Wivi Lönn | suomen kielen kaksi kauneinta sanaa

Olivia Mathilda Wivi Lönniä pidetään ensimmäisenä suomalaisena naisarkkitehtinä, joka on toiminut alalla itsenäisenä tekijänä ja perustanut oman arkkitehtitoimiston. Lönnin suunnittelemista rakennuksista kymmenet ovat tunnettuja ja niiden joukossa on tänäkin päivänä tunnettuja ja toiminnassa olevia rakennuksia. Lönn toimi aktiivisesti alalla vuodesta 1898 vuoteen 1945 ja suunnitteli pääosin kouluja sekä muita julkisia tiloja. Hän voitti myös uransa aikana useita arkkitehtuurikilpailuita.

Nuoruus

Wivi syntyi vuonna 1872 Tampereella perheen toiseksi lapseksi vanhemmille Emanuel Wilhelm Lönnille ja Johanna Maria Mathilda Sirénille. Perheeseen syntyi vielä Wivin jälkeen kaksi muuta lasta ja perheestä tuli kuusihenkinen perhe, jonka isä oli töissä oluttehtaalla panimomestarina. Perhe asui tehtaan omistamassa kauniissa huvilassa, jota Wivi muisteli vanhuuden päivinään lämmöllä. Perhe kuitenkin kärsi, kun Wivin isä kuoli vuonna 1888 ja Mathilda-äiti jäi neljän lapsen yksinhuoltajaksi. Äidillä ei ollut varaa kouluttaa lapsiaan ylioppilaaksi, mutta kaikki saivat keskikoulun päätökseen. Lönnillä oli koulussa mahtavaksi kutsuttu matematiikanopettaja, jonka ansiosta Wivi oppi ylioppilastason matematiikkaa ja kehittyi luokan parhaaksi matematiikassa. Lönn sai Tampereen suomalaisesta tyttökoulusta päästötodistuksen vuonna 1891. Hän olisi tosin saanut todistuksen jo aikaisemmin, jos hän ei olisi joutunut käymään kuusivuotista koulua kahdeksaa vuotta sairastumisien vuoksi. Vuonna 1891 Lönn aloitti toisena naisoppilaana opintonsa Tampereen teollisuuskoulun rakennusosastolla, josta valmistui kone- ja rakennusmestareita. Wivi lähti kouluun, oletetusti innostuneena äitinsä esimerkistä itsenäisesti toimeentulevana naisena. Mathilda-äiti kannusti kovasti tytärtään taiteelliselle alalle. Alalle, jossa Wivin mahdollisesti äidin puolelta periytyneet matemaattiset ja taiteelliset lahjat pääsisivät käyttöön.

Wivi suoritti kaksivuotisesta koulutuksesta vain ensimmäisen vuoden. Hän oli 14-henkisen luokkansa paras, jonka takia arkkitehti George Schreck ja pääopettaja suosittelivat Wiville siirtymistä Helsingin polyteknilliseen opistoon. Lönn hyväksyttiin syksyllä 1893 opiston arkkitehtuuriosaston ylimääräiseksi oppilaaksi. Varsinaiseksi oppilaaksi hän ei päässyt ilman ylioppilastutkintoa tai lyseon päästötodistusta. Lönniä kohdeltiin eri tavalla ja jopa suojelevaisemmin kuin muita oppilaita, jotka olivat tietenkin poikia. Lönnille esimerkiksi annettiin useasti yksityisiä luentoja, joista oli myöhemmin hänelle urallaan hyötyä.

Lönn opiskeli Helsingissä kolmen vuoden ajan ja valmistui arkkitehdiksi vuonna 1896. Ennen Lönniä arkkitehtuuriosastolla oli aloittanut neljä naista, joista kolme oli valmistunut ennen Lönniä. Lönn oli neljän ensimmäisen suomalaisen arkkitehdiksi valmistuneen naisen joukossa.

ura

Ammattiuransa Wivi Lönn aloitti työskentelemällä kahden entisen opettajansa toimistoissa aluksi Onni Tarjanteen toimistossa ja valmistumisensa jälkeen hän työskenteli arkkitehtuurin pääopettajan Gustaf Nyströmin toimistossa yli vuoden. Nyström tuki kaikin tavoin Lönnin etenemistä urallaan. Lönn sai apurahan tutustuakseen tiili- ja graniittiarkkitehtuuriin sekä koulurakentamiseen Manner-Euroopassa ja Brittein saarilla. Lönn vieraili Aberdeenin alueen kouluissa ja häneen teki suuren vaikutuksen englantilaisten koulujen hygienia ja kodikkuus. Tämän matkan jälkeen hän alkoi soveltaa Englannista omaksuttua suunnitteluperiaatetta, jossa koulurakennukset olivat avoimien tilojen ympärillä. Tämä oli uusi ratkaisu suomalaisessa koulusuunnittelussa. Lönnin ura keskittyi pääasiassa koulusuunnitteluun. Tiedetään, että hän laati yli 30 koulusuunnitelmaa eri puolille maata.

Wivi Lönnin uraa värittävä tekijä oli myös menestys arkkitehtuurikilpailuissa. Arkkitehtuurikilpailujärjestelmä oli Suomessa kehittynyt 1890-luvun alkuun mennessä siten, että Arkkitehtiliitolla oli vahva edustus kilpailutöiden arkkitehtonista tasoa arvioitaessa. Kuitenkin, kun kilpailuihin osallistui nimilappuja, myös ammatin marginaalilla työskentelevillä naisilla ja sen ulkopuolella toimivilla rakennusmestareilla oli mahdollisuus menestyä. Wivi Lönnin urakehityksen kannalta olennaisesti tärkeitä olivat hänen uransa alussa saamat kilpailuvoitot; kilpailun voittaminen täyttikin tavallaan arkkitehtuurin alan näkyvimmän julkisuuskriteerin. Lönn menestyi yksinään yhteensä kuudessa kutsukilpailussa, ja lisäksi hän voitti ensimmäisen palkinnon kaikista Armas Lindgrenin kanssa tehdyistä kilpailutöistä

Arkkitehtimaineensa Wivi Lönn hankki ennen kaikkea kilpailuvoitoillaan ja koulusuunnitelmillaan. Lönn vetäytyi alalta 1930-luvun alussa, kun rakennustyyli muuttui klassismista funktionalismiin ja Lönn koki, että uudet rakennustyylit sekä -materiaalit olivat menneet hänen ohitseen, jolloin hän koki viisaimmaksi lopettaa uransa ja seurata vierestä arkkitehtuurin kehittymistä ja muuttumista. Ennen kuolemaansa Lönn sai hän kokea elämäntyönsä tunnustamisen, kun hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1959. Lönn kuoli 94-vuotiaana Helsingissä ja hänet tuotiin kotikaupunkiinsa Tampereelle haudattavaksi. Lönnin hauta löytyy Kalevankankaan hautausmaalta. Vaikka Lönn lopetti uransa ja on edesmennyt, on hänen nimensä ja hänen suunnittelemansa rakennukset elossa ja näkyvillä eri puolilla Suomea sekä muualla maailmassa.

Töitä