SYVENTÄVÄ TUTKIELMA

MAALAUSTAIDE

Historia

Maalaustaide on yksi kuvataiteen pääaloista. Luolamaalaukset ovat vanhimpia tunnettuja maalauksia ja nimensä ne ovat saaneet siitä, että niitä on maalattu luoliin. Maaleina on käytetty luonnosta löytyviä eri pigmenttejä pääosin rautaoksidantteja ja ne on sekoitettu veteen, jotta on saatu juoksevia maaleja. Maalaukset ovat pääasiassa kuvanneet ihmisiä ja eläimiä; metsästys ja kalastus. Kuvat, jotka on maalattu luolien seinille ovat säästyneet mm. auringonvalolta ja näin säilyneet pidempään. Suomessa tunnetuin kalliomaalaus on löydetty Ristiinan Astuvan salmesta Saimaalla. Ranskan Grotte Chauvetista on löytyneet vanhimmat maalaukset, jotka ovat yli 32 000 vuotta vanhoja.

Keskiajalla maalattiin seinämuraaleja pääosin kirkkojen ja arvokkaiden rakennusten seiniin, aiheet olivat uskonnollisia. Silloin keksittiin myös maalata puulevyille sekä pingotetuille kankaille, ne kuitenkin yleistyivät vasta Renessanssin aikana.

Renessanssin aikana alettiin maalata pingotetuille kankaille sekä puulevyille, aiheiksi tulivat keskiajan loppupuolella myös maalliset aiheet; maisema-, muotokuvat sekä arkipäivän toimintakuvat ja asetelmat. Taidemaalarien rooli muuttui ja töihin alettiin liittämään tekijän henkilöllisyys aiemman anonyymiyden sijaan. Maalausgenret alkoivat kilpailla keskenään: historia-, laatukuva-, asetelma-, tai muotokuvamaalaus. Rankan kaunotaiteiden akatemia säännösteli maalausten aiheita määrittelemällä ja antamalla ohjeita niihin.

Modernin maalaustaiteen myötä maalauksissa ilmentyi yhä enemmän tekijä ja tämä näkemyksen mukainen jälki. Abstraktin eli non-figuratiivisen taiteen ajatus oli kuvata maailmaa ei-esittävänä tai esineettömänä. Maalaustaiteen arvostetuimmaksi ominaisuudeksi tuli teoksen originaalisuus. Modernismi pyrki taiteen vallankumoukseen.

AKRYYLIMAALAUS

Akryylimaalaukseen tarvitset; akryylivärit, väripaletin, akryylisiveltimet, maalauspohjan sekä vesikupin. Akryylivärejä myydään valmiina tai sitten itse sekoittaen saa haluamansa sävyt, tätä varten kannattaa hommata palettiveitsi, toki värit voi sekoittaa myös esim. puutikulla. Siveltimiksi tulisi valita akryyliväreille soveltuvat siveltimet, joita on valtava valikoima, mutta niitä myydään myös erilaisina valmiina setteinä. Pohjaksi kannattaa valita valmiina olevia akryylimaalauspohjia.

Akryylivärit yleistyivät 1930-luvulla, kun kemianteollisuudessa kehitetyn synteettisen hartsin myötä. Alkujaan akryylimaalit tulivat käyttöön talomaaleina, mutta niiden monikäyttöisyyden vuoksi niitä alettiin käyttämään myös taidemaalauksessa: 1950-luvulla kehitetyn akryylihartsiemulsion myötä. Akryylimaalien lyhyt kuivumisaika nopeutti ja helpotti kerroksellista maalaamista. Akryylimaali on vesiohenteinen, minkä vuoksi sillä voi maalata myös kevyesti akvarellien omaisesti, mutta vahvasti öljyvärien tavoin.

Akryylivärien sisältämän emulsion vuoksi maalin pinta on kestävä ja joustava kuivuttuaan ja se ei kellastu eikä haurastu, mutta liiallinen vedellä ohentaminen vie ominaisuuden pois. Tätä varten on olemassa oma ohennusaine akryylimaaleille. Akryylimaaleilla voi maalata kaikille pinnoille, mutta öljy- sekä vahapinnoille vaaditaan pohjamaalaus, muuten maalit ei tartu. Tämä kannattaa ottaa huomioon, myös tekstiilille maalattaessa, sillä ne ovat usein käsitelty öljypohjaisiksi.

Akryylivärit ovat pääsääntöisesti turvallisia käyttää, valvonnasta kuitenkin tulee huolehtia esim. lasten kanssa maalatessa. Värien pigmentit vaikuttavat niiden myrkyllisyyteen ja nämä pigmentit pääsääntöisesti ovat poissa harrastajien käytössä olevista väreistä. Ammattitaiteilijoiden väreistä näitä voi löytyä mm. kadmium, koboltti, kromi, lyijy sekä mangaani. Nämä on merkittynä värien etiketeissä ja ne ovat myrkyllisiä joutuessaan esim. silmiin tai suuhun. Ja aina on hyvä ottaa huomioon hyvä ilmanvaihto.

Akryylimaalauksessa on monia eri tekniikoita; – Kuivaharjaustekniikka: maalataan ilman vettä ja kuivalla, mielellään jäykällä siveltimellä, tarkoituksena luoda maalaukseen epätasaisia pintoja elävöittäen maalausta. – Pesutekniikka: maalataan melko juoksevaksi ohennetulla värillä, tarkoituksena maalauksen läpikuultavuus. – Kerroksittain: maalataan ohuella/teräväkärkisellä siveltimellä, luoden selkeitä ja tarkkoja yksityiskohtia. – Roiskiminen: Maalataan ohuehkolla maalilla, kuivaa sivellintä käyttäen näin roiskeet pysyvät hallinnassa. Tekniikassa saa unohtaa tarkat yksityiskohdat, sillä saadaan teokseen elävyyttä sekä erilaisia yksityiskohtia. – Palettiveitsi: Voi korvata siveltimen kokonaan palettiveistä käyttäen, tarkoituksena luoda näyttäviä kuvia, kuvittele että levität kermaa täytekakun päälle. – Painelu: tuputussienen, tuputussiveltimen tai vaikka käsipaperista tehdyn mytyn avulla maalaaminen, soveltuu hyvin taustojen sekä hienojen tekstuurien tekemiseen. – Märkä-kostea tekniikka: Maalataan märälle taustalle esimerkiksi langan avulla saaden aikaan pehmeitä kuvioita. – Valumat: Vetisen maalin avulla värien annetaan valua teokseen, luoden hienoja efektejä sekä yksityiskohtia.

Akryylimaalauksen voi suojata vernissalla, jota löytyy suihkeena tai siveltävä versiona niin mattana kuin kiiltävänä. Mikäli vernissaa käyttää pinnan tulee olla kuivunut kunnolla.

Maalaaminen on oiva tapa esim. purkaa pahaa mieltä, vihaista/huonoa oloa, masentuneisuutta, maalaamista käytetäänkin taideterapia muotona. Toisinaan tauluista voi jopa “lukea”, millä mielellä maalauksen luoja on ollut.

Kaikki vaan kokeilemaan ja tekemään luovaa taidetta!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *