SYVENTÄVÄ TUTKIELMA: PIIRTÄMINEN TAITEENLAJINA

HISTORIAA

Piirtäminen on kuvataiteen yksi päälajeista. Piirtämisen historian voidaan sanoa olevan yhtä pitkä kuin ihmisenkin historia. Jo muinoin tehdyt kalliomaalaukset ja piirrokset ovat vanhimpia ihmisten jättämiä jälkiä. Renessanssista lähtien piirtäminen on luokiteltu omaksi taiteenlajiksi, ja sen käsityksen mukaan piirtäminen on kaiken taiteen perusta. Puhuttiinpa sitten insinööreistä, taidemaalareista tai arkkitehdeistä. Keski-Euroopassa piirtäminen on tullut taiteenlajiksi 1800-luvulla. Suomessa piirustus oppiaineena muuttui kuvaamataidoksi 1950- luvun alussa.

Piirtäminen on siinä mielessä laaja käsite, että edellisten mainittujen ammattien lisäksi, piirtäjä voi olla muun muassa pilapiirtäjä, tatuoija, kuvanveistäjä, kirjankuvittaja tai sanomalehti- tai mainospiirtäjä. Mukaan mahtuu vielä muitakin ammatteja.

Eri menetelmiä, kuten tussia, lyijykynää, värikynää ja 3D- kyniä käyttäen tekemäni absrakti piirros

PIIRTÄMISEN HYÖDYT

Piirustustaitoa pidetään myös yleissivistävänä ja opittavana taitona samalla tavalla kuin muitakin oppiaineita. Piirtämistä käytetään myös kommunikaation tukena ja se onkin tehokkaimpia puhetta tukevia keinoja. Piirtäminen tukee myös kommunikaatio- ja tätä kautta sosiaalisia taitoja. (aivoliitto.fi)

Piirtäminen alkaa jo lapsena ja on monelle mukavaa tekemistä, sekä ajanvietettä. Piirtäminen lapsille on tärkeää aivojen kehityksen kannalta, sillä se lisää ajattelukykyä ja tietoista havainnointia, sekä tunteisiin ja luovuuteen liittyviä piirteitä. Piirtäminen kehittää myös aivojen, käden ja silmien välistä koordinaatiota. Piirtäminen on myös yksi keino mitata lapsen kehitystä, sillä piirtämisessäkin kasvuvaiheessa ovat omat virstanpylväänsä. (askelterveyteen.com/piirtämisen-hyödyt-lapsille)

Piirtämisellä on positiivisia vaikutuksia myös aikuisiällä. Piirtäminen auttaa mielialaan, masentuneisuuden, stressin ja ahdistuksen hallintaan. Piirtäessä tunteita saa siirrettyä paperille, eikä se vaadi erityisiä taitojakaan välttämättä. Piirtämistä käytetään myös esimerkiksi terapian työkaluna muun muassa taideterapiassa. Harrastuksena piirtäminen on myös oikein hyvä. (mielenterveysseurat.fi)

Sain luvan käyttää kummityttöni piirrosta tontuista piilossa.

MENETELMIÄ JA ABSRAKTIA TAIDETTA

Piirustusmenetelmiä on paljon erilaisia. Esimerkiksi lyijykynät, tussit, puuvärikynät, liidut, hiilet ja joissain tapauksissa myös vesivärit voidaan lukea tähän joukkoon.
Uusimpana menetelmänä varmasti on digitaalinen piirtäminen, joka on yleistynyt siitä asti kun ensimmäiset tietokoneet tulivat. Digitaalinen piirtäminen yksinkertaisesti on kuvan prosessointia, tietokoneen ja hiiren, ja/tai piirtimen ja digitointipöydän avulla.
Digitalisointi mahdollistaa myös eri välineiden ja menetelmien yhdistelmiä, kuten perinteisen kynä-paperi piirroksen voi skannata ja muokata tietokoneella. Piirtämiseen digitaalisesti löytyy myös lukuisia ohjelmia.

Itse tykkään eniten perinteisistä menetelmistä ja usein tussit ovat ensisijaisesti kädessä, kun alan piirtämään.
Piirustukseni ovat usein absrakteja, eli ei-esittävää taidetta, joka sanansa mukaan ei pyri esittämään mitään tiettyä kohdetta tai asiaa. Absraktia taidetta kutsutaan todellisuutta jäljittelemättömäksi taiteeksi.
Suomessa absraktia taidetta on 1900- luvulta asti esitetty ja oli voimakkaassa nousussa 1960- luvun alusta kymmenisen vuotta eteenpäin. Tämä taidemuoto on kuitenkin säilynyt aina tähän päivään asti.

Yksi lukuisista samantyylisistä piirustuksista, jonka tusseilla olen tehnyt.

Piirustustyylejä on olemassa lukuisia ja erityyppisiä, kuten myös työskentelyprosesseja. Sanoisin, että tyylejä on yhtä monta, kuin piirtäjiäkin. Puhumattakaan alalajeista, joista nyt esimerkkinä karikatyyrit eli pilakuvat.

Piirustus voi olla havaintoihin ja mielikuvitukseen perustuvaa, elävän mallin mukaan piirtämistä. Viivoihin perustuvaa, valööreja havitellen varjostettu. Luonnostelua ja nopeaa viimeistelemätöntä piirtämistä. Piirustus voi olla aikaa vievä, tarkka ja pitkälle viety tai vain nopea ääriviivapiirros. (wikipedia)

Kotoa löytyy mm. lyijykynät, puuvärit, hiiliä ja eripaksuisia tusseja, sekä kalligrafia kyniä.
Esimerkki nopeasta luonnoksesta, johon kului aikaa noin 15 minuuttia,
eikä mittasuhteetkaan oikein kohtaa todellisuutta.



PERSOONALLISUUSTESTI

ISFJ-T

Tulokset eivät oikeastaan yllättäneet minua. Ensimmäinen kappale, joka tuli näytölle testin tekemisen jälkeen on täysin paikkaansa pitävä kohdallani. Ainakin suurimmilta osin.

Olen siis periaatekeskeinen, suunnitteleva, varovainen ja realistinen introvertti. Persoonallisuustyyppini testin mukaan on puolustaja.

“Puolustajapersoonat, erityisesti kiihkeät sellaiset, ovat usein pikkutarkkoja, jopa perfektionisteja, ja vaikka he jahkailevat, heidän voi aina luottaa saavan työnsä valmiiksi ajallaan. Puolustajat ottavat vastuunsa henkilökohtaisesti, ylittävät jatkuvasti omia rajojaan ja pyrkivät tekemään kaikkensa ylittääkseen odotukset ja miellyttääkseen muita, sekä kotona että työpaikalla.”

Samaistun yllämainittuun. Tunnistan itsessäni pikkutarkan perfektionistin piirteet. Asioiden pitää olla järjestyksessä. Oli kyse kodista, työpaikasta tai koulusta.
Minulla on vaikeuksia aloittaa esimerkiksi tehtävää ja tunnetusti jätän kaikki viime tippaan. Saan kuitenkin asiat valmiiksi kauhean kiireen ja stressin voimalla.
Muiden miellyttämisestä tosin olen erimieltä. Minun ei tarvitse miellyttää ketään, eikä kenenkään minua. Henkilökemiat kohtaavat kun ovat kohdatakseen.
Työelämässä asia on ollut ehkä hieman toisin. Tulen toimeen kaikkien kanssa, hymyilen ja olen ystävällinen, vaikka henkilöstä en pitäisikään.

“Vaikka puolustajat ovat empaattisia, he voivat olla hurjapäisiäkin puolustaessaan perhettään tai ystäviään, ja vaikka he ovat hiljaisia ja pidättyväisiä, heillä on usein hyvät ihmissuhdetaidot ja vakaat sosiaaliset suhteet”

Olen empaattinen ja ymmärtäväinen. Hurjapäisyys näkyy myös usein. Minua on aina kuvailtu suuttuessani piikitteleväksi ja löydän kuulemma heikoimmat kohdat johon iskeä. Voin myöntää tämän.
Omaan kuitenkin hyvät ihmissuhdetaidot ja olen sosiaalinen. Hyvät verkostoitumistaidot tulevaisuutta ajatellen siis löytyvät.

VAHVUUDET

Testin mukaan vahvuuksiini kuuluu ahkeruus, tukeminen, tarkkaavaisuus, innostuneisuus ja hyvät käytännön taidot.

“Puolustajapersoonallisuuksilla on kyky huomata asioita, erityisesti muista ihmisistä. He kiinnittävät huomiota pienimpiin yksityiskohtiin siitä, mitä joku sanoo ja tekee, antaen heille odottamattomia oivalluksia muiden ihmisten elämästä ja tunteista. Puolustajat eivät vain toivo auttavansa muita. He ryhtyvät toimiin – mikä tarkoittaa, että he käärivät mielellään hihansa ja tekevät sen, mikä on tarpeen huolehtiakseen ystävistään, perheestään ja kaikista muista, jotka sitä tarvitsevat. Puolustajat todella nauttivat muiden auttamisesta, ja he jakavat mielellään tietonsa, huomionsa ja asiantuntemuksensa kaikkien sitä tarvitsevien kanssa. Ihmiset, joilla on tämä persoonallisuustyyppi, pyrkivät win-win-tilanteisiin ja valitsevat tiimityön kilpailun sijaan aina kun mahdollista.”


Allekirjoitan yllämainitun yhteenvedon vahvuuksista täysin. Luen ihmisiä. Ihmisten ilmeitä ja eleitä. Kiinnitän huomion pienimpiinkin asioihin ja huomaan helposti eri tunnetiloja. Haluan aina auttaa ja antaa neuvoja. Joskus tämä voi olla rasittavakin piirre, ellei apua minulta ole pyydetty. En todellakaan viihdy huomion keskipisteenä joten kaikki voittaa- tilanne on paras.
Olen luotettava ja usein lähipiirini avautuu minulle asioistaan. Joskus tosin on itse vedettävä raja neuvonantoon ja kuuntelemiseen, jotta nämä asiat eivät vaikuta omaan mielenterveyteeni ja kuormita minua liikaa.


HEIKKOUDET

Alla mainituista heikkouksista olen samaa mieltä. Muilta osin koen, että tulokset olivat hieman vääriä. Olen usein huolissani muista, joskus liiaksi. Olen aina ollut herkkä ja kärkkäät mielipiteet voivat satuttaa, vaikka niitä ei pahalla sanottaisikaan. Vanhemmiten olen oppinut tunnistamaan rajojani ja nuoruuden sinisilmäisyys on suurilta osin hävinnyt.

“Liian nöyrä – Puolustajat ovat niin huolissaan muiden ihmisten tunteista, että he voivat kieltäytyä ilmaisemasta ajatuksiaan”

“Asioiden ottaminen henkilökohtaisesti – Vaikka he saattavat yrittää piilottaa sen, ihmiset, joilla on tämä persoonallisuustyyppi, ovat syvästi herkkiä muiden mielipiteille, ja heidät voidaan heittää epätasapainoon, jos joku ei arvosta, hyväksy tai ole samaa mieltä heidän kanssaan.”

“Liian altruistinen – Puolustajien antava, antelias luonne voi jättää heidät alttiiksi muiden hyväksikäytölle. Tämän persoonallisuustyypin omaavien ihmisten voi olla vaikeaa keikuttaa venettä ja vastustaa jotakuta, joka ei vedä omaa painoaan.”

Heikkoudet joista olen erimieltä ovat tunteiden tukahduttaminen, ylisitoutuneisuus ja haluttomuus muutokseen.

Olen hyvin avoin ja haluan puhua tunteistani, en tukahduttaa niitä. Osaan pyytää apua, enkä yritä väkisin tehdä kaikkea yksin toisin kuin testi kertoi. En myöskään koe kamppailevani muutosten kanssa. Elämä on jatkuvaa muutosta ja muutoksiin on sopeuduttava. Myönnän usein toimivani kuitenkin enemmän tunteella kuin järjellä ja 78% myrskyisä kuvaa minua hyvin. Elämä kanssani on joskus vuoristorataa ja tasapaino siitä on kaukana.

SKILL STACKING

Olen usein miettinyt, missä olen hyvä. Joskus tuntuu, että en ole hyvä missään. On päiviä, jolloin mikään ei onnistu. Se on normaalia. Koen kuitenkin pääsääntöisesti olevani hyvä monessakin asiassa, en kuitenkaan täydellinen.

Olen lapsesta asti ollut erittäin luova. Minulta löytyy visuaalista silmää. Olen hyvä ideoimaan, piirtämään ja käytännön tekeminen onnistuu monella osa-alueella.
Rakastan järjestelmällisyyttä, suunnittelua ja joskus se menee jopa liiallisuuksiin asti. Tiskirättien tuskin tarvitsee olla värijärjestyksessä viikattuna. Mieheni sanoin “olet hyvä siivoamaan!”.

Liikunnallisen ilon löysin vasta muutama vuosi sitten. Aluksi en ollut hyvä harrastukseni tankotanssin parissa. Nykyään voin sanoa, että olen hyvä ja osaan. En kuitenkaan ole siinäkään täydellinen. Olen kehittynyt ja kehityn koko ajan. Vuoden päästä todennäköisesti olen jo paljon parempi

Ammattini, sekä töiden myötä olen oppinut valtavasti lisää. Sosiaaliset taitoni ovat parantuneet. Ennen olin se hiljainen ja ujo. En enää. Vihasin ennen ryhmätyöskentelyä ja kaikkea, jossa piti olla äänessä isossa ryhmässä tai huomion keskipisteenä. Nykyään pystyn siihen. Voin siis sanoa, että valtavaa kehitystä on tapahtunut työelämän ja koulutuksen myötä. Myös harrastukseni on tähän vaikuttanut.

Nyt uudelleen kouluttautumisessa tulen oppimaan valtavasti lisää ja kehittämää monia taitoja eri osa-alueilla. Esimerkki, kirjoittaminen. Tämä ei ole vahvuuteni, osaan kuitenkin kirjoittaa, opein sen jo kuusi vuotiaana. Asia erikseen on saada järkevää tekstiä aikaan.

Joka päivä opin ja kehityn. Ehkä opin myös siihen, että tiskirätit voivat olla epäjärjestyksessä. Vaikeampaa on oppia jo opituista tavoista pois, kun uusia taitoja. Ainakin minun. Kehitettävää siis löytyy aina. Myös taidoissa ja asioissa, joissa on jo hyvä. Mutta onko koskaan tarpeeksi hyvä omasta mielestään? Tuskin. En minä ainakaan. Itseään on huomattavasti helpompi vähätellä, kuin kehua. Tässäkin asiassa olisi siis lisää opittavaa!