Syventävä tutkielma: Kultaseppien historia

Kultaseppien historia on mielenkiintoinen ja pitkä. Kultasepät ovat maailman vanhimpia metallimiehiä, joille selvisikin nopeasti löydetyn metallin helppo muokattavuus ja aineen sitkeys. Kulta ei pehmeytensä vuoksi soveltunut aseisiin, mutta jo silloin arvostettiin koriste-esineitä, joihin kulta sopi ominaisuuksiensa vuoksi täydellisesti.

Löydämme luultavasti vanhimmat kultaesineet faaraoiden haudoista, n. 4 000 eaa. Mutta myös Bulgarian Varnasta on löydetty erittäin vanhoja, kullasta valmistettuja esineitä, jotka ovat valmistettu n. 3 500 vuotta eaa. Tietojen mukaan ne eivät edusta korkeatasoista kultasepäntaidetta, toisin kuin Sumerialaiset kultasepät, jotka olivat teknillisellä tasolla hyvinkin lähellä nykypäivän kultaseppiä (3 000-1 950 eaa). Etelä-Mesopotamiassa, eli nykyisessä Dhi Qarin maakunnassa Etelä-Irakissa, oli muinainen kaupunki Ur, jonka Sumerialaiset rakensivat. Urin kaupungin kaivauksista on löydetty uskomattoman taitavasti pakotettu, paperiakin ohuempi kuninkaan pääsuojus. Sieltä on löydetty myös samalle henkilölle kuuluva tikari, jonka kädensija on veistetty sinisestä lapis lazuli -kivestä, tottakai sisältäen myös kultaiset koristeet. Tikarin tuppi on taas granulointi- ja filigraanityön mestariteos. Kuningattaren hiuskoriste sisälsi kullasta pakotettuja kukka- ja lehtiaiheita, jalokiviä koristeessa edusti karneoli ja jo edellä mainittu lapsis lazuli. Moninkertaiset kaulakorut, isot korvakorut ja sormukset ovat nähtävillä Irakin kansallismuseossa.

Jalokivien hiontataito kasvoi 1600-luvulla, ja sillon kultasepän alan ammattikunnat erosivat toisistaan, muodostaen kulta-, hopea- ja jalokiviseppiä.

Suomeen ensimmäiset kultasepät saapuivat 1300-luvulla hansakaupan myötä. Vanhin maininta löytyi Turusta vuonna 1371. Silloin siellä toimi yhteensä kolme kulta- ja hopeaseppää.

Ammattikuntalaitos saapui Suomeen 1600-luvulla ja valvoi ammatinharjoittamista siten, että vain porvarioikeudet hankkineet mestarit ja ammattikunnan jäsenet saivat harjoittaa ammattia. Muut saivat toimia ammattilaisena vain mestarin luona, hänen laskuunsa. Tämä tarkoitti sitä, että kultasepän ammatin sai oikeastaan vain perimällä sen tai naimalla mestarin lesken tai tyttären. Tästä luovuttiin 1879, kun elinkeinovapaus toteutui Suomessa ja näin ollen toiminnalle ei enää tarvinnut lupaa.

Suomen kultaseppien liitto perustettiin 1905 ja se toimii vielä tänäkin päivänä. Liiton ensimmäiset toimintavuodet keskittyivät lähinnä jäsenmäärän kasvattamiseen ja liiton tunnettavuuden lisäämiseen. Myöhemmin mukaan otettiin myös alan ongelmakysymyksien ratkominen. Liiton suuri saavutus oli julkaista Kultaseppien käsikirja -teos vuonna 1909, joka toimikin suomalaisten kultaseppien tärkeimpänä tietolähteenä lähes neljäkymmentä vuotta.

Suomen ensimmäinen kultasepänalalle kouluttava oppilaitos aloitti toiminnan vuonna 1938 Helsingissä, mutta Lahden kaupunki osti sen vuonna 1971, ja myöhemmin se yhdistettiin Lahden muotoiluinstituuttiin.

Anni