman etu- ja sukunimen ja ehdoton oli, että loppuna tulee olemaan .fi-pääte. Nettisivujen osoite on siis mikkomattila.fi

Nettisivujen luominen oli alussa hyvin haasteellista, sillä tämä on ensimmäinen kerta kun niitä suunnittelen itselleni. Onneksi sain hyvät ohjeet ja paljon apua Harri Aaltoselta, ilman häntä en olisi pärjännyt tehtävässä. Mitä enemmän olen verkkosivujeni hallintaan tutustunut sitä helpommaksi niiden käyttäminen on muuttunut. Nettisivuille luotiin myös verkkokauppaa varten pohja, joka on siihen asti piilotettuna, että saan yritystoiminnan liikkeelle. Nettisivuja yritän päivittää mahdollisimman ahkerasti ja tehdä niistä vieläkin paremmat. Joten menkää ja tutustukaa nettisivuihini!

Syventävä tutkielma, Rikkihappo ja sen korvaavat hapot kultasepänalalla

Rikkihappo ja sen korvaavat hapot kultasepänalalla

Rikkihappo H2SO4 on väkevänä voimakkaasti syövyttävä, se on täysin veteen liukeneva epäorgaaninen happo. Kultasepänalalla rikkihappoa käytetään laimennettuna, noin 10 % happona. Rikkihappo lämmitetään noin 40–50°C lämpöiseksi sen ominaisuuksien parantamiseksi. Rikkihappo on kultasepänalalla halpa ja tehokas happo keitosvetenä.

Mutta mihin keitosvettä tarvitsee? Keitosvettä käytetään poistamaan epäpuhtauksia jalometallin pinnasta. Esimerkiksi juottamisen jälkeen poistetaan lasite, joka syntyy juotos nesteen kiehuessa juottamisen aikana. Keitosvesi tekee jalometallin pintaan vaaleuden, joka lähtee pois helposti kevyellä harjaamisella messinkiharjalla.

Rikkihappoa pystyy tehokkaasti hyödyntämään myös silloin, jos esimerkiksi poranterä katkeaa jalometallin sisälle porattaessa. Miten tämä sitten toimii? Täytyy sekoittaa 10–20% tuoretta rikkihappoa, johon työstettävä kappale upotetaan katkennut terä ylöspäin. Tätä pystyy myös hyödyntämään silloin, jos jotakin kappaletta ei pysty työstämään ilman sisäistä tukirakennetta. Alumiinista tehty tukirakenne pystytään syövyttämään rikkihapon avulla tehokkaasti kappaleen valmistumisen jälkeen.

Rikkihapolla, kuten kaikilla muillakin hapoilla on kuitenkin omat negatiivisuutensa. Mainittakoon ensimmäisenä rikkihapon erittäin syövyttävä vaikutus. Pienikin pisara rikkihappoa on erittäin tehokas syövyttäjä iholla ja luonnonkuiduissa. Tämän seurauksena vaatteisiin muodostuu helposti reikiä, jos niille roiskuu rikkihappoa. Toisena negatiivisena puolena on hapon neutralisointi ja sen jälkikäsittelyt. Kun happo ei ole enää käyttökelpoinen tulee se vaihtaa uuteen. Vanha happo tuleekin ensin neutralisoida mahdollisimman neutraaliksi esimerkiksi soodan avulla. Soodaa tulee kaataa pienissä erissä happoon, kunnes happo ei enää kupli soodan lisäämisen seurauksena. Tämän jälkeen happo tulee pullottaa happoa kestävään astiaan ja toimittaa vaarallisena jätteenä kierrätykseen. Uuden hapon tekemisessäkin on omat vaaransa, kun väkevää, noin 96 % rikkihappoa laimennetaan veden kanssa. Tässä tulee muistaa missä järjestyksessä laimennus tehdään, veteen lisätään raaka rikkihappo, ei ikinä toisin päin. Liuosta tehdessä on vaarana saada päälleen rikkihapporoiskeita. Liuosta tehdessä käynnistyy lämpöreaktio ja liuos kuumenee voimakkaasti. Joten täytyy muistaa varovaisuus, ettei polta käsiään.

Voiko rikkihapon sitten korvata jollakin toisella hapolla? Vastaus on, voi korvata esimerkiksi sitruunahapolla tai Vitrexinä tunnetulla natriumvetysulfaatilla. Sitruunahappo on kultasepän keitosvesivaihtoehdoista turvallisin vaihtoehto.

Sitruunahappo on käyttäjäturvallisempi kuin rikkihappo. Sillä ei ole esimerkiksi iholle ja tekstiileille syövyttävää ominaisuutta, toisin kuin rikkihapolla on. Sitruunahaposta tehtävässä keitosvedessä tarvitaankin sitruunahappoa huomattavasti enemmän, noin 40–50 grammaa litraan vettä. Myös liuoksen lämpötilan tulee olla lämpimämpi mitä rikkihapolla, 50–60°C. Myös keitosaika kasvaa huomattavasti pidemmäksi, mitä rikkihapon kanssa on. Sitruunahappoa ei pysty hyödyntämään samalla tavalla katkenneiden terien liuotukseen, miten rikkihappoa pystyy hyödyntämään. Sitruunahappo neutralisoidaan samalla tavalla, miten rikkihappo neutralisoidaan, soodalla. Myös neutralisoitu sitruunahappo tulee toimittaa vaarallisena jätteenä kierrätykseen kuten rikkihapon kohdalla toimitaan.

Viimeisenä vaihtoehtona on Vitrex -nimellä myytävä natriumvetysulfaatti. Tästä ei hirveästi löydy tietoja. Mutta tätäkin ainetta käytetään kuten sitruunahappoa. Vitrex toimii huomattavasti tehokkaampana mitä sitruunahappo toimii. Mutta tässäkin tulee huomioida syövyttävät vaikutukset. Ja jälleen kerran neutralisointi toimii kuten aina ennenkin, soodalla.

Omasta henkilökohtaisesta kokemuksesta rikkihappo on mieluisin vaihtoehto keitosvetenä sen tehokkuuden ja erilaisten mahdollisuuksien takia. Toisena valitsen Vitrexin sen tehokkuuden takia sitruunahappoon verrattuna. Mutta käytän sitruunahappoa kaikkein mieluimmin kuparin ja messingin keitosvetenä, koska sitruunahappo on niille paras ja tehokkain keitosvesi.

LÄHTEET:

Kultasepän käsikirja

Kultasepän aineoppi

Kello & kulta -lehti 2/2024

Wikipedia, rikkihappo

Vitrex käyttöturvatiedote

Persoonallisuustesti

Persoonallisuustestistä sain tulokseksi ISTJ-tyypin, joka tarkoittaa logistikkoa. Persoonallisuuden piirteinä minulla on introvertti (74%), tarkkailija (71%), pohtivainen (68%), suunnittelija (60%) ja turbulentti (58%).

Kuten testi tulkitsee minut introvertiksi ja tarkkailijaksi huomaan itsestäni samat piirteet. En tykkää isoissa väkijoukoissa olosta tai uusille ihmisille puhumisesta. Seuraan hyvin paljon ympäristöäni ja mitä siellä tapahtuu. Pohdin ja harkitsen sanojani yleensä pitkään, jotta en sanoisi mitään tyhmää, jota tulisin myöhemmin katumaan.

Testi ehdottaa työtehtäväksi esimerkiksi kirjanpitäjää tai lainvalvontaa. Ainakin kirjanpito osuu mielestäni kohdalle hyvin, olenhan ollut entisessä työpaikassani kassavastaava ja huolehdin kaupan kassan kirjanpidosta ja sen oikeellisuudesta muiden kassavastaavien kanssa.

Itseni kehittämisen kohdalla minulle on tärkeää kehittää itseäni jatkuvasti paremmaksi itsekseni. Tätä teen muun muassa opettelemalla uusia asioita, joihin minulla on mielenkiintoa. Esimerkiksi kultasepänalalla haluan oppia mahdollisimman hyväksi kivenistuttajaksi, joten treenaan sitä paljon erilaisilla istutustavoilla ja eri muotoisilla kivillä.

Huomaan myös yleensä keskusteluissa minun ajatuksiani ja näkökulmia johtaa faktat, eikä omat mielipiteet. Tätä hyödynnän esimerkiksi asiakastöissä ja asiakaspalvelussa. Esimerkiksi korujen korjauksessa usein lähden liikkeelle siitä, onko korua järkevä korjata ja jos on niin millä tavalla. Sama pätee myös suunnitellessani asiakkaille uniikkeja tuotteita. Pohdimme, onko jokin asiakkaan toive mahdollista toteuttaa ja jos on, niin millä tavalla.

Suunnittelijan luonne näkyy kykynä nähdä miten erilaiset asiat sopivat keskenään yhteen. Pystyn asiakkaiden kuvailujen perusteella selvittämään millaiset korut sopivat asiakkaalle haussa olevaan käyttötarkoitukseen. Jos asiakas tulee liikkeeseen kyselemään korvakoruja, yleensä ensimmäisenä lähden kartoittamaan asiakkaan toivetta, onko korut roikkuvat vai tappi-malliset, seuraavana kysyn mistä materiaalista asiakas haluaa mahdolliset tulevat korut.

Tietysti myös luonteeni luo erilaisia haasteita, kuten haasteen heittäytyä erilaisiin yllättäviin tilanteisiin. Välillä kun asiakkaat heittävät mukamas hauskoja vitsejä minulla on hieman haasteita lähteä niihin mukaan, yleensä suuren myötähäpeän vuoksi.

Tuotteistajan taskuraamattu

Kirjan alussa minulle tuli hyvinkin nopeasti mieleen, ettei kirjan juttuja voi ottaa täysin todeksi ja kirjoituksiin pitää suhtautua kriittisesti, ainakin osittain. Sanotaanhan kirjan kannessa kuitenkin varoitussanat ”Tämä kirja tekee sinusta kyynisen”. Niin se taitaa ainakin osittain olla, jos kirjan jutut ottaa täysin totena, eikä suhtaudu kirjan antiin kriittisesti.

Kirjan ensimmäisessä ”opetuksessa” mainitaan ”Asiakas ei voi sille mitään, että hän sekoittaa ja yleistää…” mielestäni tämä pitää erittäin hyvin paikkaansa, kokemuksesta puhuen. Olen usein huomannut, ettei asiakkaat usko minun osaamiseeni kultasepänalalla, olenhan minä kuitenkin vasta 22-vuotias. En minä voi tietää alan asioista mitään nuoren ikäni perusteella. Ainakin monet vanhemmat asiakkaat näin ajattelevat. Tämän huomasin myös silloin kuin olin ruokakaupassa töissä kassaosastolla vuoroesimiehenä. En minä silloinkaan voinut tietää mitään, tai ainakaan yhtä paljon mitä minua 40 vuotta vanhempi myyjä tietää. Tämä tuli usein silloin selväksi, kun minut pyydettiin toiselle kassalle avuksi, kun asiakas vaati esimiestä paikalle.

Seuraava kohta mistä olen kirjan tekstin kanssa samaa mieltä, on kohta missä lukee ”Tartuta asiantuntemuksesi tuotteisiisi. Saat niistä paremman hinnan kuin ei-asiantuntija.”. Olen tehnyt tästä aiheesta havainnon asiakkaita palvellessa. Saan asiakkaan ostamaan vitriinistä korun helpommin silloin kun selitän asiakkaalle korun tai -sarjan historiasta ja synnystä, kuin silloin kun en kerro asiakkaille mitään ylimääräistä tietoa koruista. Asiantuntevuutta saan helposti korostettua sillä, että kerron asiakkaalle valinnan tehtyä korun hoito-ohjeet suullisesti kirjallisten ohjeiden lisäksi.

Kirjassa puhutaan myös ulkonäön tärkeyttä asiakkuuden saamiseen. ”Uusi asiakasehdokkaasi joutuu päättelemään asiantuntemuksesi pinnallisten merkkien perusteella” on mielestäni erittäin paikkaansa pitävä lausahdus. Kun asiakas tulee kultasepänliikkeeseen, jossa on pajatilat samassa ostoksille, luo myyjä paremman kuvauksen asiakkaalleen silloin, kun hänellä on kultasepän essu päällä kuin hänellä ei sitä ole. Tämä essu luo asiakkaille ajatuksen siitä, että heitä palveleva myyjä tai seppä tietää asiansa kuin heillä on kuitenkin tämä essu päällään. Myös se auttaa tilannetta, kun myyjällä tai sepällä on samanlainen koru päällään kuin vitriinistä löytyy. Tämä luo asiakkaille tunteen, että kyseistä korua voi käyttää missä tilanteessa tahansa.

En ole kirjan kanssa samaa mieltä mitä kohdassa 11 käsitellään ”Hyppäät vaikka junan alle, jos joku käskee”. Mielestäni jokaisella ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus valita omat polkunsa, joita kulkea ilman muiden määräilyä tai johdatusta. Määrääminen ja johdatus saavat totutettua liian herkästi ihmisen tekemään asioita vain käskystä, oma-aloitteisuus heikkenee tämän seurauksena. Kyseisessä kappaleessa mainitaan myös ”Käske asiakastasi, se kannattaa. Jokainen meistä on oppinut lapsesta saakka, että auktoriteetteja … on viisainta totella.” mielestäni tämä ei ole täysin totta. Et sinä voi todellakaan tehdä aina pelkästään niitä juttuja mitä toiset käskevät sinut tekemään. Hyppäätkö tosiaan kaivoon, jos toinen käskee? Tuskinpa hyppäät, vai mitä. Loppupohdintana, mielestäni kirja antaa ainakin jokseenkin hyviä, tai ainakin erilaisia näkökulmia eri asioihin. Nämä näkökulmat todennäköisesti ovat sellaisia, joita et välttämättä ole tullut ajatelleeksi. Joten kirjaa lukiessa tulee muistaa kriittisyys kirjassa esiintyviin näkökulmiin ja ajatuksiin. Haluathan kuitenkin välttyä tältä pahamaineiselta kyynisyydeltä.

Skill stacking

Beim Skill Stacking geht es darum, sich über die eigenen Fähigkeiten klar zu werden und zu erkennen, was man gut kann und was nicht. Der Schlüssel ist, zu verstehen, dass man nicht in allem, was man tut, der Beste sein kann. Durchschnittlich zu sein, reicht aus. Wenn man in vielen verschiedenen Dingen durchschnittlich ist, kann man viele verschiedene Dinge wissen und seine Fähigkeiten mit anderen Fähigkeiten kombinieren.

Das erste Beispiel, das mir in den Sinn kommt, ist, dass ich eine Reihe verschiedener Handwerksberufe ausüben kann, darunter Holz- und Metallbearbeitung. Ich bin zwar in keinem der beiden Bereiche ein Meister, aber meine Fähigkeiten reichen in der Regel für das aus, was ich gerade tue. Ich glaube auch, dass mir das eine gute Gelegenheit gibt, kreativ zu denken, wenn ich z. B. Reparaturarbeiten ausführe. Wenn ich in einem bestimmten Bereich nicht perfekt bin, kann ich meine Fähigkeiten in der Regel kombinieren, um die Arbeit zu erledigen. Das senkt die Hemmschwelle, um Hilfe zu bitten, zumindest für mich.

Das Stapeln von Fähigkeiten kommt für mich auch ins Spiel, wenn ich in der Goldschmiedeindustrie auf viele verschiedene Arten arbeite, z. B. bei der Herstellung von Werkzeugen und bei Reparaturen. Ich kann meine Fähigkeiten in der Metallumformung nutzen, um verschiedene Werkzeuge herzustellen, die nicht in den Regalen des normalen Marktes zu finden sind. Ich kann auch meine Fähigkeiten in der Holzbearbeitung als Goldschmied einsetzen, indem ich verschiedene Holzteile mit Edelmetall kombiniere.

Das Skillstacking hilft mir auch dabei, meine Schwächen in Bereichen wie dem Zeichnen auszugleichen. Ich habe gelernt, dass es nicht das Wichtigste auf der Welt ist, das perfekte Modell für den Kunden zu zeichnen. Es reicht aus, dass der Kunde den Gegenstand der Zeichnung klar genug versteht. Natürlich könnte ich diese Fähigkeit üben, wenn ich das Bedürfnis dazu hätte.

Logo ja käyntikortti -tuskailua

Tehtävänä oli tehdä yritystä varten logo ja käyntikortti. Alussa minulla oli muutama eri idea yritykseni nimeksi. Ensin minulla oli ajatuksena käyttää nimityksenä Design Mikko M -nimeä, mutta pienen pohdinnan jälkeen halusin vaihtaa nimityksen Kultaseppä Mikko Mattila -nimeen. Alussa tästä tulevasta nimestä mietein, että koko nimi olisi koneella kirjoitettu, mutta se ei tuntunut niin kivalta vaihtoehdolta sen jälkeen, kun opettajamme Harri Aaltonen ehdotti Mikko Mattila kohdan olevan käsin kirjoitettu ja kultaseppä olisi koneella kirjoitettu.

Tämän ajatuksen kohdalla kohtasin haasteen, kun minulla kesti useampia kertoja kirjoittaa nimeni sellaisella käsialalla, johon olisin tyytyväinen edes jollain tavalla. Tässä kuitenkin onnistuin ja teimmekin opettaja Harri Aaltosen kanssa logon tunnilla loppuun ja sen jälkeen käyntikortin sille tasolle, että sitä päivitetään kun minulle on luotu nettisivut ja oma sähköpostidomain.

Lisäkuvina malleja ja pohdintoja erilaisista logoideoista, joita minulla oli alussa.