Lavasterakennuksen epäeettisyys

Eniten lavasterakennuksessa tökkii sen epäeettisyys. Tuntuu, että nimenomaan lavasterakennuksen kaltaiset alat olisivat hyvinkin eettisiä ja se olikin melkoinen yllätys itselleni, että näin ei ole. Lavasteiden teko on toki kehittynyt paljon ja nykylavasteet ovat varsin hienoja, mutta eettisiä ne eivät todellakaan ole. Isoimmat lavasteet, jotka näkyvät esimerkiksi taustalla, voitaisiin hyvin korvata erilaisilla verhoihin heijastetuilla kuvilla.  

Kuvassa lavasteet korvattu kokonaan läpinäkyvillä verhoilla, joihin on heijastettu kuvia.

Kuva on otettu Tampereen teatterilla esitetystä Anastasia musikaalista.

Verhoja on myös mahdollista käyttää liikkuvina lavasteina, tai vaikkapa luomaan illuusion yhdessä esimerkiksi erilaisten rappujen ja tasojen kanssa.

Kuvassa koitan parhaani mukaan demonstroida lavasteiden korvaamista videotykillä, rapuilla ja tasanteella.      Tykin käyttö on siis todella paljon eettisempää, kuin tavallisten lavasteiden käyttö. Kuten aiemmin sanoin, voi tykkiä käyttää myös luomaan liikkuvia lavasteita. Esimerkiksi Anastasia musikaalissa käytettiin tykkiä luomaan junalle liikkuva tausta. Eli luotiin illuusio siitä, että juna liikkuisi. Verhoja voi siis myös yhdistää helposti fyysisiin lavasteisiin. Fyysisten lavasteiden kokonaan korvaaminenkin on toki mahdollisuus, mutta se hankaloittaa näyttelijän työtä. Esimerkiksi jos setissä on tarkoitus käyttää tuoleja, sänkyjä, pöytiä yms pieniä elementtejä, on niitä aivan turhaa lähteä korvaamaan tykillä luoduilla tehosteilla. Käytännössä kaiken muun voisi korvata kuitenkin tykeillä ja verhoilla.                          

Verhoja voi olla myös monessa eri kulmassa ja kerroksessa. Tämä tuo lisää mahdollisuuksia lavastukseen ja luo kolmiulotteisuutta. Kuvassa koitin havainnollistaa tykkien käyttöä erilaisiin kulmiin. Verhoilla on toki vaikea tehdä kolmiulotteisia muotoja, mutta täytyy muistaa, että teatterissa kaiken ei tarvitse näyttää samalta, kuin oikeassa elämässä.  

Keinoälyä pystyisi varmasti tulevaisuudessa hyödyntämään heijastettavien kuvien luontiin. Keinoälyn hyödyntäminen on toisaalta myös kaksipiippuinen asia, sillä keinoäly käyttää todella paljon esimerkiksi vettä. Eli myöskään keinoäly ei ole kovin eettinen tapa tuottaa kuvia, mutta se on silti eettisempi kuin tyypilliset lavasteet.

Aatos Kallio