Suurimman yllätyksen koin heti kirjan alussa, kun kerrottiin halo-ilmiön vaikutuksesta ihmisiin. Mielestäni kauniit ja komeat ihmiset ovat järjestään omahyväisiä ja leuhkoja. Todennäköisesti juuri siitä syystä, että ovat tottuneet saamaan tahtonsa läpi ja onnistumaan kaikessa. Luulisi, että asenteeni vuoksi reaktioni olisi päinvastainen, vaan enpä tiedä. Omasta mielestäni heitä on kivampi katsella kuvissa, kuin olla tekemisissä heidän kanssaan

Allekirjoitan omalla kohdallani sen, että liian paljon vaihtoehtoisia valintoja saa minut lukkoon, enkä osaa enää päättää. Päätöksentekoa on pitänyt oikein harjoitella. Ollessani kultasepänliikkeessä työharjoittelussa, oli hauskempi palvella ihmistä, joka tiesi, mitä haluaa. Ymmärrettävää kyllä, jos hakee toiselle ihmiselle lahjaa, eikä ole oikein varma hänen maustaan, on helpompi ja parempi vaihtoehto ottaa se lahjakortti ja päästää itsensä ja myyjä vähemmällä.

Johdonmukaisuuden tärkeyttä en ole miettinyt aikaisemmin, mutta kyllä se on varmasti hyvä pitää mielessä kaikilla elämän osa-alueilla, ei pelkästään myyjän ominaisuudessa. Lastenkasvatuksessa aivan ehdoton vaatimus, ihmissuhteetkin menevät vaikeiksi, jos säännöt muuttuvat päivittäin. Myyntityössä ja ihmisiä palveltaessa on kaikille helppoa, jos asiakas tietää valmiiksi, että palvelut pysyvät samoina ja samantasoisina.

Kieltämättä ärsytti kirjassa se, että kaikkia asiakkaita pidetään lampaina, mutta ilmeisesti sellaisia me olemme. Tai sitten siinä on seuraava itsensä kehittämisen paikka. Katsoin peiliin ja jouduin myöntämään, että helpointa on kellutella massan mukana, etenkin jos ei ole ehtinyt rauhassa muodostaa omaa kantaansa.

https://issuu.com/johannaktuomi/docs

Julkaisun tekeminen oli tietokonetta vierastavalle ihmiselle tuskallista. Sekä minulle, että opettajalle. Toivottavasti jotain jäi muistiinkin. Tekeminen olisi varmasti ollut antoisampaa, jos pystyisin suhtautumaan tietokoneen käyttöön vakavammin ja antamaan sille aikaa. Totuus kuitenkin on, että vietän vapaa-aikani mieluummin käsillä tekemisen parissa kuin tietokoneella.

PERSONALLISUUSTESTI 

Persoonallisuustyyppi: Aktivisti (ENFP-A) 
Persoonallisuuden piirteet: Ekstrovertti – 53%, Intuitiivinen – 63%, Emotionaalinen – 79%, Tiedustelija – 61%, Määrätietoinen – 58% 

Testi oli erittäin todenmukainen. Olen 53% ekstrovertti, eli hyvinkin tasan introvertin ja ekstrovertin välimaastossa. Viihdyn hyvin yksin, mutta välillä kaipaan seuraa. Toisinaan taas, vietettyäni aikaa ihmisten kanssa, vetäydyn taas mielelläni omiin oloihini. 

Selkeästi olen intuitiivinen ja emotionaalinen tiedustelija.  Haluan oppia uusia asioita ja kehittyä myös ihmisenä. Ikäväkseni olen saanut kokea, että kun olen joissain asioissa onnistunut kehittymään, kompastun seuraavaan. Monessa mielessä olen tyytyväinen omiin omituisiin ominaisuuksiini, mutta hienosäätöä pitää tehdä, särmiä hioa. Valmiiksi täällä ei tulla koskaan. Pitää myös miettiä sitä, mihin suuntaan haluaa kehittyä, miten paljon ja mitä ominaisuuksia haluaa vahvistaa, sillä kaikella on kääntöpuolensa. Mukautuvuus ja joustavuus saattaa kostautua muiden ihmisten kuvitelmaan, että taivut mihin tahansa, rajojen asettaminen onkin ollut minulle aina vaikeaa. Ideoita tulee välillä tulvimalla, joten useita projekteja on aina kesken. Arkeen ja rutiineihin on vaikea saada otetta, kun aina on jotain hauskempaa tekeillä.  Pyrin olemaan oma itseni, en pidä teeskentelystä, enkä taida sitä oikein osatakkaan, olen valmis hyväksymään sen, että kaikki eivät minusta pidä, toimeen yritän silti tarvittaessa tulla kaikkien kanssa. Nuorena minulla ei ollut itsetuntoa, en ilmaissut tunteitani enkä puhunut asioista, vaan patosin kaiken sisälleni. Joustin, venyin ja vanuin tarpeen mukaan väkivaltaisessa suhteessa. Seuraukset olivat tuhoisat; menin psykoosiin.  Olen yrittänyt opetella puhumista, mutta vielä ikävämpi palaute tulee usein rumasti töksähtäen.

En ole enää työelämässä, vaan eläkkeellä, joten urapolku ei ole enää minun kohaltani relevantein asia. Minulle testi kertoo mm. että menestyn työssä, jossa arvostetaan luovuutta, joustavuutta ja ihmisten välistä yhteyttä. Olin 19 vuotta tehdastyössä ja voin vain todeta, että se ei ollut minun paikkani, mutta niin vain revin sieltä leivän, asunnon ja paljon muuta.

Parisuhdeanalyysi on myös erittäin osuva. Kammoan ajatusta, että joku haluaa omistaa, tai sitoo liikaa, siksi olenkin tällä hetkellä tyytyväinen avoimessa suhteessa.