Tein markkinointijulkaisun/lehden asioista jota olen tehnyt ja oppinut opiskellessani sisustamista. Kirjoitin projekteistani, moodboardin merkityksestä ja mallintamisesta.

Kun ajatus logosta hautui muutaman viikon, tuli alkuperäisiin hahmotuksiin yksi uusi versio, jota lähdettiin toteuttamaan. Tässä kirjaimet A ja O ovat osana talon ääriviivoja. Loppuvaiheessa myös venytettiin alaosan tekstiä näyttämään talon edessä ovimatolta/varjolta. Myös logon tekstiversiossa kiteytyi se, että sanojen välissä ei ole välilyöntiä, vaan sanat erottaa toisistaan isojen kirjainten avulla.

Ensin käyntikortissa logo oli samalla puolella infotekstin kanssa, mutta halusin takaosaan jotain, ettei se olisi tyhjä. Näin kortin takapuoli tuli siniseksi ja sitä koristaa valkoinen talo ja infopuolella on ns. tekstiversio logosta sekä yhteystiedot. Kortti on hyvin minimalistinen ja mielestäni helposti luettavissa. En olisikaan halunnut mitään erikoista ja räväkkää.

Määritelmä

Sana funktionalismi on käytössä sisustuksessa, arkkitehtuurissa, filosofiassa ja mielenfilosofiassa, mutta sisustuksessa ja arkkitehtuurissa se tarkoittaa tapaa rakentaa ja luoda huonekaluja, missä jokaisella osalla ja päätöksellä tulisi olla tarkoitus. Se tarkoittaa siis, että tuotteeseen ei laiteta mitään koristelua, kuviointia ym. millä ei ole mitään funktiota. Yksinkertaisesti sanottuna funktionalismi on hyvin pelkistetty ja minimalistinen tyylisuunta. Sana itsessäänkin kertoo hyvin sen määritelmän, sillä se tulee latinan sanasta functio eli toiminto. Funktionalismin voi lyhentää myös funkkikseksi, joka on helpompi sanottava puhekielessä.

Aikakausi

Funktionalismi syntyi 1900-luvun alkupuolella vastaiskuksi kehittyneelle kertaustyylille. Tyylin tarkoituksen kiteytti yhdysvaltalainen arkkitehti Louis Sullivan jo vuonna 1896. Hän totesi seuraavasti:” tarkoitus sanelee muodon.” Yleisesti funktionalismin katsotaan kuitenkin asettuneen noin 1920–1940 luvuille. Suurimman kukoistuksensa funktionalismi sai Keksi-Euroopassa, Pohjoismaissa ja Neuvostoliitossa, vaikka Sullivian sen määritelmän hienosti tiivistikin. Tarkemmin katsottuna voidaan todeta, että kiinnostus kasvoi eniten Pohjoismaissa kuten Suomessa ja Norjassa, josta todisteena on monet kansainväliset arkkitehdit ja muotoilijat joista varmasti tunnetuin on tietenkin kotimainen Alvar Aalto. Ei kuitenkaan voi sanoa, että funtionalismi on jäänyt historian kirjoihin. Funktionalismi jätti jälkensä myös nykyaikaiseen niin sanottuun moderniin arkkitehtuuriin.

Sisustus ja arkkitehtuuri

Sisustukseen haluttiin luoda puhtauden ja terveellisyyden tunnetta. Tämä heijastui huonekaluihin, jotka ovat hyvin yksinkertaisia. Usein huonekaluissa näkyy metalliputkia, eli niin sanottuja putkihuonekalua, sekä suorakulmaista puuta.

Arkkitehtuurissa funktionalismin piirteitä ja käytetyimpiä materiaaleja ovat lasi, teräsbetoni, tasakatot ja nauhaikkunat. Rakennukset ovat pelkistettyjä ja jokaisella valinnalla on merkitys, niin kuin sanan merkitys antaa ilmi. Rakennuksissa näkee usein mm. suorakulmioita ja vaakasuuntaan meneviä muotoja. Rakennuksiin valitut värit olivat myös hyvin yksinkertaisia ja ulkoapäin ne olivat usein valkoisia.

Suomessa ja Alvar Aalto

Suomeen funktionalismi löysi itsensä muidenkin tyylikausien tavoin vähän myöhemmin kuin muualla maailmassa eli vasta 20-luvun loppupuolella. Sitä pystyi kuitenkin nopeasti näkemään arkkitehtuurissa. Funktionalismi näkyi rakennusten lisäksi kaavoituksissa eli miten kaupunkeja rakennettiin, tavoitteena oli luoda toimivia eli funktionalistisia vyöhykkeitä. Funktionalismin keskustaksi syntyi Turku. Turkuun rakentui mm. Turun sanomien toimitalo ja Standardivuokratalo, jotka olivat Alvar Aallon ensimmäisiä toteutettuja funktionalistisia rakennuksia.

Alvar Aalto (1898-1976) kasvoi suureksi ja tunnetuksi arkkitehdiksi suomessa ja maailmassa. Ensimmäisen toteutetun rakennuksen hän suunnittelikin arkkitehdiksi opiskellessaan vuonna 1919, vaikka hänen opintonsa Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa loppuivat vasta 1921. Aallon sanotaan olevan tärkeä modernin arkkitehtuurin edustaja ja tunnetuin suomalainen arkkitehti. Hänen suunnittelemia rakennuksia voikin löytää suomen lisäksi mm. Yhdysvalloista ja muualta Euroopasta. Hänen kädenjälkensä näkyy myös huonekaluissa ja niiden pohjalta sisustuksessa. Huonekaluja hän suunnittelu vaimonsa Aino Aallon (1894-1949) kanssa. Aalto tunnetaan myös yhtenä Artekin (myös Aino) ja Nykytaide ry:n perustajina.

Tunnetun Aallon lisäksi funktionalismin edelläkäviöitä suomessa olivat Erik Bryggman, P. E. Blomstedt sekä Hilding Ekelund.

Oma mielipide/kiinnostuneisuus

Itse tykkään funktionalismi tyylistä. Tavoittelen vähän minimalistista tyyliä sisustukseeni ja haluan päästä eroon mahdollisimman paljon tavarasta jota en tarvitse. Funktionalismin simppelit ja tarkoitukseen suunnitellut muodot kutsuvatkin minua siis luokseen. Heti kun koulussa sisustuksen historian tunneilla vastaan tuli funkkis, tiesin siitä pitäväni. En tyypillisesti tykkää ylimääräisistä kuvioista ja muodoista jota ympärilläni oli paljon kasvaessani. Äitini tyyli kun oli tummanruskeat huonekalut, jotka näyttävät vähän barokki tai biedermeier tyylisiltä. Itse nautin enemmän yksivärisistä ja simppeleistä valinnoista, ilman koriste kurveja. Ja sitä minulle tarjoaa funktionalismi.

Kirja “Tuotteistajan taskuraamattu” jonka on kirjoittanut Antti Apunen ja Jari Parantainen kertoo monista erilaisista psykologisista asioista, teoista ja tekiöistä, jotka vaikuttavat meidän valintoihimme ja mielipiteisiimme. En sanoisi, että kirjan sanat:” Tämä kirja tekee sinusta kyynisen” ovat täyttä totta. Näen kirjan enemmänkin tapana huomioida mitkä asiat meihin vaikuttavat, vaikkemme niitä ajattelisikkaan. Uskoisin, että kirja auttaa myyjää sekä asiakasta tietämään enemmän ostamiseen liittyvistä tekiöistä.

Monet kappaleet tuli luettua vain sana toisensa jälkeen, miettimättä niitten tarkoitusta ja tarinaa. Ne eivät iskenyt juuri minuun ja ajatusmaailmaani. Jotkut saivat minut tuntemaan kuin olisin keinulaudalla, ajatukseni olivat ns. Vastaan ja niiden mukana. Toiset taas iskivät kuitenkin hyvin ja olin niiden kanssa samaa mieltä, jotkut taas eivät.

+ samaa mieltä

kappale 4 Hintalappu ei valehtele. Isälläni on tapana sanoa, jos haluaa halpaa ja hyvää, täytyy ostaa kaksi asiaa. Kappale täydentää isäni uskomusta. Kappaleessa kerrotaan erilaisista testeistä, jossa vertailtiin hinnan vaikutusta ihmisen mielipiteeseen. Lopputuloksena älyjuoma testissä testattavat, jotka luulivat tuotteen olevan kalliimpaa suoriutuivat paremmin vaikka he kaikki joivat samaa juomaa. Antonio Rangelin testissä vertailtiin taas viinejä ja lopputuloksissa halvin asetettiin huonoimman makuiseksi ja kallein korkeimmalle, todellisuudessa ne olivatkin ihan samaa viiniä. Kulttuurimme on lähes oppinut, jos jokin on halpaa sen täytyy olla huonosti tehty. Niin kuin se voikin olla, tuote voikin olla massa tuotantoa kiinasta, joka ensimmäisen käytön jälkeen purkautuu käsiin. Mutta niin ei välttämättä aina kannattaisi ajatella, jos on kyse vaikka hetki sitten aloittaneesta palvelusta joka tekee hyvän laatuista työtä, mutta ei ole vielä valmis nostaaan hintoja.

kappale 22 Kiitoksen ihmeellinen voima. Kappale kertoo sanan ‘kiitos’ suuresta merkityksestä ihmisen käyttäytyiseen ja tehtävän vastaanottoon. Adam Grantin ja Francesca Ginon testissä ihmisiltä pyydettiin apua ja osaa kiitettiin, osaa ei. Testattavilta kysyttiin apua uudelleen ja suurempi osa kiitetyistä vastasi uudelleen avun- tai mielipiteen pyyntöön, kuin niistä jota ei kiitetty. Kun sanotaan sana kiitos ihminen tuntee olonsa tarvituksi. Itse tunnen oloni eritäin epäkohteliaaksi jos en kiitä jotakuta. Jos joku tarjoaa minulle jotain mitä en halua vastaan: ” Ei kiitos”. On lähes uskomatonta miten yhdellä sanalla voi olla niin suuri merkitys.

kappale 28 Kyllä, ylpeys käy lankeemuksen edellä. Kappale selittää miten ihmisen tietäminen taidoistaan saa ihmiset olemaan huolimattomia. Kun asiaa tekee usein ja ns. rutiinimaisesti tekeekin nopeasti useampia virheitä, kun ei tee asioita yhtä huolellisesti tai tarkista kaikkia asioita uudelleen ja uudelleen. Kappale sanookin, että vaikka asiantuntia tekisi virheen, he harvemmin haluavat tuoda sen esiin. Ylpeys taidoistaan on suuri tekijä ihmisen mielessä ja jos uskot olevasi hyvä jossain on vaikea myöntää toisin. Ihan niin kuin ihmisen on vaikea sanoa anteeksi, koska on vaikea myöntää olevansa väärässä.

– eri mieltä

Kappale 17 Kerro mitä muut tekevät. Kappale puhuu siitä miten kannattaa kertoa muiden asiakkaiden kokemuksista/käytöksistä. Ymmärrän kun teksti puhuu referenssin tärkeydestä, mutta usko, että suoranaisesti pitäisi puhua muiden kokemuksista. Paremmminkin uskon kappaleen loppuosaan, joka puhuu Amazonin tuotteiden kommentti osioista. Asiakkaat saavat itse kertoa kokemuksistaan ja mielipiteistään myyjä ei saisi ilman lupaa jakaa niitä muille.

The article:” Skill Staking: Be awesome with average skills” by Jason Link defines skill staking as utilizing various skills that you have acquired. In short it means that you don’t have to be a master in one specific task or skill because it’s enough that you are somewhat good at some things that you can use at the same time. I think this is an excellent way of thinking. It may be stressful to think that you wouldn’t survive in the world if you don’t master something. In real life you can survive even if you are just mediocre at cooking, you can still eat the things you make.

The article states that everyone has a unique set of skills. As in the way everyone is their own person and unique, so is their set of skills. In the workforce skill staking can be a power tool. If you can do a little bit of everything and are able to help others with the knowledge you have, even if it’s not complete, you will seem like a reliable person. The fact that you can do things other than what you were assigned to, makes you look active and useful to your employer. This is why many forms of education are helpful to boost up your changes to get hired.

Even though I agree with the article, I do still think masters on their own craft are needed. People want to buy and own high quality items and service. If you are going to use a lot of money on something you would surely like to get a high-quality service that blows your mind and not something you have to re-do in a couple years.

So, I do think skill staking is important. In a way I just see it as learning and being a person. You learn something and use it as needed alongside your other skills. As I am doing right now, using my reading comprehension, English and writing skills to do this assignment!

Sources:

Skill Stacking: Be awesome with average skills | by Jason Link | The Shortcut Talks | Medium

16Personalities testin mukaan olen Puolustaja ISFJ-A

Puolustajalla persoonallisuus piirteet jakautuivat minun kohdallani seuraavasti:

71% introvertti, 53% tarkkailija, 54% emotionaalinen, 85% suunnittelija ja 56% määrätietoinen.

Minua kuvaillaan usein sanoilla ahkera ja auttavainen, jotka molemmat tulevat esiin testin tuloksissa. Testin tuloksien toinen lause lukeekin seuraavasti: ” Tämän persoonallisuustyypin omaavat ihmiset ovat ahkeria ja omistautuneita, ja tuntevat syvää vastuuntuntoa lähimmäisiään kohtaan.”

Vaikka luonteeltani olin vahvasti introvertti, joka oli itselleni itsestäänselvyys jopa ennen testin tuloksia, minun voi silti huomata usein toisten seurana tai tarkemminkin apuna. Jos joku kysyy minulta jotain, tai vain läheisyydessäni, olen valmis auttamaan, joskus senkin takia, kun muut eivät vaan saa asiaa tehdyksi. Usein teen pyynnön vain kiitos palkalla ja se, että olen tarpeellinen/hyödyllinen tilanteessa, on yksi tärkeimmistä asioista itselleni. Minun onkin hankala olla joskus hiljaa, jos näen toisen tekemättä jotain, koska eivät tiedä seuraavaa vaihetta tai vastausta. Osittain tunnen auttamisen tarvetta mutta myös kärsimättömyyttä siitä, miten toinen ei osaa, mutta tilanteesta huolimatta pyrin auttamaan niin, että toinen ei tunne itseään huonoksi. Tässä aspektissa testin tulokset osuvat naulankantaan, tuloksissa kuvailemani piirre tulee vastaa lauseessa:” Puolustajilla on taipumus tuntea olonsa virkeimmäksi ja tehokkaimmaksi silloin, kun he osoittavat tukensa jollekin, joka tarvitsee heidän apuaan.” Auttamisen jälkeen tunnen oloni usein iloiseksi, kun olen jollekin hyödyksi ja uskon tämän olevan positiivinen piirre minussa kun otetaan huomioon alani. Tarpeeni auttaa muita saa minut nauttimaan siitä, että minulta pyydetään vinkkejä ja suunnittelu apua.

Ahkeruuteni näkyy usein tahdissani ja tarpeeni tehdä tehtävät hyvissä ajoin valmiiksi. Toisinaan minua voi pitää perfektionistina sillä harvemmin menen sieltä mistä aita on matalin ja vain työskentely tapani takia saavutan ja tavoittelen korkeita numeroista. Koskaan en pidä niitä kuitenkaan itsestään selvyytenä, sillä minulla on vain pakottava tarve tehdä kaikki niin kuin on pyydetty eikä tavoite korkealle, vaikka toisinaan tunnenkin pettymystä itseeni ja mietin muiden ajatuksia minusta jos en pääse pisteissä korkealle. Testin tuloksissa lukee, että puolustaja ottaa vastuun henkilökohtaisesti ja tekevät kaikkensa ylittääkseen muiden odotukset. Toki seuraavana lauseena lukee myös, että puolustajat tunnetaan nöyryydestään ja siitä miten he harvemmin pyrkivät parrasvaloihin. Uskoisin, että ne peilaavat samaa mitä itse mietin itsestäni. Jos annat minulle tehtävän näen tarpeen tehdä sen mutta en varsinaistesti halua ja odota spottivaloja itseeni palkkioksi.

Lukiessani Puolustajan tiivistelmää löysin siitä paljon piireittä, jotka kuvaavat minua. Pelkästään prosentti luvut tuntuivat osuvan nappiin. Haluan olla tietoinen mitä ympärilläni tapahtuu ja tapanani on kuunnella kaikki mitä keskustelussa sanotaan, jotta voin tulevaisuudessa olla avuksi muistaen esim. sivulauseessa mainitun aikataulun, 53% tarkkailija. Näkisin suurimman osan piirteistäni positiivisena, kun kyseessä on sisustussuunnittelu, eli asiakaspalvelu, mukaan lukematta tietenkin sisään suuntautuneen persoonani, joka luo hankaluuksia kun olisi tarve puhua uusille ihmisille tai ottaa kontaktia johonkuhun uuteen. Pelkkä puhelun soitto tai vastaaminen voi olla hiostava, mutta niin arkipäiväinen asia minulle. Tarve auttaa muita on edellä mainitusti hyvä piirre alalla, mutta siihen liittyy myös huonot puolensa. Olen hyvä ja nopea auttamaan, jos minulta pyytää jotain mutta joskus pyynnöt ovat liikaa käskyjä ja ne tuntuvat minua alistavilta, en sinänsä halua, että auttaminen minulta nähtäisiin itsestään selvyytenä, sillä aina minäkään en ole parhaimmalla päällä. Silloin auttaminen voi tuntua raskaalta ja siihen liittyvä sosiaalinen kanssakäyminen voi nopeastikin kuluttaa sosiaalista patteriani.

lähteet:

Ilmainen persoonallisuustesti, tyyppikuvaukset, parisuhteet ja uraneuvot | 16Personalities

En halua logooni etunimeäni ja sukunimeni on mielestäni liian pitkä ja ei taivu hyvin muiden sanojen kanssa.

Halusin kuitenkin, että logossani näkyisi vähän personnallisuutta ja henkilökohtaista kosketusta. Lukiossa opiskelin kaksi vuotta japania ja ajattelin, että sen yhdistäminen logoon tekee siitä yksilöllisen. En myöskään halunnut käyttää ylikäytettyjä sanoja kuten ‘interior’ tai ‘desing’ joten päädyin sanaan ‘abode’, eli asuinpaikka. Näin yhdistin lempivärini eli sinisen, japaniksi, ja abode sanan ja aloin suunnittelemaan miten siitä voisi saada järkevää logoa.

Sanat eivät itsessään ole niin selviä valintoja sisustajan logoon joten ajattelin, että voisi yhdistää siihen talon siluetin tai muodon jotenkin. Tarkoituksena olisi että logo olisi sininen valkoisella taustalla joka tuo visuaalisesti näkyviin samalla suomalaisuuteni.