Funtsin Funktionalismia

Määritelmä

Sana funktionalismi on käytössä sisustuksessa, arkkitehtuurissa, filosofiassa ja mielenfilosofiassa, mutta sisustuksessa ja arkkitehtuurissa se tarkoittaa tapaa rakentaa ja luoda huonekaluja, missä jokaisella osalla ja päätöksellä tulisi olla tarkoitus. Se tarkoittaa siis, että tuotteeseen ei laiteta mitään koristelua, kuviointia ym. millä ei ole mitään funktiota. Yksinkertaisesti sanottuna funktionalismi on hyvin pelkistetty ja minimalistinen tyylisuunta. Sana itsessäänkin kertoo hyvin sen määritelmän, sillä se tulee latinan sanasta functio eli toiminto. Funktionalismin voi lyhentää myös funkkikseksi, joka on helpompi sanottava puhekielessä.

Aikakausi

Funktionalismi syntyi 1900-luvun alkupuolella vastaiskuksi kehittyneelle kertaustyylille. Tyylin tarkoituksen kiteytti yhdysvaltalainen arkkitehti Louis Sullivan jo vuonna 1896. Hän totesi seuraavasti:” tarkoitus sanelee muodon.” Yleisesti funktionalismin katsotaan kuitenkin asettuneen noin 1920–1940 luvuille. Suurimman kukoistuksensa funktionalismi sai Keksi-Euroopassa, Pohjoismaissa ja Neuvostoliitossa, vaikka Sullivian sen määritelmän hienosti tiivistikin. Tarkemmin katsottuna voidaan todeta, että kiinnostus kasvoi eniten Pohjoismaissa kuten Suomessa ja Norjassa, josta todisteena on monet kansainväliset arkkitehdit ja muotoilijat joista varmasti tunnetuin on tietenkin kotimainen Alvar Aalto. Ei kuitenkaan voi sanoa, että funtionalismi on jäänyt historian kirjoihin. Funktionalismi jätti jälkensä myös nykyaikaiseen niin sanottuun moderniin arkkitehtuuriin.

Sisustus ja arkkitehtuuri

Sisustukseen haluttiin luoda puhtauden ja terveellisyyden tunnetta. Tämä heijastui huonekaluihin, jotka ovat hyvin yksinkertaisia. Usein huonekaluissa näkyy metalliputkia, eli niin sanottuja putkihuonekalua, sekä suorakulmaista puuta.

Arkkitehtuurissa funktionalismin piirteitä ja käytetyimpiä materiaaleja ovat lasi, teräsbetoni, tasakatot ja nauhaikkunat. Rakennukset ovat pelkistettyjä ja jokaisella valinnalla on merkitys, niin kuin sanan merkitys antaa ilmi. Rakennuksissa näkee usein mm. suorakulmioita ja vaakasuuntaan meneviä muotoja. Rakennuksiin valitut värit olivat myös hyvin yksinkertaisia ja ulkoapäin ne olivat usein valkoisia.

Suomessa ja Alvar Aalto

Suomeen funktionalismi löysi itsensä muidenkin tyylikausien tavoin vähän myöhemmin kuin muualla maailmassa eli vasta 20-luvun loppupuolella. Sitä pystyi kuitenkin nopeasti näkemään arkkitehtuurissa. Funktionalismi näkyi rakennusten lisäksi kaavoituksissa eli miten kaupunkeja rakennettiin, tavoitteena oli luoda toimivia eli funktionalistisia vyöhykkeitä. Funktionalismin keskustaksi syntyi Turku. Turkuun rakentui mm. Turun sanomien toimitalo ja Standardivuokratalo, jotka olivat Alvar Aallon ensimmäisiä toteutettuja funktionalistisia rakennuksia.

Alvar Aalto

Alvar Aalto (1898-1976) kasvoi suureksi ja tunnetuksi arkkitehdiksi suomessa ja maailmassa. Ensimmäisen toteutetun rakennuksen hän suunnittelikin arkkitehdiksi opiskellessaan vuonna 1919, vaikka hänen opintonsa Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa loppuivat vasta 1921. Aallon sanotaan olevan tärkeä modernin arkkitehtuurin edustaja ja tunnetuin suomalainen arkkitehti. Hänen suunnittelemia rakennuksia voikin löytää suomen lisäksi mm. Yhdysvalloista ja muualta Euroopasta. Hänen kädenjälkensä näkyy myös huonekaluissa ja niiden pohjalta sisustuksessa. Huonekaluja hän suunnittelu vaimonsa Aino Aallon (1894-1949) kanssa. Aalto tunnetaan myös yhtenä Artekin (myös Aino) ja Nykytaide ry:n perustajina.

Tunnetun Aallon lisäksi funktionalismin edelläkäviöitä suomessa olivat Erik Bryggman, P. E. Blomstedt sekä Hilding Ekelund.

Oma mielipide/kiinnostuneisuus

Itse tykkään funktionalismi tyylistä. Tavoittelen vähän minimalistista tyyliä sisustukseeni ja haluan päästä eroon mahdollisimman paljon tavarasta jota en tarvitse. Funktionalismin simppelit ja tarkoitukseen suunnitellut muodot kutsuvatkin minua siis luokseen. Heti kun koulussa sisustuksen historian tunneilla vastaan tuli funkkis, tiesin siitä pitäväni. En tyypillisesti tykkää ylimääräisistä kuvioista ja muodoista jota ympärilläni oli paljon kasvaessani. Äitini tyyli kun oli tummanruskeat huonekalut, jotka näyttävät vähän barokki tai biedermeier tyylisiltä. Itse nautin enemmän yksivärisistä ja simppeleistä valinnoista, ilman koriste kurveja. Ja sitä minulle tarjoaa funktionalismi.